Vuosi alkaa olla lopuillaan ja näytteenottokausi on päättynyt Säkylän Pyhäjärvellä. Takana on aktiivisen toiminnan täyttämät kasvukausi ja syysjakso, sekä pinnan alapuolisessa eliöyhteisössä että pinnan yläpuolella järven tilan seurannassa. Järvessä on tapahtunut aineiden kiertoa ravintoverkossa, ravinteiden ja orgaanisen aineen poistumista sedimentaation ja biomassan poistumisen kautta, ja ravinteiden ja kiintoaineen uutta kertymää valuma-alueelta. Ainevirtaama, kuten veden liikekin, on jatkuvaa mutta ei tasaista. Siksi vesipatsaassa tapahtuvalla jatkuvatoimisella mittaamisella on etunsa verrattuna jaksolliseen, harvemmin toistuvaan mittausrutiiniin, ja mittareilla saadaan runsaasti lisätietoa järven vedenlaadun ja ekologian seurantaan.

Pyhäjärvellä on pitkään ollut käytössä vedenlaadun jatkuvatoimista mittausta tekeviä laitteita; Suomen ympäristökeskus otti automaattimittauksen käyttöön jo 2008. Ensimmäiset vuodet mittarin ’tukikohtana’ oli mittauslautta ja vuonna 2019 seurannassa otettiin käyttöön helpommin ylläpidettävä mittauspoiju. SYKEn poiju poistui käytöstä 2024, mutta tänä vuonna Pyhäjärvelle saatiin hankittua vedenlaadun mittauspoiju ja sääasema Satakunnan ELY-keskuksen myöntämän maaseudun ympäristöinvestointiavustuksen turvin. Laitteistoa ylläpitää Pyhäjärvi-instituutti ja ylläpidossa avustavat Pyhäjärven järvipelastajat. Poiju mittaa vedenlaatutietoa pintakerroksesta, jossa olosuhteet vaihtelevat ajoittain voimakkaasti, esimerkiksi sameus ja levärunsaus voi vaihdella hyvinkin paljon tuulen suunnan ja voimakkuuden vaihtuessa. Automaattilaitteiston mittaustiheys kuitenkin kompensoi hetkellisten häiriöiden vaikutusta ja mittari tuottaakin lisäarvoa eniten juuri vaihtelevissa oloissa. Pyhäjärven poijun laitteisto mittaa puolen tunnin välein ja tuottaa tietoa veden lämpötilasta, sameudesta, klorofylli-a:n määrästä ja liuenneen orgaanisen aineen määrästä vedessä. Automaattimittaustulosten kalibroimiseksi tarvitaan myös perinteisiä vesinäytteitä, joita saadaan Pyhäjärvi-instituutin järvinäytteenoton yhteydessä.

Pyhäjärven tilaa seurataan aktiivisesti avovesikaudella. Pyhäjärvi-instituutin vuosia jatkunut avovesikauden aikainen näytteenotto tapahtuu kahden viikon välein. Normaalilla näytteenottokierroksella otetaan vakionäytepisteistä eläin- ja kasviplanktonnäytteet ja samalla kerätään kokoomavesinäyte, josta määritetään järven perustuotannon tilaa kuvaava klorofylli-a. Lisäksi Pyhäjärven syvänteellä sekä ELY-keskus että Pyhäjärvi-instituutti toteuttavat säännöllistä järven tilan näytteenottoa, joiden tulokset täydentävät toisiaan. Vuoden 2025 avovesikaudella näitä näytekertoja oli 12, ja kustakin kertyi mittaustietoa vähintään 19:sta eri suureesta. Vertailun vuoksi: kesäkuussa veteen lasketun ja marraskuussa nostetun vedenlaatupoijun jatkuvatoiminen mittari tuotti 6801 riviä tietoa viidestä eri suureesta. Pyhäjärven syvänteen vesianalyysit antavat paljon tietoa yhdeltä näytteenottokerralta, mutta jatkuvatoiminen mittaus rekisteröi kausimuutoksia tehokkaammin. Automaattimittauksen eduista huolimatta perinteinen vesinäytteenotto on edelleen tarpeellista monipuolisten analyysimahdollisuuksien vuoksi ja myös vedenlaadun seurannan pitkien aikasarja-aineistojen ylläpitämiseksi. Esimerkiksi Pyhäjärven vedenlaadusta on avoimessa ympäristötietojärjestelmässä tietoa vuodesta 1962 aina tämän vuoden lokakuuhun asti. Kummassakin aineiston keräämisen tavassa on tietenkin olennaista se, että tietoa myös käytetään hyödyksi. Vedenlaatuaineistojen tarkastelussa sääoloihin liittyvä taustatieto on tärkeää, ja Pyhäjärven vedenlaatupoijuun liittyvä sääasema onkin merkittävä osa Pyhäjärven tiedonkeruuta. Sääaseman mittaustietoja lämpötilasta, sademäärästä, ilmanpaineesta ja -kosteudesta sekä tuulesta kertyi kesä-marraskuun aikana 23184 riviä! Tiettyjen seurantojen osalta automatiikasta ei kuitenkaan ole apua; käsin tehtävään näytteenottoon ja määrityksiin perustuva eläinplanktonin seuranta on järven tilan kannalta merkittävää työtä, ja siinä Pyhäjärven aikasarja hakee vertaistaan.  Myös talvikauden tärkein havainnointi eli jääpeitteen muodostuminen ja kesto on sekin vielä pääosin ihmissilmien varassa.

Teksti on osa kuukausittain ilmestyvää Pyhäjärven puolesta -juttusarjaa, jota on julkaistu Auranmaan Viikkolehdessä ja Alasatakunta-lehdessä jo vuodesta 1995. Vuodesta 2015 jutut löytyvät Puhdas vesi, paremmat evä(ä)t -blogista. Juttusarjan vanhimmat jutut on luettavissa Pyhäjärven suojeluohjelman sivuilta täältä.