Agrologiksi valmistunut Kristiina Ojala toimi Pyhäjärvi-instituutissa kesätyöntekijänä kesäkaudella 2025.

Kesätyöni Pyhäjärvi-instituutissa oli ensimmäinen työtehtävä agrologiksi valmistumisen jälkeen. Itse työnhaun aloitin viimeistellessäni opinnäytettä Hämeen ammattikorkeakoululle, jolloin instituutin kesätyöhaku tuli vastaan sosiaalisessa mediassa. Olin tehnyt jo opintojen aikana asiantuntijaharjoittelua hanketyössä toisaalla, joten tehtävä ja tavoitteet olivat tuttuja ennestään. Työni alkoi huhtikuussa ja toukokuussa töiden jo alettua valmistuin agrologiksi pääaineina tulevaisuuden maaseudun kehittäminen, erikoiskasvit ja kotieläintuotanto.

Työtehtäväni olivat monipuolisia, toimistotöistä käytännön tehtäviin ja toisin päin. Työtehtävät vaativat välillä paljon nopeita siirtymiä ja välillä rauhallisempaa työtahtia. Pyrin suunnittelemaan kalenterini siten, että poutapäiville olisi maastotehtäviä ja sadepäiville jäisi tulosten kirjaukset. Lisäksi tein erilaisia selvitystehtäviä ja vakituisten työntekijöiden lomien aikana vastasin myös muun muassa taukokahvin keitosta, kaupassa käynnistä ja roskien viennistä lajittelupisteille.

Olin mukana neljässä pellonpiennartapahtumassa, sekä OKRA maatalousnäyttelyssä. Kirjoitin juttuja tapahtumista ja OKRAssa päivitin paikallaolopäivinä myös instituutin Instagramia. Myös Perunantutkimuslaitoksen fuusiosta instituuttiin syntynyt uusi PETLA-ohjelma tarjosi muutamiksi päiviksi tekemistä perunantutkimuksen parissa.

Pidin vaihtelevista päivistä ja tapahtumissa mukana olemisesta, sekä työilmapiiristä. Kaikkien kanssa vähintäänkin tervehdittiin päivittäin. Kahvitaukojen ajan pyrin viettämään tauot ilman puhelimen läsnäoloa, joka etenkin toimistopäivinä tuli tarpeeseen. Sain kesätyöstä hyviä käytänteitä omaan työhöni myös jatkoa varten.

Kesätöiden päätyttyä suunnitelmissani on työnhaku ja täydentävien koulutusten teko – vapaa-ajalla kiireisenä pitää kyläyhdistys!

Toimintaa lapsuuden järven hyväksi

Aikaisimmat muistoni Säkylän Pyhäjärvestä ovat lapsuudestani, jolloin kävimme satunnaisesti uimassa naapurikunnassa. Veden laatua ei voinut helposti tarkistaa digitaalisesti, vaan paikan päälle piti mennä itse katsomaan levätilannetta ja sitä, pääseekö uimaan. Muistan isäni huolen järven rehevöitymisestä jo silloin, joka tuskin paranee ajan saatossa itsekseen.

Vaikka en suoraan tutkinutkaan Pyhäjärven vettä kesällä, vaikuttivat työtehtäväni kasviensuojelun sekä lannoitteiden käytössä rantapelloilla suoraan myös veden laatuun. Vesien rehevöitymisen yhtenä syynä pidetään maatalouden ravinteita ja lannoitusaineita. Säkylän Pyhäjärven ympäristössä harjoitetaan maataloutta ja laiduntava karja käytti järveä aikanaan juomapaikkana.

Tiedolla johtamisella voidaan kuitenkin auttaa tuotantopanosten, kuten lannoitteiden ja kasvinsuojeluaineiden, optimoinnissa. Ravinnevalumien estämiseen kokeillaan jatkuvasti uusia keinoja, kuten suojakaistoja, joilla ei lannoiteta tai joita ei käsitellä kasvinsuojeluaineilla. Etenkin rantapelloilla ja suoraan tai ojien kautta Pyhäjärveen laskevilla lohkoilla tehtyjen toimenpiteiden avulla voidaan varmistaa, ettei vesistöihin enää päädy niin suurta määrää rehevöittäviä ravinteita.

Sidosryhmien yhteistyöllä saavutetaan hyviä tuloksia, jotka hyödyttävät kaikkia yhteisesti. Pyhäjärven ja muiden vesistöjemme laatua ei kuitenkaan yhdessä päivässä paranneta, ja ilmastonmuutoksen vaikutusta järvien rehevöitymiseen ei voi ohittaa. Haasteita vesistölle tuottavat muun muassa pitkäaikainen kuivuus ja vieraslajit. Pyhäjärven vieraslajeista maininnan saa vesirutto ja hopearuutana, joista vesirutto leviää todella helposti kasvin osista, joten välineiden puhdistus on erittäin tärkeää, ainakin jos aikoo kalastaa tai sukeltaa muissakin vesistöissä.

Juttu on koostettu kahdesta Kristiina Ojalan kirjoituksesta loppukesästä 2025. Koostanut Ellinoora Havaste.