Pyhäjärvi-instituutin ja HKFoodsin sikaketjun kehittämishankkeen toisessa työpaketissa on seurattu pilottitiloilla välikasvatussikojen kasvua ja rehunkulutusta. Tavoitteena on ollut selvittää todellinen rehunkulutus ja eläinten rehunvaihtopainot. Näiden tietojen avulla voidaan optimoida rehustusprosessia monipuolisesti ja eläinten kasvun ja rehunkulutustiedon avulla parantaa välikasvatusvaiheen taloudellisuutta.

Pilottiseurannan ensimmäinen vaihe, eli nykyisen kasvun ja rehunkulutuksen selvittäminen on nyt tehty. Todellisen rehunkulutuksen havaittiin aaltoilevan eri vaiheissa välikasvatusta. Syynä voi olla se, että ensin syödään yli käyrän ja ruokintaa plussataan käsin tai sensoreilla. Sitten eläimet syövät liikaa, joka aiheuttaa ripulin ja heikentää syöntiä. Sama kuvio toistuu, kunnes tasapaino löytyy, joskin tätä ennen on voinut aiheutua jo paljon kasvun heikkenemistä. Sopivampi ruokintakäyrä voisi auttaa osaltaan välttämään syönnin ”jojoilua”, mahdollistaen taloudellisemman tuotannon.

Ruokintakäyrän lisäksi syynä syönnin aaltoiluun voi olla kaukalosensoreiden asetukset. Monesti perusasetuksena ruokintalaite lisää tietyn prosentin verran aina edellisen lisäyksen päälle, jolloin muutaman lisäyskerran jälkeen rehua tulee yksinkertaisesti liikaa ja se voi johtaa ylensyöntiin. Yksi tapa välttää tämä olisi säätää asetukset niin, että prosenttilisäys tulee peruskäyrän päälle, eikä edellisen lisäyksen päälle. Lisäksi tulee tietenkin tarkistaa, ettei sensoreiden alle jää esimerkiksi rehua kasaksi.

Painojen ja kasvun osalta voidaan todeta, että vierotuspaino määrittää eläimen tuottavuutta pitkälle. Pienemmät porsaat kasvavat jälkijunassa aina lihasikalaan siirtoon asti, ja heikosti kasvavat yksilöt syövät eräkohtaista kannattavuutta. Avaintekijä välikasvatuksen onnistumiseen on siis mahdollisimman tasaiset ja riittävät vierotuspainot. Koska näihin tekijöihin voi olla joskus vaikea vaikuttaa, voidaan erilaatuiset porsaat ryhmitellä koon ja sukupuolen mukaan ja huomioida erot olosuhteissa ja ruokinnassa (esim. pienemmille omat käyrät).

Seuraavassa vaiheessa hankkeen piloteissa tehdään muutoksia, joiden vaikutuksia seurataan tulevien vierotusryhmien kanssa. Näin voimme tehdä johtopäätökset siitä, millä keinoilla ja kuinka paljon välikasvatuksessa voidaan parantaa taloudellista tulosta.

Lisätietoa hankkeesta löydät täältä: Älykäs, kannattava ja vastuullinen sian arvoketju

Hanketta rahoitetaan Euroopan maaseuturahastosta rahoituskaudella 2023-2027 Varsinais-Suomen, Satakunnan, Hämeen, Pirkanmaan ja Uudenmaan ELY-keskusten kautta, joiden tehtäviä hoitavat nykyisin Lounais-Suomen elinvoimakeskus, Sisä-Suomen elinvoimakeskus, Kaakkois-Suomen ja Uudenmaan elinvoimakeskus.