Tässä on sulle kauniita kukkia

Melkein jopa hätkähdin omaa reaktiotani, kun tajusin minulle tuotujen kukkien olevan jättipalsamia. Ensimmäinen ajatus oli, että ne pitää polttaa, hävittää ja tuhota. Niitä en halua kypsyttämään siemeniään omalle pihalleni. Kyseisen pienen kukkien tuojan kanssa keskustelimme kukista ja vieraslajeista ja mitä se tarkoittaa.

Vieraslajit ovat muualta tulleita, yleensä helposti leviäviä kasveja, jotka vievät tilaa ja tukahduttavat alkuperäisiä kasvilajejamme. Jättipalsamin yksi yksilö voi tuottaa siemeniä jopa 4000 kpl ja sinkauttaa ne seitsemän metrin päähän. Tämä Pyhäjärvenkin rannoilla eri sävyisin punaisin kukin kukkiva kasvi esiintyy usein laajoina kasvustoina. Se on kuitenkin helppo torjua, kun vaan riittää viitseliäisyyttä muutamana vuonna peräkkäin kitkemispuuhiin. Jättipalsami on yksivuotinen, joten se leviää vain siemenistä. Kun maahan kertynyt siemenpankki on muutaman vuoden kitkemisellä kulutettu loppuun, niin jättipalsamikasvustostakin on päästy. Jättipalsami viihtyy kosteilla kasvualustoilla kuten ojien ja jokien varsilla sekä järvien rannoilla. Pyhäjärvenkin rannalta jättipalsami on tuttu. Jokaisen rannanomistajan tulisikin huolehtia jättipalsamin hävittämisestä, jotta rantojemme kasvillisuus ei yksipuolistu.

img_20170803_190203

Vastaava kauniisti kukkiva vieraslaji on tienpientareilta tuttu lupiini, minkä kasvustojen rajoittaminen onnistuu katkaisemalla kukkavanat ennen siementämistä. Tämä ei kuitenkaan poista kokonaan monivuotista lupiini, vaan jos kasvin haluaa kokonaan pois, tulee juurakko kaivaa ylös.

Yksi hankalimmista vieraslajeista on jättiläismäisenä koiranputkimaisena kasvustona kasvava jättiputki. Jättiputken varsi on kuitenkin ranteenvahvuinen ja punalaikkuinen. Jättiputki kasvaa yli kaksimetriseksi (2-5 m) ja sen kukinto voi olla jopa yli puoli metriä leveä. Se tukahduttaa alkuperäistä kasvillisuutta ja voi estää kokonaan tiettyjen alueiden käytön. Sen varsinesteet yhdessä auringonvalon kanssa aiheuttavat palovammojen kaltaisia iho-oireita. Jättiputken hävittämisen kanssa tuleekin suojautua hengitys- ja silmäsuojilla sekä vaatetuksella ja sen hävittämistä tulee jatkaa useampana vuotena, koska kasvilla on maaperässä voimakas siemenpankki. Paras aika torjuntatöihin on kevät ja alkukesä. Jättiputkea voi hävittää myrkyttämällä, kaivamalla, tukahduttamalla tai niittämällä kasvusto vuosittain ja näin vähitellen heikentämällä kasvustoa.

Kauniita kukkia tekevät myös karhunköynnökset kuten isokierto tai elämänlanka. Köynnöstävä kasvi levittäytyy valtaviksi kasvustoiksi kietoutuen puihin ja pensaisiin ja peittäen lähes kaiken alle kaksimetrisen kasvuston. Tiheä köynnösviidakko estää rantojen käyttöä ja vie tilaa alkuperäiseltä kasvilajistoltamme. Niiden torjunta on vaikeaa ja paras tapa saada kasvustoa kuriin on katkaista kasvi tyvestä poikki, jolloin kuihtuvat varret on helpompi repiä pois. Kasvi kuitenkin lähtee juurakostaan uudelleen kasvuun, joten kasvin poistaminen kokonaan vaatii juurakon poistamista.

Jättipalsamin lisäksi vesiympäristössämme laajoina esiintyminä kasvava vieraslaji on vesirutto. Vesiruttoa käytetään esim. Kiinassa vesien kirkastamiseen, koska se kuluttaa tehokkaasti ravinteita ja levillä ei näin ollen ole niin paljon ravinteita käytettävissään. Kuitenkin vesirutto on hankala kasvi ja haittaa esimerkiksi virkistyskäyttöä muodostamalla tiheitä ja läpäisemättömiä kasvustoja. Täyttäessään kasvustollaan lahden tai veneväylän, on veneellä tai uiden hankala päästä vesiruttokasvuston läpi. Vesiruton poistaminen ei ole ollenkaan yksinkertaista ja käytännössä tehokasta hävittämiskeinoa ei tunneta. Kasvi leviää jokaisesta pienimmästäkin kasvinpalasta ja monesti kasvuston pöyhiminen vain pahentaa tilannetta. Pyhäjärvi-instituutin TUTTI-hankkeessa yhtenä teemana ovat vieraslajit ja elokuussa on tulossa vesiruttoa koskeva seminaari, jossa pohditaan mahdollisuuksia vesiruton kaupalliseen hyödyntämiseen. Tärkeää onkin yrittää estää vesiruton leviäminen uusille alueille ja puhdistaa kalastusvälineet, uistimet ja veneet huolellisesti kasvinosista. Kasvustojen käytettävissä olevien ravinteiden määrään voidaan vaikuttaa valuma-alueella tehtävällä työllä.

img_20170803_190230-2

Teksti on osa kuukausittain ilmestyvää Pyhäjärven puolesta -juttusarjaa, jota on julkaistu Auranmaan Viikkolehdessä ja Alasatakunta-lehdessä jo vuodesta 1995. Juttusarjan kaikki jutut on luettavistaa Pyhäjärven suojeluohjelman sivuilta täältä.

FacebookTwitterGoogle+jaa