Lähellä tuotettua ja REKOa

Lähiruoka kiinnostaa, puhuttaa ja myy – edelleen. Onko trendistä tullut kestosuosikki, juhla arkilautasella?

Miten lähellä on lähellä tuotettu? Ehkä ei ole viisasta tuijottaa pelkästään karttaa. Kun mukaan liitetään määreet tuoreudesta ja jäljitettävyydestä, saadaan lähiruoka määriteltyä hieman paremmin.

IMG_20160610_105153_resized_20160613_014458087

Miksi lähiruoka myy edelleen? Kaupan lähiruokakampanjat alkoivat useita vuosia sitten ja jatkuvat yhä. Syitä tähän on varmasti monia, mutta yksi suurimmista on varmasti kuluttajien halu tietää ruoan alkulähde. Missä tuote on kasvatettu tai valmistettu? Minkälaisista raaka-aineista valmistettu? Mistä raaka-aineet tulevat? Onko tuote varmasti gluteeniton, laktoositon tai maidoton? Onko lisättyä sokeria? Sopiiko tuote vegaanille? Nämä ovat kysymyksiä, joihin halutaan vastaus – ja mieluusti vielä kättä päälle ja silmiin katsottuna.

porkkananippu (1)

Ehkä juuri näistä lähtökohdista elintarvikkeiden suoramyynti on kasvanut. Osta tilalta -tyyppiset tapahtumat, erilaiset ruokapiirit ja lähiruokaringit, kuten esimerkiksi REKO-ryhmät, elävät kukoistuskauttaan.

REKO, Rejäl konsumption, luotettavaa kuluttamista, on pohjanmaalaisen Thomas Snellmanin kesällä 2013 Suomessa aloittama toimintamalli. REKO toimii ruokapiirin tapaisesti, mutta tuotteiden tilaus ja markkinointi tapahtuvat suljetuissa Facebook-ryhmissä, joihin kaikki halukkaat saavat liittyä. REKO-mallissa ryhmään kuuluvat tuottajat ja kuluttajat tapaavat yhdessä sovitussa paikassa ja ajankohtana viikon tai kahden välein. Marraskuussa 2015 Suomessa toimi jo yli 100 REKO-ryhmää.

IMG_6639

Niin REKO, kuin muukin suoramyynti kertoo kuluttajan tarpeesta nähdä tuottaja tuotteen takana. Haluamme ruoan vastaavan omia arvojamme. Onko tuotanto luomua? Miten tuotantoeläimiä kohdellaan? Milloin kala on pyydystetty? Minkälainen on ketju tuottajalta lautaselle saakka? Ainut henkilö tähän varmuudella vastaamaan on yrittäjä itse.

Lähiruoka antaa kuluttajalle mahdollisuuden ottaa kantaa minkälaista ruokaa lautaselle halutaan. Kun tuottajan kasvot tunnetaan, tunnetaan myös tuotteet kasvojen takana. Ruoka lautasella saattaa kertoa yhden tai useamman tarinan. Voiko se olla muuta kuin pelkästään positiivinen asia?

Share