Purojen kunnostamiselle on tarvetta, sillä vain pieni osa Etelä-Suomen puroista on enää luonnontilaisia ojitusten, perkauksien ja maankäytön seurauksena. Luonnontilaiselle latvapurolle ominaista on varjostava rantametsä, joka tarjoaa kasviravintoa puron pohjaeläimille, viilentää virtaavaa vettä sekä luo kostean mikroilmaston puron äärelle. Lisäksi luontainen mutkittelevuus ja ajoittainen tulviminen sekä uoman leveys- ja virtausvaihtelut, kivikkoiset kosket ja virtapaikat sekä vesisammaleet ja lahopuu kuuluvat luonnontilaisen puron ominaispiirteisiin.

Pyhäjärvi-instituutin Monimuotoisuutta Pyhäjärviseudun purovesiin -hankkeessa suunnitellaan ja toteutetaan kunnostustoimenpiteitä Eurajoen vesistöalueella vuosien 2025–2027 aikana. Arvokkaita virtavesiä kunnostamalla pyritään parantamaan virtavesiluonnon monimuotoisuutta ja uhanalaisten vaelluskalojen sekä muiden vesieliöiden elinympäristöjä. Lisäksi pyritään edistämään kokonaisvaltaista vesienhallintaa ja valuma-aluelähtöistä vesiensuojelua. Hankkeeseen on saatu rahoitusta Lounais-Suomen Elinvoimakeskuksen kautta.

Tähän mennessä hankkeen konkreettiset toimet ovat kohdistuneet Pyhäjärveen laskevien Pyhäjoen ja Myllyojan varrelle. Pyhäjoen keskiosassa kunnostustarvetta aiheutti uoman umpeenkasvu. Vajaan 200 metrin pituisella jokiosuudella kasvoi tiheää vesikasvillisuutta, joka koostui pääasiassa järvikortteesta ja tukki jokiuomaa. Umpeenkasvun haittana oli joen virtauksen hidastuminen, virtavesieliöstön elinympäristöjen muutokset ja virkistyskäytön estyminen. Alkusyksyllä 2025 kasvillisuutta poistettiin työhön soveltuvalla Truxor-amfibiokoneella, jolla kasvillisuutta voitiin nyppiä, niittää ja kerätä paikoin matalassa ja kapeassa uomassa. Kuluneen vuoden loppukesällä, eli vuosi toimenpiteen jälkeen, joki oli edelleen avoin ja kasvillisuus oli palannut harvempana. Kuten tavallista, vesikasvillisuuden niitto vaatii usein toistoa, jotta kasvien kasvu taantuu pitkällä aikavälillä. Lisäksi kasvien poisto juurineen tuottaa usein tehokkaamman lopputuloksen niittoon verrattuna, mikä oli havaittavissa myös Pyhäjoen kunnostuskohteella.  

Hankkeen toinen kohde, Myllyoja, laskee Pyhäjärveen järven kaakkoisrannalla lähellä Säkylän ja Pöytyän rajaa. Myllyoja kattaa kaksi kilometriä puron alaosaa, kun taas puron yläosa tunnetaan Nummiojana. Puron valuma-alue on vajaa 10 km² ja se kattaa pääasiassa metsämaata. Myllyojan kunnostustarvetta arvioitiin inventoimalla puro alavirrasta ylävirtaan keväällä 2026. Puron luonnontilaisuutta arvioitiin tarkastelemalla uoman rakennetta, kuten pohjanlaatua, mutkittelua ja virtavesikaloille soveltuvien kutupaikkojen määrää. Myllyoja on monin paikoin luonnontilaisen kaltainen ja sen rantametsät ovat hyvin säilyneet ja pääosin metsälain mukaisesti suojeltuja. Purouoman tilaa heikentävät kuitenkin valuma-alueen ojituksista kulkeutuva kiintoainekuormitus, erityisesti hiekka, ja virtavesieliöstön liikkumista haittaavat nousuesteet.

Myllyojan varrelta valikoitui neljä kunnostettavaa purojaksoa, joissa toimenpiteisiin kuuluu vaellusesteinä toimivien kivikynnysten muokkaaminen sekä uoman elinympäristöjen ja virtausolosuhteiden monipuolistaminen puu- ja kivimateriaalia lisäämällä. Ennen kunnostustoimia puron kalaston koostumusta tutkittiin sähkökoekalastamalla. Saaliiksi ei saatu kaloja, mutta virrassa esiintyi varsin runsaasti täplärapuja.

Myllyojan kunnostukset ovat käynnissä ja valmistuvat vaiheittain lokakuun aikana. Kohteen valmistuttua työ jatkuu ensi vuonna muilla hankkeen kohteilla, kuten esimerkiksi Yläneenjokeen laskevalla Lietsanojalla, jossa toteutetaan purouoman alaosan kunnostustarveinventointi ja sen pohjalta laaditaan kunnostussuunnitelma.

Teksti on osa kuukausittain ilmestyvää Pyhäjärven puolesta -juttusarjaa, jota on julkaistu Auranmaan Viikkolehdessä ja Alasatakunta-lehdessä jo vuodesta 1995. Vuodesta 2015 jutut löytyvät Puhdas vesi, paremmat evä(ä)t -blogista. Juttusarjan vanhimmat jutut on luettavissa Pyhäjärven suojeluohjelman sivuilta täältä.