Syksyllä uutisotsikot valtasi kansainvälisen ilmastonmuutospaneelin IPCC:n julkaisema raportti, missä ihmisen aiheuttaman ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi vaaditaan nopeita ja entistä voimakkaampia toimia. Ilmastonmuutos on ollut jo pitkään nähtävissä muun muassa Pyhäjärven olosuhteissa. Vesien lämpötilat ovat pitkien aikasarjojen mukaan lämpimämpiä, jääpeitteisyys on vähentynyt huomattavasti ja leutojen talvien sateet huuhtovat ravinteita valuma-alueilta vesistöihin.

Miksi meidän suomalaisten pitää tiukentaa päästötavoitteitamme, kun samaan aikaan monissa suuremmissa maissa eletään hengitysilma saasteista sakeana? Länsimaiset kulutustottumukset liikkumisessa ja matkustamisessa, ruokailutottumukset ja siihen liittyvä ruuan ylituotanto ja ylikulutus, runsas lihan käyttö ja energiankulutuksen ja asumisen päästöt ovat kuitenkin myös meidän ongelmiamme. Kulutustottumuksemme aiheuttavat teollisuuden paineita esimerkiksi Aasian maihin, mikä taas siirtää meidän aiheuttamiamme päästöjä muualle. Tämän takia, tarkkailemalla omia kulutustottumuksiamme, vaikutamme samalla myös globaalisti.

Valtioneuvoston kanslia julkaisi nyt joulukuussa yhdessä Sitran kanssa tehdyn Sitoumus2050-palvelun, missä jokainen voi laskea oman hiilijalanjälkensä, tehdä henkilökohtaisen suunnitelman ja sitoutua hiilijalanjälkensä puolittamiseen. Elämäntapatesti huomioi laskelmissa asumisesta, liikkumisesta, ruokailusta ja kulutustottumuksista syntyviä päästöjä. Uutta on se, että palvelu tarjoaa konkreettisia ehdotuksia, millä tavoin omia päästöjä voi vähentää ja kuinka paljon valinnat vaikuttavat päästötavoitteisiin pääsemiseen. Ehdotetuista toimenpiteistä voi valita ne keinot, mihin on valmis sitoutumaan. Täällä Pyhäjärviseudulla yksityisautoilusta luopuminen ei ole monelle realistinen vaihtoehto. Voimme kuitenkin helpommin vaikuttaa siihen, millä polttoaineella auto kulkee, voisiko osan työmatkoista tai lapsen harrastusreissuista kulkea esimerkiksi naapurin kanssa yhdessä tai onko mahdollista pitää etäpäivä silloin tällöin. Liikkumisen päästöihin voimme myös vaikuttaa sillä, käytämmekö lähipalveluita vai ajammeko kauemmas kaupoille.

Sitoumus2050-palvelun löydät täältä: https://www.sitoumus2050.fi/elamantavat#/

Kestävät arjen valinnat usein säästävät rahaa ja aikaa ja kohentavat terveyttä. Esimerkiksi lisäämällä kasvisten osuutta ruokavaliossa, syömme monipuolisemmin ja terveellisemmin ja tuemme paikallista teollisuutta ja alkutuotantoa. Satakunnassa ja Pyhäjärviseudulla olemme siitä etuoikeutettuja, että täällä tuotetaan paljon kasviksia, kananmunia, kalaa ja lihaa. Näin ollen lähiruokaa suosimalla, vähennämme myös hiilijalanjälkeämme. Lähiruuan lisäksi, kun painotamme ruokailutottumuksiamme kasvispitoiseen, olemme taas askeleen lähempänä hiilijalanjälkemme puolittamista.

Uuden vuoden kynnyksellä tehdään usein lupauksia ”paremmasta elämästä”. Vaikutetaan ensi vuonna hiilijalanjälkeemme, muutetaan kulutottumuksiamme ja tehdään kestäviä valintoja. Iso osa hiilijalanjäljestämme muodostuu matkustamisesta ja liikkumisesta. Aina ei tarvitse lähteä kauas, jotta pääsee nauttimaan kirkkaista vesistä ja kauniista hiekkarannoista. Pyöräillään ensi kesänä Pyhäjärven rannalle, vuokrataan kajakki tai suppaillaan ulapalle. Haetaan kalasatamasta savustettuja muikkuja, upotetaan varpaat rantahiekkaan ja nautitaan lomatunnelmasta laineiden liplattaessa.

Teksti on osa kuukausittain ilmestyvää Pyhäjärven puolesta -juttusarjaa, jota on julkaistu Auranmaan Viikkolehdessä ja Alasatakunta-lehdessä jo vuodesta 1995. Juttusarjan kaikki jutut on luettavistaa Pyhäjärven suojeluohjelman sivuilta täältä.