Viljelypäätöksillä vaikutetaan vesistöihin

Satakunnan alue oli minulle entuudestaan melko tuntematonta, enkä ollut aiemmin edes vieraillut Eurassa. Pyhäjärvestä minulla ei ollut mitään tietoa. Kesätyöt kuitenkin kuljettivat minut tänne Pyhäjärvi-instituuttiin Helsingistä, ja onneksi kuljettivatkin –olen päässyt aitiopaikalta tutustumaan Pyhäjärviseutuun, alueen ihmisiin ja elinkeinoihin.

Pyhäjärvi-instituutin nimen perusteella voisi olettaa, että instituutti on keskittynyt vain vesistötutkimukseen. Näin ei kuitenkaan ole, vaan vesiensuojelun ohella instituutin tehtävänä on kehittää ja edistää alueen elintarviketaloutta, ympäristöalan koulutusta ja muuta kehitystoimintaa. Vesiensuojelu ja elintarviketalous linkittyvät vahvasti yhteen ja tämä Pyhäjärven puolesta juttuni kertookin elintarvikepuolesta ja tarkemmin pyrkimyksestä kohti ekologisesti kestävämpää viljelyä.

Tehtävänäni Pyhäjärvi-instituutissa on toimia kesätyöntekijänä Muuttuvat viljelymenetelmät -hankkeessa (MUUVI). Hankkeen tavoitteena on tuoda uusinta tietoa avomaan vihannestuotannosta viljelijöiden käyttöön ja turvata viljelyn jatkuminen Satakunnassa ennakoimalla viljelymenetelmien muutostarpeita. Hankkeen teemoja ovat erityisesti kemikaaliton kasvinsuojelu, maan rakenne, viljelykierrot sekä erilaisten saneerauskasvien käyttö ravinnehuuhtoutumien estäjänä, maan rakenteen ja vesitalouden parantajina.

Pyhäjärven valuma-alueelle sijoittuu erittäin paljon viljelyä, joka on suuri ravinnekuormituksen aiheuttaja. Kuormitusta ei voida kokonaan poistaa, mutta sitä pystytään vähentämään erilaisten toimenpiteiden avulla. Viljelyssä on tärkeää pitää huolta viljelyvarmuudesta, jolloin kasvi pystyy parhaalla mahdollisella tavalla hyödyntämään sille tarkoitetut ravinteet sen sijaan, että ne huuhtoutuisivat pois pellolta viljelykasvien ulottumattomiin. Viljelyvarmuutta taas pystytään parantamaan huolehtimalla maan rakenteesta, oikea-aikaisesta lannoituksesta ja kasvinsuojelusta sekä kasvien vedensaannista.

Viljelyvarmuudesta huolehtimisen ohella voidaan käyttää myös muita keinoja ravinteiden huuhtoutumisen estämiseksi. Tällaisia ovat esimerkiksi kerääjäkasvit, jotka pitävät ravinteet pellolla. Niiden tehtävänä on sitoa varsinaiselta viljelykasvilta ylijääneitä sekä biomassan ravinteita sadonkorjuun jälkeen, jolloin kalliit tuotantopanokset eivät pääse valumaan hukkaan. Lisäksi kerääjäkasvien juuristo parantaa maan rakennetta ja suojaa maata vaihtelevien sääolojen vaikutuksilta, esimerkiksi eroosiolta. Tämän lisäksi myös suojavyöhykkeiden perustamisella pellon ja vesistön väliin voidaan vähentää ravinnehuuhtoumia ja eroosiota.

Erityisesti sellaisten kasvien kohdalla, joiden sadonkorjuu tehdään vasta myöhään syksyllä, ongelmaksi voi nousta myös maan rakenteeseen kohdistuva säännöllinen kuormitus, josta voi seurata peltomaan tiivistyminen. Tiivistyminen aiheuttaa ongelmia pellon vesitalouteen, mikä voi osaltaan lisätä myös huuhtoumariskiä. Peltomaan tiivistymisriskiä voidaan vähentää kiinnittämällä huomiota viljelykiertoihin, joihin keskitytään Muuttuvat viljelymenetelmät -hankkeessa.

Sen olen elämäni aikana oppinut, että maanviljely ei ole mikään maailman helpoin homma. Jotkut voivat ajatella, että eihän se tarvitse kuin pellon, siemenet ja sitten vain odotellaan. Ei, näin se ei ole. Viljelijällä on niin monta muuttujaa kasvukauden alkaessa. Sää, rikkakasvit, taudit, tuholaiset, pelto ja sen rakenne, ravinteet ja tuotantosuunnasta riippuen, vaikka mitä muuta. Yllätyksiä ja haasteita tulee joka vuosi, koska esimerkiksi säätä on mahdoton ennustaa ja oikea-aikaisiin hoitotoimenpiteisiin on vaikea ruveta, jos sää ei niitä salli. Pelkkä kasvukaudesta selviytyminen ei riitä, sillä maanviljely on pitkäjänteistä hommaa ja vaatii suunnittelua pitkälle tulevaisuuteen, esimerkiksi juuri viljelykiertojen osalta. Ympäristöstä huolehtiminen tulee kuitenkin muistaa kaiken muun työn ohella, koska hyvin toimiva ympäristö on kaiken toiminnan perusta.

ellipyy_heinakuu17_pjnpuolesta

Teksti on osa kuukausittain ilmestyvää Pyhäjärven puolesta -juttusarjaa, jota on julkaistu Auranmaan Viikkolehdessä ja Alasatakunta-lehdessä jo vuodesta 1995. Juttusarjan kaikki jutut on luettavistaa Pyhäjärven suojeluohjelman sivuilta täältä.

FacebookTwitterGoogle+jaa