Ilmastonmuutos ja maanviljely - Osa 2, Paluu tulevaisuuteen

Ilmastonmuutos ja maanviljely – Osa 2, Paluu tulevaisuuteen

Viime blogissa kirjoitin veden väärästä ajankohdasta pellolla ja tätä kirjoittaessa ajatukset ovat jälleen vedessä ja sen ajankohdassa. Kuivan huhtikuun jälkeen vettä on saatu mittariin ja pelloille taivaalta toukokuun aikana 81 mm, joka on jo 15 mm enemmän kuin 2018 satoi koko kasvukauden aikana. Maan kosteusanturit kertovat myös 30 mm ja 60 mm syvyydessä kosteuden pysyneen lähes stabiilina koko kuun. Vastaavasti maan lämpötila on noussut hitaasti. Vanhan kansa ”viisaudet” vilu viljan kasvattaa ja alkukesän sateet satavat laariin lupaavat tälle kesälle huippusatoja.

Ainakin niillä kasvulohkoilla, jotka saatiin kylvettyä viimeistään helatorstai viikolla, ovat sato-odotukset korkealla. Edellyttäen, että pellot ovat kasvukunnoltaan hyvällä tasolla ja kestävät kosteuden ja peltotöiden vaikutukset. Vastaavasti sateet ovat lisänneet ravinteiden huuhtoumariskiä niin pellon varastoravinteiden kuin sinne kylvön yhteydessä annettujen ravinteiden osalta.

Mitä tulevaisuudessa sitten viljellään ja miten? Ilmastonmuutosten myötä totutut viljelykäytänteet ja –menetelmät kohtaavat odottamattomia vaikeuksia enenemässä määrin. Olen itse seurannut maataloutta itselle ymmärrettävässä muodossa 1980-luvulta saakka ja meininki on muuttunut melkoisesti. Ymmärrys ympäröivästä tilastamme ja lisääntynyt tietomäärä kaikesta on muuttanut maatalouttakin. Erityisesti viime vuosina on tullut kokonaan uusia ajatuksia maatalouden toimintaympäristöön. Valistuneen arvion mukaan maataloutta on harjoitettu n. 10 000 vuoden ajan pelkästään ruoantuotannon näkövinkkelistä.

2009 viljojen kotimaan hintaromahduksen aikaan erityisesti kauraa ajettiin lämpölaitoksille energiaksi, koska siellä siitä maksettiin parempi hinta kuin elintarvike tai rehukäytöstä. Varsinkin pula-ajan kokeneet vanhemmat kansalaiset paheksuivat moista toimintaa, mutta viljelijöiden motiivina oli kassavirta. Viime aikoina yhä useammin ehdotetaan peltojen käytön muutoksesta jollekin muulle kuin ruoantuotantoon. Vaihtoehtoina on bioenergiakasvien kasvattaminen, hiilen sidonta tai maisemakasvien kasvattaminen. Myös EU:n tulevan budjettikauden luomutavoite siirtäisi ison osan pelloista viherlannoituksen osalle. Myös kokonaan uusia ei elintarvikkeeksi kasvatettavia kasveja tulee viljelyyn.

Miksi me kasvatamme pelloilla ruoaksi sopivia kasveja? No siksi, kun siellä on siihen jotakuinkin sopivat olosuhteet kasveille. Maaperä, kosteus, kaasut, valo ja lämpö ovat pääosin sopivassa suhteessa. Aurinkoenergia on ylivoimainen elementti kasveille kasvaa pellolla tai avomaalla. Kaasukehän happi- ja hiilidioksidimäärät ovat sopivia kasveille, periaatteessa hiilidioksidia voisi olla jopa enemmän. Lisääntyvä hiilidioksidi aiheuttaa kuitenkin haittavaikutuksia muuhun toimintaa, joten sen määrää ei olisi syytä lisätä ilmakehässä.

Meillä ei vedestä yleensä ole ollut puutetta tai sitten ollaan totuttu veden puutteesta johtuviin mataliin satotasoihin. Maailmalla monessa maassa pumpataan pohjavettä kasvien käyttöön jopa satojen metrien syvyydestä. Miksiköhän esimerkiksi Saudi-Arabiassa vehnän satotaso on 8 tn/ha, jossa vuotuinen sademäärä on 100-200 mm. Meillä suurin osa vuoden vesimäärästä pelloilla on läpivirtausta, koska se tulee kasvukauden ulkopuolella.

Ensimmäinen kasvihuone rakennettiin Suomeen tiettävästi 1600-luvulla. Kasvihuoneviljely on ollut kallista ja näin ollen sopinut vain tiettyjen kasvien kasvattamiseen. Viime vuosina teknologinen kehitys on parantanut niin energian käyttöä, valaistusta ja resurssitehokkuutta. Espanjassa neliöllä tuotetaan 15 kg kurkkua ja Suomessa keskimäärin yli 100 kg ja parhaimmillaan jopa 220 kg neliötä kohden vuodessa.

Seuraava askel on vertikaaliviljelyn laajeneminen. Nyt jo tuotetaan salaatteja ja yrttejä kerrosviljelyn keinoin, jossa neliöllä voidaan moninkertaistaa sadon määrä. Kerrosviljelyllä voidaan kasvuolosuhteet optimoida ja ravinteet sekä vesi kiertävät suljetussa järjestelmässä. Jos avomaalla mansikantaimia on neliöllä 12 tainta, niin kerros viljelyputkessa voi olla yli 1300 tainta lattianeliötä kohden. Kaikki kasvit eivät ainakaan vielä sovi kerrosviljelyyn. Tosin perunoita on jo nyt kasvatettu ilmassa ilman multaa.

Maailma muuttuu Eskoseni, ja Esko Valtaoja siteeraten ennen ei ollut paremmin.

FacebookTwitterGoogle+jaa