Yhä useammassa yhteydessä puhutaan käsitteestä Living Lab – vapaasti suomennettuna elävä laboratorio. Itse asiassa mielestäni se kuvaa hyvin tarkoitustaan eli ajatusta siitä, että ongelmaan löydetään ratkaisu tosielämän testauksissa käytännönläheisesti.

Käyttäjälähtöinen tosielämän innovaatioekosysteemi – siis mikä?

Living Lab -toiminnalla tarkoitetaan tietyllä alueella toimivaa yksityisten ja julkisten toimijoiden verkostoa, jolla on yhteisiä päämääriä erikseen määritetyn tavoitteen saavuttamiseksi. Se voi koostua kunnista, viranomaisista, tutkimusorganisaatioista, yrityksistä ja asukkaista. Siinä voi olla mukana useita eri sidosryhmien edustajia. Kapulakielisesti sanottuna se on käyttäjälähtöinen tosielämän innovaatioekosysteemi, missä yhdistyy tutkimus, uudet menetelmät ja käytäntö. Se on kokemukseen ja sovelluksiin keskittyvää tutkimustiedon jalkauttamista.

Aihepiiri ja tavoitteet määrittävät, mitkä tahot Living Labiin luetaan mukaan ja mikä on Living Labin aluerajaus. Se voi olla esimerkiksi Eurajoen vesistöalueella toimiva Pyhäjärven suojeluohjelman tai JOKIohjelman kaltainen verkosto, jossa tavoitteena on vesistön monimuotoinen suojelutyö, jossa ovat mukana valuma-alueen kunnat, yritykset, yhdistykset, asukkaat, viljelijät, maanomistajat, vesialueen omistajat ja tutkimuslaitokset. Tietämättämme olemme mukana erilaisissa yhteistyöverkostoissa, joissa käytännössä testaamme esimerkiksi vesienhallinnan toimenpiteitä, keräämme tietoa niiden toimivuudesta ja kehitämme toimintaamme paremmaksi.

Living Labin avulla yhteistyö ja pilotointi on joustavaa ja se tuo lisäarvoa mukana oleville sidosryhmille esimerkiksi testaamisen, siitä saatavan palautteen, tehtävän kehitystyön ja uusien ideoiden skaalaamisen myötä.  

Elintarviketeollisuuden sivuvirrat hyötykäyttöön

Pyhäjärvi-instituutti on mukana kansainvälisessä DeliSoil -hankkeessa, joka käynnistyi viime kesäkuussa. Hankkeen tavoitteena on innovoida, tutkia, kehittää ja demonstroida elintarviketeollisuuden sivuvirtojen hyödyntämistä turvallisiksi maanparannusaineiksi ja kierrätyslannoitteiksi. Kaikkiaan hankkeessa on mukana 14 organisaatiota kymmenestä eri Euroopan maasta. Pyhäjärvi-instituutti on vastuussa Suomen Living Lab-, tutkimus- ja yritysyhteistyöstä maan kasvukunnon ja terveyden (soil health) saralla. Lisäksi koordinoimme koko hankkeen Soil health Living Lab -toimintaverkostoa viidessä maassa. Mukana on partnereiden lisäksi toimijoita koko ruoantuotannon arvoketjusta aina viljelijöistä sivuvirtoja prosessoiviin yrityksiin.

Meillä Living Lab -toiminta on jo pitkällä olemassa olevien toimijaverkostojen avulla. Kaikissa kumppanimaissa ei ole vielä tunnistettu toimijaverkostoja. DeliSoil -hankkeessa seuraava askel alueellamme onkin verkoston osapuolten kontaktointi, testattavien sivuvirtatuotteiden määrittäminen ja testialueiden löytäminen. Tämän jälkeen kerätään kokemuksia tuotteista, tehdään tarvittavat tutkimukset tuotteiden soveltuvuudesta käytäntöön ja raportoidaan johtopäätökset toimenpiteistä.

Elämme siis keskellä elävää laboratoriota. Käytännöksikin sitä voimme kutsua.