Kaukanaronojaa on kuluneen vuosikymmenen aikana tutkittu, ehostettu ja kunnostettu kattavilla menetelmillä Pyhäjärvi-instituutin koordinoimana. Ojauoma sijaitsee Köyliönjärven läntisellä puolella Räpin tilan vieressä laskien Köyliönjärveen. Valuma-aluetta ojalla on n. 5,8 km², joka on n. 4,3 % Köyliönjärven koko valuma-alueesta. Vuonna 2017 ojan loppupäästä 600–700 m ehostettiin kauttaaltaan, kun silloinen tavanomainen oja muutettiin toispuoleiseksi kaksitasouomaiseksi ojaksi eli tulvatasanteiseksi ojaksi. Kaksitasouomalla tarkoitetaan ojaa, jossa pääasiallisen ojauoman sivuille on korkeammalle kaivettuna tulvatasanne. Tulvatasanne voi olla kaivettu ojan yhdelle tai molemmille puolille. Onnistuneessa kaksitasouomassa kulkee alivirtaaman aikaan vesi pääuomassa ja korkeamman veden aikaan vesi nousee tulvatasanteelle asti.

Tulvatasanne on leveä, mikä hidastaa vedenvirtausta tehostaen ravinteiden ja kiintoaineiden laskeutumista tasanteelle, jossa ravinnevarastoa hyödyntää ja sitoo tulvatasanteelle kehittyvä kasvillisuus. Kasvit osaltaan myös hidastavat veden virtausta tasanteella. Etuna ratkaisulla on eroosioriskin pienentyminen ja vesistöihin päätyvän ravinne- ja kiintoainekuorman pienentyminen. Rakenne itsessään tarjoaa myös monipuolisemman ja luonnollisemman habitaatin eliöstölle. Haittapuolena on, että tulvatasanteella varustetun ojan kaivaminen vie pinta-alallisesti enemmän tilaa, mikä voi pienentää esim. viljeltävää peltoalaa ja kaivuu-urakka on kustannuksiltaan suurempi suurempien maamassojen kaivamisen ja läjityksen tähden. Onnistuneen kaksitasouoman ylläpito voi toisaalta olla edullisempaa kuin perinteisen V-ojan. Vesiensuojelullisen tehokkuuden kasvattamiseksi tulvatasanteiden kasvillisuutta olisi kuitenkin hyvä poistaa muutaman vuoden välein.

Toimivassa kaksitasouomassa virtaa aina alivirtaamauomassa vettä, joka pitää alivirtausuoman avoimena ja usein liettymättömänä. Liettyminen toisaalta riippuu vahvasti valuma-alueen pintamaan materiaalista. Pienestä virtauksesta ei aiheudu suurta eroosiota ojaan edes tulva-aikana, sillä tulvatasanne hidastaa virtaa ylivirtaaman aikana.

Kaukanaronojan niittokauhapäivä 24.4.2026

Kaukanaronojalla järjestettiin 24.4.2026 ojan kunnostustilaisuus yleisölle. Tilaisuudessa päästiin näkemään työssä käytettävän niittokauhan suoriutumista työssä. Kunnostus suoritettiin maaseudun ympäristöinvestointiavustusta Lounais-Suomen elinvoimakeskuksen kautta saaman SEUTUVESI -hankkeen voimin, josta myös hyödynnetty niittokauha oli hankittu. Katsojiakin saatiin paikalle mukavasti huolimatta hieman lyhyestä varoitusajasta tilaisuudelle, kenties munkkikahvitarjoilu täkynä ennen vappua tuotti tulosta.

Miten niittokauha eroaa perinteisestä ojaperkuukauhasta?

Niittokauha nimensä mukaisesti niittää. Lähtökohtaisesti sillä poistetaan ojasta vain kasvillisuus, mikä tekee ojakunnostuksesta melko hellävaraisen toimenpiteen verrattuna pintamaan rikkomiseen, joka tapahtuu perinteistä kauhaa käyttämällä. Pelkän kasvillisuuden poistolla vältetään suurempien ravinnekuormituksien koituminen työstä, jos pintamaata ei käsitellä. Etuna niittokauhassa myös on, että sillä ei siirretä vettä, sillä se valuu kauhan säleiköstä pois.  Kauhalla pystyy niiton lisäksi kaivamaankin esim. poistamaan mahdollista lietettä alivirtaamauomasta.

Niittokauhalla pystytään ojien tavanomaista vesikasvillisuutta poistamaan kuten osmankäämi ja järviruo’ot yms. sekä pajukot ja vastaavat puskat, jotka ovat läpimitaltaan enintään n. 7 cm. Ojan niittokauhakäsittelyn suorittanut kaivinkoneurakoitsijan kokemuksien mukaan oli niittokauha melko hidas työkalu tiheään pusikkoon, mutta toisaalta niittokauhan työleveys on 2,5 m, joka kompensoi työtahdin verkkaisuutta. 

Kaukanaronojan niittokauhakäsittely suoritettiin kahdessa vuorokaudessa. Ojakin alkoi kasvien poistamisen jälkeen näyttämään tulvatasanteella varustetulta ojauomalta.  Työn ajankohta ei ollut ihanteellisin, mutta työn näytösluonteisuuden ja hanketeknisten muuttujien johdosta suorite toteutui keväällä. Tehokkaampi ajankohta niittokauhatyölle olisi kasvukauden loppupuolella.

Miten Kaukanaronojan kakstasouoma on toiminut ravinnepidätyksessä?

Kaukanaronojan kaksitasouoman kautta on saatu monenlaista oppia kantapään kautta. Uoma on perustamisen alkuvaiheissa kärsinyt yläosaltaan luiskan eroosiohaasteista ja lisäksi yläpuolisen valuma-alueen herkästi huuhtoutuva maa aines on täyttänyt vuosien aikana alivesiuomaa. Toisaalta uomarakenne on kuitenkin hyvin pidättänyt tätä yläpuoliselta valuma-alueelta huuhtoutuvaa kiintoainekuormaa ojanpohjaan ja tulvatasanteelle. Pyhäjärvi-instituutti on useina vuosina seurannut Kaukanaronojan kuormituspotentiaalia ja rakennetun tulvatasanteen tehokkuutta vesinäyttein. Yhteenvetona vaikuttaisi, että kaksitasouoma leikkaa kiintoaine- ja ravinnekuormitusta korkeimpien virtaamapiikkien aikana eli juuri silloin kun pitoisuudet ovat korkeimmillaan. Alivirtaamien aikaan ojarakenteella ei ole merkittävää vaikutusta vedenlaatuun, mikä onkin luonnollista, sillä tällöin vesivirtaa pääosin alivirtaamauomassa ja toimii niin sanotusti perinteisen ojauoman tavoin.

Kaukanaronojan kuormituksen hallinta ei pääty vielä tulvatasanteelle vaan on ojan päätyyn ja Köyliönjärven väliin 1990-luvun alussa rakennettu pinta-alaltaan 1 800 m² laajuinen laskeutusallas, joka tehostaa omalta osaltansa Kaukanaronojasta koituvaa kuormitusta Köyliönjärveen. Laskeutusaltaan tehokkuudesta ei kuitenkaan ole ajankohtaista seurantatietoa saatavilla.