Kesälomat ja mökkikausi ovat vilkastuttaneet myös jätevesineuvontaa. Vaikka lainsäädäntö elää ja muuttuu, eikä sen lopullista muotoa tiedetä, haluavat monet Pyhäjärvenkin rannoilla kesäänsä viettävät mökkiläiset parantaa jätevesien käsittelyä oman lähiympäristönsä ja lähivesiensä hyvinvoinnin vuoksi. Monet hyvin varustellut mökit hoitavat omat jätevetensä umpisäiliöiden ja harmaavesisuodattimien avulla. Kantovesikiinteistöillä varsinaista asetuksen vaatimaa puhdistustarvetta ei ole. Pääasia silloin on, etteivät vedet pääse valumaan suoraan vesistöön. Kuitenkin kantovesikiinteistöilläkin esimerkiksi vanhojen käymälöiden uusiminen tai muuttaminen kompostoiviksi parantaa ympäristökuormitusta ja käymäläkokemusta.

Käymälät ovat olleet usein pihan perälle sijoitettuja koppeja, joissa käymälän alle kaivettuun kuoppaan kertyvät sekä kiinteät että nestemäiset jätteet. Toiset lapioivat jätökset aika ajoin lähistön maastoon ja kuoppaavat jätökset. Toiset siirtävät koppia ja peittävät olemassa olevan kuopan. Löytyy myös niitä haisevia versioita, joissa kaikki neste ja kiinteä jäte kerätään isoon saaviin ja sitä heiluttelematta pyritään käymäläsaavi kerran kesässä tyhjentämään.

Markkinoilla on paljon valmiita käymäläratkaisuja, joissa jätökset esimerkiksi pakastuvat, palavat tuhkaksi tai kompostoituvat valmiiksi mullaksi. Suotonesteet tai virtsat hyödynnetään puutarhan lannoitteena tai hygienisoinnin jälkeen levitetään laimennettuna maastoon. Laitevalmistajien käymälät ovat helppoja asentaa ja hajuttomia käyttää. Kuitenkin ne saatetaan kokea kalliiksi, jos käyttöä mökin käymälällä on vain kesäloma-aikaan muutama viikko vuodessa.

Käymäläjätteen heittäminen luontoon tai kuoppaaminen maahan on kielletty lailla. Käymäläjäte tulee aina käsitellä ja helpoin tapa siihen on kompostointi. Myös virtsa tai suotoneste tulee käsitellä hygenisoimalla tai haihduttamalla. Kompostointi ei välttämättä vaadi erityistä laitetta, vaan sen voi toteuttaa myös itse kotoa löytyvillä tai kaupoista helposti saatavilla tarvikkeilla. Ihmemies MacGyverin purukumi ja klemmari eivät tässä kuitenkaan auta, vaan yksinkertaisimmillaan olemassa olevan käymälän tuunaa saavilla, pulkalla ja muoviputkella.

Käymälän pohjalle asennetaan vanha pulkka tai muu laakea astia. Siihen levitetään kerros kuiviketta ja sen tarkoituksena on toimia haihdutusalustana käymälästä tulevalle suotonesteelle. Neste imeytyy kuivikkeeseen ja haihtuu, tai se voidaan astian avulla kerätä talteen ja laimennettuna hyödyntää lannoitteena. Käymälän tyhjennysluukku kannattaa pitää auki, jolloin happea riittää ja haihtuminen onnistuu kunnolla. Kuivike vaihdetaan ja kompostoidaan tarpeen mukaan.

Pulkan päälle asennetaan kiinteää käymäläjätettä varten saavi tai muu keruuastia. Astian pohjalle tehdään reikiä, jotta suotoneste pääsee valumaan ulos. Tällöin ei tarvitse käsitellä lilluvaa jätöstä jatkossa. Saavi asennetaan sopivalle korkeudelle ja sen suun on hyvä olla niin iso, että se peittää kokonaan pöntön istuinalueen. Saavin alle laitetaan puupalikat tai kivet/tiilet, jotta neste pääsee valumaan saavin alla olevaan pulkkaan.

Käymälän hajuttomuutta ja kompostoinnin hapensaantia voidaan parantaa muoviputkella. Putki asennetaan käymälän sisätilaan niin, että se läpäisee käymälän istuinosan ja tulee suorana läpi katosta. Tällöin kompostoitumisen tarvitsemaa happea riittää saavissa, haihtuminen tehostuu pulkassa ja käymäläkokemus pysyy mukavan hajuttomana, kun hajut kulkeutuvat katon yläpuolelle. Käymälässä käytetään kuiviketta aina käynnin jälkeen. Sitä ei kannata pistää liikaa, jotta kompostoituva massa säilyy mukavan muhevana. Toisaalta, jos kuiviketta on liian vähän, alkaa käymälä haista ja kerätä kärpäsiä. Kokeilemalla löytyy kompostoinnille parhaat säädöt.

Juttu on osa “Pyhäjärven puolesta” -juttusarjaa. Jutut julkaistaan kuukausittain Alasatakunta -lehdessä ja Auranmaan Viikkolehdessä. Juttusarja on ilmestynyt jo vuodesta 1995. Kaikki jutut löytyvät Pyhäjärven suojeluohjelman nettisivuilta täältä.