Isosorsimo on kirkkaanvihreänä kasvustona kasvava heinäkasvi. Se on vieraslaji, joka on tuotu Suomeen aikoinaan rehukasviksi ja lähtenyt leviämään tehokkaasti Etelä-Suomen vesistöihin. Isosorsimo leviää voimakkaan ja syvälle kaivautuvan juurakon avulla, mutta myös sen kukintoihin eli röyhyihin kehittyvien siementen välityksellä. Isosorsimo siirtyy myös veden mukana, kun laajemmasta kasvustosta irtoavat lautat ajautuvat uusille kasvupaikoille ja juurtuvat.

Isosorsimon lehti on n. 5–15 mm leveä ja alta kiiltävä. Lehtitupet ovat umpinaiset ja lehden kiinnityskohdassa oleva kalvomainen kieleke on enintään 4 mm pituinen. Kukinto on laaja röyhy, jonka haarat ovat selvästi karheita. Kasvustot aiheuttavat levitessään vesistöjemme umpeenkasvua ja vaikeuttavat rantojen käyttöä. Laajat kasvustot levittäytyvät puolikelluvina mattoina veden pinnalle ja valtaavat alaa niin alkuperäiseltä kasvilajistolta kuin vesistöjen käyttäjiltäkin.

Yläneenjokivarressa kartoitettiin vuosina 2022 ja 2023 isosorsimokasvustoja talkoovoimin. Vuoden vaihteessa päättynyt Hola Lake II Yläneenjoki-hanke oli osa kansainvälistä Leader-hanketta, jonka pääkoordinoijana toimi Päijät-Hämeen Vesijärvisäätiö. Muita hankekumppaneita olivat Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry ja Osbyn kunta Ruotsista. Yläneenjoen hankeosion rahoitus saatiin Leader Jokivarsikumppanien kautta. Isosorsimokartoituksen lisäksi Yläneenjokivarressa toteutettiin syksyllä 2023 isosorsimon poistopilotteja ja toteutettiin asukkaiden käyttöön isosorsimon hoito- ja niitto-ohjeistus.

Isosorsimon poistaminen on hankalaa

Isosorsimo on verrattain viheliäinen vieraslaji, jonka poistaminen on hankalaa. Yläneenjokivarressa isosorsimokasvustot kohdentuvat varsinkin joen alaosaan, mutta yksittäisiä kasvustoja oli havaittavissa jo joen keskiosissakin. Laaja juurakko ja voimakas kasvusto rajoittavat käytettävissä olevien poistomenetelmien hyödynnettävyyttä ja kustannustehokkuutta. Isosorsimon poistoa on testattu eri menetelmin mm. Vanajavedellä, Loimijoella, Vesijärvellä ja Länsi-Uudellamaalla. Piloteissa on perinteisen ruoppauksen lisäksi kokeiltu mm. niittämistä, peittämistä, kuumaa vettä ja höyryä. Hola Lake Yläneenjoki -hankkeessa päädyttiin pilotoimaan peittämistä kahdella eri pressumateriaalilla sekä niittämistä. Niiton yhteydessä poistettiin veden päällä kasvavaa kasvustoa kouran avulla. Niiton ja peittopilottien tuloksia seurataan vuonna 2024 Pyhäjärven suojeluohjelman työnä.

Kasvin poistaminen on hankalaa sen kasvutavan ja voimakkaan ja syvän juurakon vuoksi. Olisikin tärkeää, että oppisimme tunnistamaan isosorsimon ja ryhtymään poistotoimiin heti sen lipuessa rantaan ensimmäisen kerran. Siinä vaiheessa poistaminen on kaikkein yksinkertaisinta ja kalliisiin koneellisiin poistotoimiin ei tarvitse myöhemmin ryhtyä. Kasvin leviämistä voidaan hidastaa myös säilyttämällä rannoilla varjostavaa puustoa. Usein vieraslajit pystyvät nopeammin hyödyntämään muuttuneet valo-olosuhteet ja vapautuneen tilan kuin alkuperäinen kasvilajisto ja tästä syystä rantapuuston poistamiseen liittyy riski vieraslajien nopeasta leviämisestä.

Lue lisää poistopiloteista täältä: https://www.pyhajarvi-instituutti.fi/blogi/index.php/2023/11/27/hola-ylaneenjoki-vapise-isosorsimo/

Niitto- ja hoito-ohjeistuksesta apua tunnistamiseen ja poistoon

Hankkeessa laadittiin isosorsimon niitto- ja hoito-ohjeistus Yläneenjokivarteen. Oppaaseen kerättiin isosorsimokartoituksen tiedot, tietoa poistomenetelmistä ja ohjeita poistotoimien lupakäytäntöihin sekä kasvin tunnistamiseen.

Opas löytyy Pyhäjärvi-instituutin nettisivujen julkaisuista ja se on kaikkien vapaasti hyödynnettävissä: https://pyhajarvi-instituutti.fi/julkaisu/isosorsimon-niitto-ja-hoito-ohjeistus-ylaneenjoella/

Teksti on osa kuukausittain ilmestyvää Pyhäjärven puolesta -juttusarjaa, jota on julkaistu Auranmaan Viikkolehdessä ja Alasatakunta-lehdessä jo vuodesta 1995. Vuodesta 2015 jutut löytyvät Puhdas vesi, paremmat evä(ä)t -blogista. Juttusarjan vanhimmat jutut on luettavissa Pyhäjärven suojeluohjelman sivuilta täältä.