Selkämeren kansallispuiston ystävien merensuojeluretkellä

Syyskuisen maanantain aamusumu viipyi vielä maisemassa kun vesibussi Linnea jo käynnisti koneet Rauman Poroholman laiturissa. Selkämeren kansallispuiston ystävien Raumanmeren väkeä -hankkeen merensuojeluretki Kylmäpihlajaan oli kerännyt paikalle nelisenkymmentä merialueen tilasta kiinnostunutta retkeilijää monenlaisine kapsäkkeineen: aamukahvi- ja lounaseväitä, kameroita, kiikareita, tietokoneita, näytteenottoon tarvittavaa välineistöä, valkokangas ja tv-infonäyttökin oli pakattu mukaan, sekä tietenkin retkeilymieltä. Retki järjestettiin yhteistyössä Pyhäjärvi-instituutin kanssa, jonka edustajat Teija Kirkkala ja Päivi Laine demonstroivat menomatkalla Kylmäpihlajan majakkasaarelle vesinäytteenottoa ja eläinplanktonin haavintaa vesibussin takakannelta käsin. Matkan aikana Rauman kaupungin ympäristönsuojeluyksikön edustajat kertoivat ajankohtaista tietoa mm. syväväylätyömaan vaiheesta, jätevesipuhdistuksen tilanteesta ja kalastuslupakäytännöistä.

bogikuvavaihtoehto_kylmapihlaja

Saareen rantautumisen jälkeen ohjelmaan kuului Kylmäpihlajan majakkatorniin kiipeäminen ja siellä Selkämeren avoimen maiseman ympäröimänä pikaiset katsaukset Rauman merialueen virtauksiin ja harmaahylkeiden esiintymiseen. Syksy oli jo karkottanut suurimman osan saaren linnuista, mutta tornista käsin saattoi rantakallion edustalla nähdä pari yksittäistä Selkämeren kansallispuiston tunnuslintua, isokoskeloa.

Nuotiopaikalla vietetyn evästauon jälkeen asetuttiin vesibussiin kuuntelemaan Pyhäjärvi-instituutin koostamia lyhyitä esityksiä Rauman edustan merialueen vedenlaadun ja pohjaeläimistön tilan kehityksestä, alueen kalastoon liittyvistä selvityksistä ja ravintoverkon tärkeästä lähes näkymättömästä osasta, eläinplanktonista. Tulomatkalla otettuun planktonnäytteeseen oli kertynyt myös vesipatsaassa ajelehtivaa läheisen väyläruoppauksen tuottamaa pohjasedimenttiä, mutta lasipurkkiin huuhdellusta näytteestä erottui luupin avulla hyppäyksittäin liikkuvia läpikuultavia hippusia, keijuhankajalkaisia. Eläinplanktonia tarkasteltiin myös säilötyistä näytteestä; ihastusta herätti paljain silmin selvästi erottuvat Limnocalanus-hankajalkaiset.

Paluumatka sujuikin sitten päivän annista keskustellen vesibussin takakannella mahtavan kauniista syyskelistä nauttien.

blogiin_plankterikuva2Kuva © Marjut Rajasilta

FacebookTwitterGoogle+jaa