isosorsimopeittokoe

Hola Yläneenjoki – Vapise isosorsimo!

Isosorsimo on kirkkaanvihreänä kasvustona Yläneenjokivarressa kasvava heinäkasvi. Se on vieraslaji, joka on tuotu Suomeen aikanaan rehukasviksi, toiminut siinä käytössä huonosti ja lähtenyt leviämään ympäri Etelä-Suomen vesistöjä. Isosorsimolla on voimakkaat ja syvälle kaivautuvat juuret. Se leviää tehokkaasti juurakon kautta, mutta myös röyhyihin kehittyvien siementen välityksellä. Isosorsimo myös siirtyy veden mukana, kun laajemmasta kasvustosta irtoavat lautat ajautuvat uusille kasvupaikoille ja juurtuvat.

isosorsimo
Isosorsimon lehti on 5-15 mm leveä ja alta kiiltävä. Lehtitupet ovat umpinaiset ja lehden kiinnityskohdassa oleva kalvomainen kieleke on enintään 4 mm pituinen.

Hola Lake II Yläneenjoki -hanke käynnistyi vuonna 2022 ja sen avulla on talkootyönä kartoitettu Yläneenjokivarren isosorsimokasvustoja. Hanke on osa kansainvälistä Leader-hanketta, jonka pääkoordinoijana on Päijät-Hämeen Vesijärvisäätiö. Muita hankekumppaneita ovat Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry ja Osbyn kunta Ruotsista. Yläneenjoen hankeosion rahoitus tulee Leader Jokivarsikumppanien kautta. Isosorsimokartoituksen lisäksi Yläneenjokivarressa toteutettiin syksyllä 2023 isosorsimon poistopilotteja ja toteutettiin asukkaiden käyttöön isosorsimon hoito- ja niitto-ohjeistus.

isosorsimon kukinto
Isosorsimon kukinto on laaja röyhy. Sen kukinnon haarat ovat selvästi karheita.

Kokemukset isosorsimon poistosta haastavat ranta-asukkaat

Isosorsimo on verrattain viheliäinen vieraslaji, jonka poistaminen on hankalaa. Laaja juurakko ja voimakas kasvusto rajoittavat käytettävissä olevien menetelmien hyödynnettävyyttä ja kustannustehokkuutta. Isosorsimon poistoa on testattu eri menetelmin mm. Vanajavedellä, Loimijoella, Vesijärvellä ja Länsi-Uudellamaalla. Piloteissa on perinteisen ruoppauksen lisäksi kokeiltu mm. niittämistä, peittämistä, kuumaa vettä ja höyryä. Hola Lake Yläneenjoki -hankkeessa päädyttiin pilotoimaan peittämistä kahdella eri pressumateriaalilla sekä niittämistä. Niiton yhteydessä poistettiin veden päällä kasvavaa kasvustoa kouran avulla.

Kokemuksia koneellisesta poistosta

Koneellinen kasvillisuuden poistaminen on kohtuullisen suuri projekti. Hankkeen niittopilotin kohteeksi valikoitui kunnan omistama ranta Yläneen keskustassa. Hanketyönä toteutettavan pilotin kohteena tämä oli onnistunut, sillä näin poistotoimet saadaan kohdennettua yleisessä käytössä olevalle alueelle ja toivottavasti lopputulos tuleekin palvelemaan laajaa asukaskuntaa.

Yläneenjoki melontalaiturilla
Yläneenjoen keskustassa isosorsimo on jo rantojen valtalaji. Keväällä kasvusto näkyy iloisen vihreänä ja kasvusto pysyy vihreänä pitkälle syksyyn.

Ensimmäinen työvaihe oli selvittää paitsi maaomistajalupa myös vesistöalueen omistajat. Yläneenjoen alaosan vesialueen omistajuus on järjestäytymättömällä osakaskunnalla, mikä aiheuttaa osittain lisätyötä. Niittotoimista tulee ilmoittaa vesialueen omistajille ja järjestäytymättömässä osakaskunnassa voi olla useita satoja omistajia eikä osakaskunnalle löydy yhteyshenkilöitä. ELY-keskuksen ilmoituspalvelua käyttämällä ilmoitusvelvoite tulee täytettyä, mutta huomioitavaa on se, että ilmoittamiseen tulee varata oma aikansa. Myös ELY-keskukselle tehtävä niittoilmoitus tulee tehdä vähintään kuukautta ennen toimenpiteeseen ryhtymistä. Niittoilmoituksen teko on itsessään yksinkertainen toimenpide, kun on tiedossa työn suunniteltu ajankohta, niittoalue, läjityspaikka niittojätteelle ja tarvittavat maanomistajaluvat, vesialueen omistajailmoitukset ja kaapelitarkastelut on tehty.

Yläneenjoen pilotissa koneellinen poistaminen onnistui hyvin, mutta muutamia seikkoja tulee ottaa toimissa huomioon. Ensinnäkin tulee varmistua siitä, että työn aikana irtoava kasvijäte ei pääsisi kulkeutumaan jokea pitkin uusille kasvupaikoille. Lisäksi jokirannassa tulee olla kohtuullisen lähellä paikka, mistä kasvijäte voidaan kerätä pois. Toimia tehtäessä tulee aina myös puntaroida, mikä pitkällä aikavälillä on järkevintä. Konetoimien mahdollistamiseksi ei esimerkiksi kannata raivata rantapuustoa, koska varjostava rantapuusto on yksi tärkeä isosorsimon kasvua rajoittava tekijä. Samalla puusto toimii tärkeänä eroosiosuojana sekä luo elinympäristöjä rantojen eliöstölle.

Peittämällä kustannustehokasta poistoa

Toinen pilotoitava menetelmä oli peittäminen eli pressutus. Peittopilotissa isosorsimokasvustoa peitettiin pressuilla ja tällä tavalla pyritään tukahduttamaan kasvusto. Pilotissa testataan kahta eri pressumateriaalia, joista toinen on UV-suojattu kestopeite ja toinen UV- ja homesuojattu maatalouskestopeite. Halpojen kevytpeitteiden haasteeksi on muilla alueilla tehtyjen testien perusteella todettu, että ne jo vuoden käytön aikana kärsivät auringonvalosta, sääoloista ja vesiympäristön vaikutuksesta ja peittotehon heikkenemisen lisäksi mahdollisuus mikromuovien leviämiseen ympäristöön on kestopeitteitä suurempi. Todennäköisesti kaikessa peittämisessä mikromuovia voi irrota jonkin verran, mutta oletettavasti toimilla saatavat hyödyt ovat huomattavasti haittaa suurempia. Peitteen laatuun kannattaa joka tapauksessa panostaa ja peitteen kunto tulee tarkistaa vähintään kerran kasvukauden aikana. Huonokuntoinen pressu tulee poistaa käytöstä ja hävittää asianmukaisesti. Maastoon muovia ei luonnollisestikaan saa pysyvästi jättää.

pressukoe
Isosorsimokasvuston peittäminen on kustannustehokas tapa tukahduttaa kasvustoa.

Pressut vietiin maastoon lokakuun alussa ja niitä on tarkoitus pitää paikoillaan ensi kasvukauden. Lopulliset tulokset raportoidaan ja pressut poistetaan Pyhäjärven suojeluohjelman työnä ensi syksynä. Paikalliset asukaat ovat pilotoineet pressutusta jo aiempina kesinä ja tulokset ovat olleet lupaavia. Myös muualla toteutettujen peittopilottien tulokset ovat olleet kohtuullisia, vaikkakin on todettu, että isosorsimon täydellinen poistaminen on hankalaa edes useamman vuoden peittämisellä. Voisi kuitenkin jo nyt todeta, että kustannuksiltaan kohtuullisen peittämisen avulla päästään isosorsimon poistotoimissa alkuun. Peitettyä aluetta tulee tarkkailla tulevina vuosina ja peittäminen tulee tarvittaessa uusia.

Mitä jatkossa?

Näyttää siltä, että isosorsimon kanssa saamme taistella vuosia. Se on hankala kasvi muun muassa siksi, että se levitessään kasvattaa vesistöjämme umpeen ja vaikeuttaa rantojen käyttöä. Olisikin tärkeää, että oppisimme tunnistamaan isosorsimon ja ryhtymään poistotoimiin heti sen lipuessa rantaan ensimmäisen kerran. Siinä vaiheessa poistaminen on kaikkein yksinkertaisinta.

isosorsimokasvustoa
Vielä myöhään syksylläkin isosorsimon erottaa muusta kasvustosta sen heleänvihreän värin avulla. Se kasvaa puolikelluvana mattona Yläneenjoen rannoilla.

Hola Lake-hankkeen toimijoiden kokemuksista koottu raportti valmistuu vuoden 2023 lopussa. Se tulee nähtäville mm. Pyhäjärvi-instituutin hankesivulle: https://pyhajarvi-instituutti.fi/hanke/hola-lake-2/
Yläneenjoella taistelu isosorsimoa vastaan jatkuu. Hankkeessa toteutettu hoito- ja niitto-ohjeistus tulee jakoon samaisille hankesivuille ja sitä tullaan myös jakamaan sähköisenä Yläneenjoki-facebook-sivulla ja paikallisille yhdistyksille ja muille toimijoille.

Share