Pellontasauslanaus parantaa pellon vesitaloutta ja lisää satovarmuutta

Pellontasauslanaus parantaa pellon vesitaloutta ja lisää satovarmuutta

Pyhäjärvi-instituutti järjesti torstaina 28.5.2026 pellontasauslanaukseen liittyvän pellonpiennartapahtuman Somerolla paikallisen viljelijän pellolla osana Lounais-Suomen elinvoimakeskuksen meiltä tilaamaa Uomakohtaisen maatalouden vesiensuojeluprosessia.

Tuulisesta kevätsäästä huolimatta tapahtuma keräsi paikalle viljelijöitä ja aiheesta muuten kiinnostuneita tutustumaan menetelmään, jolla peltojen vesitaloutta ja kasvukuntoa kyetään parantamaan. Tilaisuudessa esiteltiin GPS- teknologiaan pohjautuvan pellontasauksen työvaiheita käytännössä.

Parikymmentä viljelijää ja kiinnostunutta saapui seuraamaan Someron työnäytöstä.

Ennen varsinaisen tasaustyön aloittamista pellolle laaditaan kuitenkin aina suunnitelmakartta yhteistyössä viljelijän kanssa. Suunnittelussa huomioidaan muun muassa pellon korkeuserot, veden kulkusuunnat sekä lohkon viljelytekniset tarpeet. Tavoitteena on löytää ratkaisu, joka parantaa pellon vesitaloutta ja sujuvoittaa työskentelyä peltolohkolla. Tasaisempi pellon pinta edistää maan tasaisempaa kuivumista ja vähentää veden kertymistä pellon alavimpiin kohtiin. Kasvusto saa siten tasaisemmat kasvuolosuhteet koko lohkon alueella.

Varsinainen työ alkaa pellon tarkalla kartoituksella. Pellontasauslana kulkee pellon yli lana ylhäällä, jolloin GPS-järjestelmä mittaa pellon pinnan korkeudet senttimetrien tarkkuudella. Kartoituksen avulla saadaan tarkka kuva pellon muodoista ja voidaan varmistaa, että tasaustyö toteutetaan suunnitelman mukaisesti. Lisäksi ennen lanausta tasattavan lohkon tulee olla muokattu kuohkeaksi, jotta maan siirto lanalla onnistuu helposti.

Pellontasauslanan työskentelyleveys on 5 metriä.

Työnäytökseen valittu kyseinen peltolohko oli muokattu kultivaattorilla, jonka jälkeen lopuksi vielä hienonnettu lautasmuokkaimella. Tasausvaiheessa maata siirretään hallitusti pellon korkeammilta kohdilta painanteisiin. Työn tavoitteena on tasata pellon pinnan korkeuseroja ilman, että pohjamaata tuodaan esiin. Tämän vuoksi tasaus toteutetaan pääasiassa pintamaata siirtämällä, jolloin pellon kasvukunto säilyy. Näin vesi jakautuu pellolla tasaisemmin, märät painanteet vähenevät ja koko lohkon kasvuolosuhteet yhtenäistyvät.

Työnäytös ja sen sisältö oli sovittu tarkasti viljelijän kanssa.

Pellon tasaisuus on tärkeää kaikille viljelykasveille, mutta sen merkitys korostuu erityisesti syyskasveilla ja erikoiskasveilla, kuten perunalla. Vaikka pellontasaus voi toteutushetkellä tuntua hehtaarikohtaisesti merkittävältä investoinnilta, sen hyödyt näkyvät usein pitkälle tulevaisuuteen. Tasaisempi pelto parantaa vesitaloutta, lisää satovarmuutta ja tehostaa tuotantopanosten hyödyntämistä. Nämä vaikutukset tukevat siis viljelyn kannattavuutta ja pellon tuottokykyä vielä vuosienkin päähän.

Kuvat: Aarne Suominen ja Jari Ruski

Pyhäjärvi-instituutti toteuttaa Lounais-Suomen Elinvoimakeskuksen toimeksiannosta Uomakohtaisen maatalouden vesiensuojeluprosessin, joka rahoitetaan Saaristomeri-ohjelmasta. Tilaisuus on osa prosessin toimenpiteitä. Työ on tehty yhteistyössä pilottialueiden kanssa eli Aurajokisäätiön, Paimionjoki-yhdistyksen ja Kemiönsaaren kunnan kanssa.

Share