Lanta kiertoon Pyhäjärviseudulla

Lanta on arvokas ravinteiden lähde. Sen sisältämä orgaaninen aines auttaa myös ylläpitämään maan kasvukuntoa. Toisaalta lannan lannoituskäyttöön sisältyy myös ongelmia. Mineraalilannoitteisiin verrattuna lannan käyttö voi olla työlästä ja riskialtista. Hyödyntämisen yhteydessä on varmistettava, että ravinteet tulevat kasvien käyttöön sen sijaan, että ne päätyvät rehevöittämän vesistöjä tai aiheuttavat päästöjä ilmaan. Huolimatta lannan arvokkuudesta ravinteena, sen taloudellinen arvo on kuitenkin vähäinen – jopa negatiivinen – jos sitä joudutaan kuljettamaan kauas sieltä, missä sitä kertyy.

IMG_1604

Traktorimarssin kanssa sattumalta samana päivänä, perjantaina 11. maaliskuuta 2016 järjestimme Säkylässä lantatyöpajan (linkki sivulle). Työpaja kokosi yhteen maataloustuottajia sekä lannan ja sen ravinteiden kierrätyksen kanssa työskenteleviä tutkijoita, yrittäjiä, neuvojia ja virkamiehiä. Pyhäjärven alueella kotieläintuotanto on intensiivistä ja lantaa syntyy paljon – paikoin yli tarpeen. Mikä siis neuvoksi: mistä löydämme uusia ratkaisuja lannan kestävään käyttöön ja ravinteiden kierrätykseen? Koska kestävä lannan kierrättäminen edellyttää alueellista ja paikallista yhteistyötä ja ennakkoluulotonta teknologisten mahdollisuuksien hyödyntämistä, on tärkeää pohtia eri toimijoiden vastuita ja rooleja.

Maanviljelijät ovat keskeisessä asemassa eläintuotannosta syntyvän lannan hyötykäytössä. Lanta on tuottajille usein vain kuluerä, koska huomio on ruoan tuottamisessa. Lannoituskäytössä lanta vertautuu helppokäyttöisiin ja varsin edullisiin mineraalilannoitteisiin. Toisaalta turhan usein unohdetaan se myönteinen viljavuuskierre, jonka lanta ja kierrätysravinteet voivat saada aikaan. Investoinnit lannan ravinteiden ja energiasisällön hyödyntämiseen voivat siten olla pitkällä tähtäimellä kannattavia.

Lannan prosessointi- ja energiatuotantoratkaisuista saa tietoa ja opastusta neuvojilta, kuten ProAgrialta. Keskusteluissa välittyi toive välittäjistä, jotka tuovat yhteen kokemuksia sekä pilotointi- ja tukimahdollisuuksia. Siksi neuvontaorganisaatioilta kaivattiin aktiivisen roolin ottamista.

Urakoitsijat toimivat tärkeänä linkkinä lannan tuottajien ja vastaanottajien välillä. Tietotaito prosessoinnista ja levityksestä sekä ravinnekierrätystä tukevat kalustohankinnat voivat avata uusia liiketoimintamahdollisuuksia.

Biokaasuyritykset luovat investoinneillaan mahdollisuuksia lannan kierrätykseen. Investointien taustalla voi olla maataloustuottajien yhteinen intressi kehittää ratkaisuja lannan käytölle. Uudet toimijat alueella, kuten Gasum, voivat suunnata lantavirtoja enenevässä määrin energiantuotantoon. Bioenergian syötteissä lanta on valitettavan usein marginaalissa: vain 3 % Suomessa tuotetun biokaasun raaka-ainepaletista on eläinperäistä lantaa. Sen metaanintuottokapasiteetti on alhainen, minkä vuoksi se on usein osana syötteitä, ei pääraaka-aineena.

Bioenergian tuottavuus paranee sitä myötä kun sitä ohjataan liikennekäyttöön. Varsinais-Suomen ja Satakunnan alueella kaasuautoja on liikenteessä vähän. Suomalaiset kunnat eivät ole ottaneet aktiivista roolia liikenteen biokaasun kulutuksen edistämisessä. Asiaa voi korjata esimerkiksi niin, että julkiseen liikenteen hankintoja suunnataan biokaasuajoneuvoihin. Turun ja Porin LNG -terminaalien valmistuminen saattaa toimia sysäyksenä alueellisten kaasuklusterien synnylle.

Biokaasuyritykset toimivat myös kierrätyslannoitteiden tuottajina. Biokaasulaitosten toimintaratkaisut vaikuttavat oleellisesti siihen, kuinka hyvin laitokset kykenevät tukemaan nimenomaan vesiviisasta kiertotaloutta. Parhaimmillaan jakeet päätyvät korvaamaan mineraalilannoitteita etäälläkin syntypaikastaan.

IMG_20160311_100108

Pyhäjärven seutu on yksi tärkeimmistä elintarviketuotantoalueista Suomessa. Elintarvikealan yritykset voivat edistää lannan ravinteiden kierrättämistä. Tuote- ja hankintapolitiikan kautta ne ovat erinomaisessa asemassa vaikuttamassa siihen, mitä ja miten tiloilla tuotetaan. ”Ravinne- ja vesiviisas” elintarvike voi parhaimmillaan olla brändi, josta kuluttaja on valmis maksamaan. Sopimusviljelyn ehtojen kautta voitaisiin tukea materiaalitehokasta ja ympäristöystävällistä tuotantoa.

Lupa- ja valvontaviranomaiset (aluehallintovirastot, ELY-keskukset, EVIRA, energiavirasto) voivat toimintatavoillaan edistää tai hidastaa uusien ratkaisujen kehittymistä ja käyttöönottoa. EVIRAn lanseeraama iskulause ”valvojasta valmentajaksi” kiteyttää hyvin sen käänteen, jota Satakunnassa ja muuallakin tarvitaan. Viranomaistyöskentelyn haaste suhteessa esimerkiksi biokaasusektorin kehitykseen on sen nopeus: teknologiset innovaatiot kehittyvät nopeammin kuin viranomaisten tieto ja ymmärrys niistä.

Lannan ravinteet kiertoon -työpajassa keskusteltiin runsaasti myös lannan käyttöä ohjaavista rajoitteista ja kannustimista. Ympäristökorvausjärjestelmän lannan käytölle asettamat ehdot luovat paineita uusien ratkaisujen löytämiselle, mutta näin tehdessään myös vähentävät järjestelmään sitoutumista. Ravinteiden kierrätyksen edistäminen vaatii kepin lisäksi myös riittävää porkkanaa sekä tilayksikön ylittäviä ratkaisuja.

Monista ongelmista huolimatta toiveikkuudelle ja tekemiselle on sijaa. Pyhäjärven alue tarjoaa hyvät edellytykset uuden etsimisille ja kokeilulle. Täällä kohtaavat lanta ja elintarviketeollisuuden sivuvirrat, lyhyet etäisyydet, yhteistyöverkostot, rakenteilla oleva satakuntalainen kaasuklusteri sekä toisaalta ratkaisua kaipaavat ongelmat, kuten lannan ylituotanto ja paikoin korkean fosforiluvun viljelylohkot.

Helena Valve & Niko Humalisto

Kirjoittajat ovat tutkijoita Suomen ympäristökeskuksen ja Itä-Suomen yliopiston QUMARE-tutkimushankkeessa. Tekstiin on upotettu seminaaripäivän esityksiä. Koko “Lannan ravinteet kiertoon” -seminaarin luennot on luettavissa täältä. “Lannan ravinteet kiertoon” ja “Elintarviketjun kiertotalous” -seminaarit järjestettiin hankkeessa “Kohti vesiviisasta kiertotaloutta”.

FacebookTwitterGoogle+jaa