Pyhäjärven kalatalous muutosten tuulissa

Pyhäjärven kalatalous muutosten tuulissa

Käytännössä jäättömän vuoden 2020 jälkeen kirpeät pakkassäät hellivät alkuvuodesta Pyhäjärviseutua ja järvet saivat noin kolmeksi kuukaudeksi pysyvän jää peitteen mahdollistaen myös Pyhäjärvellä perinteiset talvikalastusmuodot. Hyvä niin, viime vuoden kaltaiset talvitulvat, valuma-alueelta huuhtoutuva ravinnekuormitus sekä korkean vedenpinnan ja talvimyrskyjen aikaansaama rantaeroosio jäättömänä aikana ovat heiluttaneet Pyhäjärven ekosysteemin tasapainoa. Muuttuva ilmasto tuo omat haasteensa niin vedenlaadulle kuin myös kalastolle ja kalastusmenetelmille. 2010-luku olikin tältä osin murroksen aikaa Pyhäjärvellä.

Perinteisillä talvikalastusmenetelmillä, etenkin talvinuotalla, on vuosikymmenten ajan ollut merkittävä rooli Pyhäjärven kalataloudelle. 2000-luvulla jääpeitteisten aikojen lyhentyminen on kuitenkin pakottanut myös kalatalouden kehittämään uusia menetelmiä perinteisten kalastusmenetelmien oheen, jolloin avovesikauden ja erityisesti avovesinuottauksen merkitys kalastuksessa on korostunut. Niin ikään kaupallisen kalastuksen kohdelajistossa on tapahtunut muutoksia aiemmin vähempiarvoisena pidettyjen lajien löytäessä tiensä yhä tehokkaammin ruokapöytiin.  Pyhäjärven hoitoyhdistys ry:n toteuttaman saalisseurannan mukaan Pyhäjärven kalasaalis on 2010-luvulla vaihdellut pääasiassa 600 000 – 850 000 kg:n välillä.

1950-luvulla Pyhäjärveen istutettu muikku on edelleen Pyhäjärvellä tärkeä saaliskala. Muikun keskimääräinen saalis 2010-luvulla on ollut noin 100 000 kg vuodessa. Viime vuosien äärevät sääolosuhteet ovat kuitenkin ajoittain ajaneet Pyhäjärven muikkukannan ahtaalle. Lyhyen elinkierron omaavana muikulle on luontaisestikin ominaista melko suuret kannan vaihtelut. Pyhäjärvellä 1990-luvulta lähtien toteutettujen siikakalojen poikaspyyntien mukaan koko seurantahistorian heikoimmat vuodet muikun poikastuotannon suhteen ovat kuitenkin osuneet lähivuosille. Heikoin poikastiheys havaittiin vuoden 2017 seurannoissa ja keväällä 2020 oltiin lähes samalla tasolla, mikä on näkynyt suoraan myös kaupallisen kalastuksen saaliissa. Lämpimät kesät ovat ajoittain nostaneet veden lämpötilan kylmissä vesissä viihtyvälle muikulle kriittiselle tasolle. Jäättömien talvien tarkkoja vaikutuksia poikastuotantoon on vielä vaikea arvioida. Loppukevään 2020 kylmyys teki kuitenkin varmasti hallaa viime keväänä kuoriutuneille muikunpoikasille. Muikun osalta lohduttavaa sikäli, että pienetkin hyväkuntoiset kutupopulaatiot voivat aikaan saada hyvän poikastuotannon, mikäli olosuhteet mädin kehittymiselle sekä poikasten kuoriutumiselle ja kehittymiselle ovat suotuisat. Huhtikuun lopussa jälleen toteutettavien poikaspyyntien tuloksia odotetaan mielenkiinnolla.

Hoitokalastuksella on ollut läpi 2000-luvun tärkeä rooli Pyhäjärven sisäisen kuormituksen hillitsemisessä. Hoitokalastuslajien vuosittaisen pyynnin tulee Pyhäjärvessä olla järven rehevyystasoon perustuvien laskelmien perusteella vähintään 370 000 kg, jotta vedenlaadulle suotuisia vaikutuksia voidaan havaita. Tähän onkin Pyhäjärvessä lähivuosina poikkeuksetta päästy. Vedenlaadun kannalta merkittävimpiä lajeja ovat pohjaa pöllyttävät särkikalat sekä eläinplanktonia syövät lajit kuten kuore ja muikku. Särkikalojen etsiessä ruokaa järven pohjasta edistävät nämä samalla järven pohjaan sitoutuneen fosforin vapautumista veteen. 2010-luvulla särjen kaupallisen hyödyntämisen suhteen on Pyhäjärvellä otettu valtavia askelia ja nykyisellään tarjonta ei riitä kattamaan kaikkea kysyntää.  Eläinplanktonia ravinnokseen käyttävien lajien kalastuksen vesienhoidollinen teho puolestaan perustuu ravintoketjun kautta saavutettaviin vedenlaatuhyötyihin. Kun eläinplanktonia saalistavia kaloja on vähän, eläinplanktonin leviin kohdistama laidunnuspaine kasvaa ja ideaalitilanteessa vesi kirkastuu. Järvissä petokalat toimivat luontaisina hoitokalastajina. Riittävän petokalojen (isot ahvenet, hauki, made) määrän turvaaminen onkin suositeltavaa niin vedenlaadun kuin kalaston tasapainon näkökulmasta. Vuonna 2019 toimintansa aloittaneet kalatalousalueet laativat uuden kalastuslain mukaisia käyttö- ja hoitosuunnitelmia (KHS). Pyhäjärvi kuuluu Eurajoki-Lapinjoen kalatalousalueeseen, johon sisältyy niin järviä, virtavesiä kuin merialuettakin ja kalataloudelliset tarpeet eriävät suuresti vesistöstä riippuen. Käyttö- ja hoitosuunnitelma antaa raamin, jonka puitteissa kalastoa hyödynnetään ja hoidetaan. Pyhäjärvellä kalastonhoito kulkee pitkälti käsikädessä vesienhoidollisten tavoitteiden kanssa. Hyvä vedenlaatu turvaa myös kalaston hyvinvointia. Kalaston hoidollisista tarpeista esille nousee ennen kaikkea nykyisellään vajaasti hyödynnettyjen hoitokalastuslajien kaupallisesti kannattavan hyödyntämisen edistäminen, kalastusinfran kehittäminen sekä kalaston luontaista lisääntymistä tukevat toimet. Eri kalakantojen monipuolinen ja kestävä hyödyntäminen ovat elinvoimaisen elinkeinokalatalouden sekä järven muun käytön kannalta ensiarvoisen tärkeää. Eurajoki-Lapinjoen kalatalousalueen hallitus valmistelee käyttö- ja hoitosuunnitelmaa Pyhäjärvi-instituutin laatiman luonnoksen pohjalta.

Teksti on osa kuukausittain ilmestyvää Pyhäjärven puolesta -juttusarjaa, jota on julkaistu Auranmaan Viikkolehdessä ja Alasatakunta-lehdessä jo vuodesta 1995. Juttusarjan kaikki jutut on luettavissa Pyhäjärven suojeluohjelman sivuilta täältä.

FacebookTwitterGoogle+jaa