ETUSIVU   »   AJANKOHTAISTA 
Ajankohtaista      

11.9.2020   
Kiinnostaako humalatuotanto? Verkkotapaaminen 7.10.2020 kello 15

Verkkotapaaminen humalan viljelystä ja jalostamisesta kiinnostuneille tahoille 
7.10.2020, klo 15.00–16.30 

Tilaisuudessa pohditaan humalatuotannon kehittämistarpeita ja -tapoja Satakunnan alueella. Verkkotapaamisessa kuullaan myös kasvatuskokeiluista. 

Tilaisuus on suunnattu kaikille humalan kaupallisesta hyödyntämisestä kiinnostuneille. 

Ilmoittaudu mukaan ohjelmassa olevan linkin kautta.
Lisätietoja: johanna.pihala@pji.fi 

Tilaisuuden järjestää Yrttituotannon kehittäminen Satakunnassa hanke, joka saa rahoituksen Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta Satakunnan ELY keskuksen kautta.







10.9.2020   
Valtakunnallinen Särkikalaseminaari järjestetään 23.9. webinaarina
Perinteinen Särkikalaseminaari järjestetään koronan tuomien haasteiden vuoksi tänä vuonna internetin välityksellä webinaarina. Seminaari järjestetään keskiviikkona 23.9. klo 9-15.30.

Ilmoittautuminen webinaariin on käynnissä 15.9. saakka. Ilmoittautumislinkkiin pääset tästä.
Halutessasi voit ilmoittautua myös sähköpostitse toimisto@pji.fi.

Tilaisuuden ohjelma on monipuolinen katsaus suomalaiseen särkikalatalouteen ja lisäksi kuulet mm. ympäristöministeriön rahoittaman tanakka-hankkeen tiivistetyt tulokset. 
Ohjelman löydät tästä (pdf).

Webinaari järjestetään Zoom-yhteydellä. Lisätietoja tapahtumasta, osallistumisesta ja Zoom-linkin löydät täältä.
3.9.2020   
Pyhäjärven ja Eurajoen aalloilla
Jos viime perjantain Aaltoviikon esitykset jäivät välistä, niin tästä pääset katsomaan esitykset pdf-muodossa.

Pyhäjärven aalloilla. Lauri Anttila, asiantuntija, Pyhäjärvi-instituutti
Eurajoen aalloilla. Henna Ryömä, asiantuntija, Pyhäjärvi-instituutti


25.8.2020   
Aaltopäivän esityksissä ollaan arkkitehtuurin ja vesistöjen aalloilla
Alvar Aalto -viikkoa vietetään Eurassa ja Porissa 22.8-30.8. Aalto arjessa -teemalla järjestetään perjantaina 28.8. kaksi zoomia. 

"Onko arkkitehtuurista paikan brändin pääomaksi?" zoom-esitys on klo 12.30 ja sen pitävät yliopistotutkija, KTT Arja Lemmetyinen ja projektitutkija, KTM Lenita Nieminen Turun yliopiston kauppakorkeakoulun Porin yksiköstä ja asiantuntija Johanna Aalto Pyhäjärvi-instituutista. Esitystä pääset seuraamaan tästä linkistä: https://utu.zoom.us/j/63126035702
Meeting ID: 631 2603 5702

"Pyhäjärven aalloilla" zoom alkaa klo 14.00. 
Asiantuntija Lauri Anttila Pyhäjärvi-instituutista kertoo Säkylän Pyhäjärvestä, tutkimustyöstä ja Pyhäjärven suojeluohjelman ajankohtaisista asioista.

"Eurajoen aalloilla" zoom jatkaa klo 14.30. 
Asiantuntija Henna Ryömä Pyhäjärvi-insituutista käy läpi Eurajoen suojelun kehitystä ja ajankohtaisia asioita JOKIohjelman toiminnassa.

Aalloilla -sarjan esityksiä pääset seuraamaan tästä linkistä: https://zoom.us/j/99179717034?pwd=bnNGaGZtY0FFRE91K1RzV0thalpNUT09
Meeting ID: 991 7971 7034

 
8.7.2020   
Vesi talteen ja pellon ominaisuudet paremmiksi -pellonpiennartilaisuus 11.8.2020 Kiukaisissa
Tervetuloa pellonpiennartilaisuuteen Kiukaisiin, Euraan! 

Tilaisuudessa kuullaan viljelijäkokemuksia mm. veden varastoinnista ja pellon tasauksesta. Paikalla on myös alan yrittäjiä kertomassa hyvistä käytännöistä em. aiheisiin liittyen. Lisäksi tutkijat esittelevät uusia keinoja pellon kasvuolosuhteiden seurantaan ja ennakointiin. 


Osallistuminen vain terveenä! Kiitos

Tilaisuudessa mukana:
Älykkäät kastelumenetelmät alkutuotannossa/Pyhäjärvi-instituutti
BioEväät - maan kasvukunnon ja vesitalouden parantaminen/Pyhäjärvi-instituutti ja Tampereen yliopisto 
PeltoAI - innovatiiviset seurantamenetelmät ja tekoäly ruoka- ja vesitaloudessa/Tampereen yliopisto ja Pyhäjärvi-instituutti 
Vihannestuotannon kestävä ravinnehuolto/Luonnonvarakeskus ja Pyhäjärvi-instituutti



        


      




12.6.2020   
Historian ensimmäinen jäätön talvi ja poikkeuksellisen suuret ravinnekuormitukset uhkaavat kesän vedenlaatua Säkylän Pyhäjärvellä
Lämpö, valo ja ravinteet ovat yhdistelmä, joka saa paitsi maalla kasvavat kasvit kukoistamaan, myös veden pienet mikroskooppiset kasviplanktonlajit runsastumaan ja muodostamaan leväkukintoja. Jäättömän talven ongelmat, alkuvuoden yli kaksi kertaa keskimääräistä suurempi fosforikuormitus ja kesäkuun helteet saattavat heikentää Pyhäjärven vedenlaatua. 

Vuosi 2020 kirjautuu monin tavoin historiankirjoihin ja paikallisesti yksi merkittävistä muistettavista on Pyhäjärven jäättömyys. Ensimmäisen kerran koko tutkimushistoriassa järvi ei kunnolla jäätynyt ollenkaan. Helmikuussa oli parin viikon jakso, jolloin järvi hetkellisesti jäätyi lähes kokonaan, mutta myrskyt tai lämpimämmät jaksot hajottivat jääpeitteen ja kunnollista jääpeitettä ei syntynyt. Järven veden pinta oli koko talven ennätyksellisen korkealla ja talvitulvien aiheuttama jokien tuoma ravinne- ja kiintoainekuormitus oli erittäin korkea. Tammi-maaliskuun fosforikuormitus oli yli kaksinkertainen keskimääräiseen verrattuna ja kiintoainekuormitus jopa 10 kertainen. 

Miten tämä sitten vaikuttaa järveen? Kun järvi jäätyy, veden liike rauhoittuu jääkannen alla. Jääkannen alla erilaiset hiukkaset laskeutuvat pohjaan ja parhaimmillaan ainakin osa ravinteista sitoutuu pohjaan. Jäättömänä ja viime talven kaltaisena erittäin myrskyisänä talvena vesi on ollut liikkeessä koko ajan. Se pöllyytti järveä pohjaa myöten ympäri koko talven ja pohjaan jo sitoutuneetkin partikkelit ja ravinteet ovat lähteneet liikkeelle. Myrskyjen jälkeen onkin ollut helppo rannaltakin huomata järven savisameus. Järven sisäistä ravinnekuormitusta ei ole pystytty mittaamaan erikseen, vaan ravinteiden määrää on seurattu vesipatsaasta. Ulkoista ravinnekuormitusta on mitattu Yläneenjoen ja Pyhäjoen suilla olevilla mittausasemilla. 

Vaikka Pyhäjärvellä ei ole toistaiseksi kesällä nähty pahoja leväkukintoja, on niiden todennäköisyys tänä kesänä normaalia suurempi. Lämpimänä jatkuva sää ja talven kuormituksen jäljiltä korkeat ravinnepitoisuudet luovat leville liian hyvät olosuhteet. Jos rantavedessä juhannuksena on runsaasti levää, on uimista ja veden käyttöä syytä välttää. Tähän mennessä myrkyllisiä leväkukintoja ei ole Pyhäjärvellä ollut, mutta poikkeukselliset olot voivat muuttaa myös lajistoa, joten kannattaa olla varovainen. Rannoilla on paikoittain myös runsaasti siitepölyä. 

Jäättömyyden ja talvitulvien aikaansaaman korkean talviaikaisen ravinnekuormituksen taustalla on ilmastonmuutos. Pyhäjärvellä ilmastonmuutoksen aiheuttamia muutoksia on tutkittu jo pitkään, jotta muutoksiin pystyttäisiin paremmin varautumaan. Kasviplanktonin runsauteen vaikuttavia syitä selvitettiin yksityiskohtaisessa monimuuttuja-analyysissä, jossa havaittiin, että 2000-luvulla nimenomaan ilmastoon liittyvät muuttujat (lämpötila, tuulet, jääpeitteen pituus) pystyivät parhaiten selittämään kasviplanktonissa tapahtuneet muutokset. 1990-luvulle saakka selittävänä tekijänä olivat ravinteet. Hankalaa on, että lämpötilaan, tuuliin tai jääpeitteen pituuteen ei millään toimilla pystytä vaikuttamaan. Järven tilan parantamisessa ja turvaamisessa tarvitaan Pyhäjärven suojeluohjelman kaltaista voimat yhteen keräävää toimijaa. Järven hyvän vedenlaadun edellytyksiä ovat edelleen kestävä ja riittävän tehokas ammattikalastus sekä valuma-alueen kestävä, maan vesi- ja ravinnetalouden turvaava maa- ja metsätalous, mutta lisäksi tarvitaan uusien, entistä tehokkaampien menetelmien kehitystyötä ja laajan toimijajoukon yhteistyötä. 

Pyhäjärvi ei ole ainoa ilmastonmuutoksen kurjimuksessa kärsivä järvi – vakavia muutoksia ja tilan heikkenemisiä on havaittu ympäri maailmaa. Pyhäjärven aineisto ja tutkimuspäällikkö Anne-Mari Ventelä olivat mukana kansainvälisessä tieteellisessä julkaisussa, jonka toivotaan toimivan varoituksena ihmiskunnalle ja hätähuutona suurten järvien ekosysteemien puolesta. Artikkeli on luettavissa täällä: https://doi.org/10.1016/j.jglr.2020.05.006 

Lisätiedot: 
Anne-Mari Ventelä 
Tutkimuspäällikkö, Pyhäjärvi-instituutti 
Akvaattisen ekologian dosentti, TY 
anne-mari.ventela@pji.fi 
050 370 2919

20.2.2020   
Hyvä maan kasvukunto – viljelijän ja vesistöjen etu -seminaari 28.2.2020
Ilmoittaudu mukaan seminaariin 

Peltomaan hyvä kasvukunto eli mm. maan kosteuden, ravinteiden ja mikrobien tasapaino lisäävät viljelyn tuottavuutta. Näitä osa-alueita parantamalla vaikutetaan myös vesistöihin positiviisesti. Keinot kasvukunnon parantamiseksi ja seuraamiseksi ovat moninaiset. Hyvä maan kasvukunto – viljelijän ja vesistöjen etu -seminaari tuo esille näitä keinoja ja esittelee niiden edistämiseksi rahoitusta saaneen hankekokonaisuuden.  








 
12.2.2020   
Haussa maatalouden osaaja
Haemme maanviljelyn, maan kasvukunnon ja peltoviljelyn ympäristönäkökulmien osaajaa.

Tarjoamme sinulle työtä Pyhäjärvi-instituutissa lounaissuomalaisen ekologisesti kestävän ruoantuotannon tulevaisuuden turvaamisessa yhdessä ruoka- ja vesienhoitoalan asiantuntijoidemme kanssa. Osaamisalueidesi mukaan pääset osallistumaan useisiin Pyhäjärvi-instituutin biotalouden ja vesiensuojelun hankkeisiin.

Sinulla on soveltuva korkeakoulututkinto.

Edellytämme:
Alkutuotannon perusosaamista
Maanviljelyn teknistä käytännön osaamista
Peltomaan kasvukunnon eri osatekijöiden tuntemusta
Maatilan talouden perusteiden ymmärrystä
Hyviä sosiaalisia taitoja
Organisointikykyä ja viestinnällisiä taitoja
Ajokorttia ja mahdollisuutta oman auton käyttöön

Lisäksi arvostamme:
MS Officen ohjelmien hallintaa
Esiintymiskykyä
Valmiutta tarvittaessa iltatyöhön

Työskentely tapahtuu pääosin BioEväät - maan kasvukunnon ja vesitalouden parantaminen -hankkeessa ja PeltoAI - innovatiiviset seurantamenetelmät ja tekoäly ruoka- ja vesitaloudessa -hankkeessa.
BioEväät saa rahoituksensa Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta Satakunnan ELY-keskuksen kautta ja PeltoAI Euroopan aluekehitysrahastosta.

Katso tarkemmat tiedot TE-palvelujen sivulta.



11.2.2020   
Ajankohtaiskatsaus vihannesviljelyn ravinnehuollosta 5.3.2020
Ajankohtaiskatsaus vihannesviljelyn ravinnehuollosta Pyhäjärvi-instituutissa 5.3. klo 12–16. 

Tarkempi ohjelma ja ilmoittautumisohjeet liitteessä.



5.2.2020   
LCA4Regions-hankkeen ensimmäinen uutiskirje
LCA4Regions-hankkeen ensimmäinen uutiskirje on nyt julkaistu! Hankkeessa parannetaan luonnonvarojen kestävää käyttöä tuomalla elinkaariajattelua ja sen menetelmiä alueellisiin toimintoihin ja poliittiseen päätöksentekoon. 


Liity uutiskirjeen tilaajaksi täällä.



22.1.2020   
Koulutuksella osaamista luomukasvistuotantoon -koulutusten aloitustilaisuudet 2020
Aloitustilaisuudessa esitellään tulevia luomukasvisviljelyn koulutuksia ja pohditaan viljelijöiden tarpeita sekä markkinatilannetta luomuavomaanvihannes ja luomuperunan tuotannossa. Tilaisuus on ilmoittautuneille maksuton ja se on suunnattu asiasta kiinnostuneille luomu ja tavanomaisille viljelijöille. 

Varsinais-Suomi ti 11.2.2020 klo 10-12 Tiedekeskus Tuorla, Väisäläntie 20 Kaarina

Etelä-Pohjanmaa pe 14.2.2020 klo 10-12 Perunantutkimuslaitos, Alapääntie 104 Ylistaro

Satakunta ma 17.2.2020 klo 10-12 Pyhäjärvi-instituutti, Sepäntie 7 Eura


Tilaisuus on osa Koulutuksella osaamista luomukasvistuotantoon-hanketta. Pyhäjärvi-instituutin koordinoima hanke toteutetaan yhteistyössä Luonnonvarakeskuksen ja Perunantutkimuslaitoksen kanssa ja päärahoituksensa se saa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta Satakunnan, Varsinais-Suomen ja Etelä-Pohjanmaan ELYkeskusten kautta.
   






Kirjaudu
 Pyhäjärvi-instituutti, Sepäntie 7, 27500 Kauttua (Eura), puh. (02) 838 0600

 Käytämme sivustoillamme evästeitä parantaaksemme sivujen käytettävyyttä.
 Evästeasetuksia pääset muuttamaan käyttämäsi selaimen asetuksista.
 Pääset tutustumaan tietosuojakäytäntöihimme tästä.