{"id":962,"date":"2019-07-12T13:41:55","date_gmt":"2019-07-12T10:41:55","guid":{"rendered":"https:\/\/pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/?p=962"},"modified":"2019-07-12T13:41:55","modified_gmt":"2019-07-12T10:41:55","slug":"erittain-uhanalainen","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/2019\/07\/12\/erittain-uhanalainen\/","title":{"rendered":"Eritt\u00e4in uhanalainen"},"content":{"rendered":"<p>Taimen (Salmo trutta) on lohen sukuinen vaelluskala, joka voi el\u00e4\u00e4 hyvin vaihtelevissa ymp\u00e4rist\u00f6iss\u00e4. Perinteisesti on puhuttu meritaimenesta, j\u00e4rvitaimenesta ja purotaimenesta sen mukaan, millaisissa vesist\u00f6iss\u00e4 taimen el\u00e4\u00e4. Kuitenkin elinymp\u00e4rist\u00f6st\u00e4 riippumatta kyseess\u00e4 on sama laji ja taimenen elinymp\u00e4rist\u00f6 voi vaihtua useasti sen elinaikana. Kaikki taimenet kutevat syksyisin joissa tai puroissa, mutta niin sanottu j\u00e4rvitaimen l\u00e4htee 2-5 vuoden ik\u00e4isen\u00e4 sy\u00f6nn\u00f6svaellukselle j\u00e4rveen ja meritaimen mereen. Osa taimenista el\u00e4\u00e4 paikallisena purovesiss\u00e4, joista ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 ole vaellusyhteytt\u00e4 mereen tai j\u00e4rveen.<\/p>\n<div id=\"attachment_961\" style=\"width: 778px\" class=\"wp-caption aligncenter\"><a href=\"https:\/\/pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2019\/07\/taimen.jpg\"><img fetchpriority=\"high\" decoding=\"async\" aria-describedby=\"caption-attachment-961\" src=\"https:\/\/pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2019\/07\/taimen-768x1024.jpg\" alt=\"\" width=\"768\" height=\"1024\" class=\"size-large wp-image-961\" \/><\/a><p id=\"caption-attachment-961\" class=\"wp-caption-text\">Luonnossa syntyneen taimenen tunnistaa selk\u00e4ev\u00e4n takaa l\u00f6ytyv\u00e4st\u00e4 rasvaev\u00e4st\u00e4, joka istutetuilta taimenilta leikataan pois. Kuva: Topi Kaarlamo<\/p><\/div>\n<p>Vuoden 2019 alussa valmistuneessa Suomen lajien uhanalaisuus -arvioinnissa meritaimen ja etel\u00e4iset taimenkannat on m\u00e4\u00e4ritelty eritt\u00e4in uhanalaiseksi (EN). Luokitus on muutettu \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen uhanalaisesta eritt\u00e4in uhanalaiseksi, sill\u00e4 meritaimenkantojen tilan heikkeneminen on osittain saatu pys\u00e4htym\u00e4\u00e4n tehokkaan kalastuksens\u00e4\u00e4telyn sek\u00e4 jokikunnostus- ja istutustoimien ansiosta. Kuitenkin kokonaisuudessaan meritaimenen tila Suomessa on edelleen todella heikko. Suurimpia syit\u00e4 t\u00e4h\u00e4n ovat liikakalastus, vaellusesteet, jokien perkaaminen ja vedenlaadun heikentyminen. Luonnontaimen on vuodesta 2019 alkaen kokonaan rauhoitettu kalastukselta kaikilla merialueilla, sek\u00e4 sis\u00e4vesiss\u00e4 leveyspiirin 64\u207000\u2019N etel\u00e4puolella (raja kulkee Ylivieska-Kajaani -linjan etel\u00e4puolella). <\/p>\n<p>My\u00f6s Pyh\u00e4j\u00e4rvi-instituutissa ty\u00f6skennell\u00e4\u00e4n uhanalaisen taimenen pelastamiseksi. Pyh\u00e4j\u00e4rviseudun taimenvedet -hankkeessa keskityt\u00e4\u00e4n parantamaan taimenen elinoloja Eurajoen Kauttuankoskella ja Pyh\u00e4joella S\u00e4kyl\u00e4ss\u00e4. Kauttuankoskelle laaditaan kunnostussuunnitelma ja selvitet\u00e4\u00e4n kosken taimenpopulaation nykytilaa s\u00e4hk\u00f6koekalastamalla. Lis\u00e4ksi Pyh\u00e4j\u00e4rveen laskevalla Pyh\u00e4joella suoritetaan s\u00e4hk\u00f6koekalastukset vuonna 2018 kunnostetuilla koskiosuuksilla. Aiempien s\u00e4hk\u00f6koekalastuksien tulosten mukaan Kauttuankoskella el\u00e4\u00e4 oma geneettisesti eriytynyt taimenkanta ja alueella tapahtuu my\u00f6s vuosittaista lis\u00e4\u00e4ntymist\u00e4. Kauttuankosken koskikunnostusten tavoitteena on luoda taimenelle uusia lis\u00e4\u00e4ntymisalueita ja kasvattaa kosken poikastuotantopotentiaalia. Toimenpiteet lis\u00e4\u00e4v\u00e4t joen monimuotoisuutta ja Kauttuankosken ja koko Eurajoen kalataloudellista arvoa. <\/p>\n<div id=\"attachment_960\" style=\"width: 1034px\" class=\"wp-caption aligncenter\"><a href=\"https:\/\/pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2019\/07\/kauttuankoski.jpg\"><img decoding=\"async\" aria-describedby=\"caption-attachment-960\" src=\"https:\/\/pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2019\/07\/kauttuankoski-1024x683.jpg\" alt=\"\" width=\"1024\" height=\"683\" class=\"size-large wp-image-960\" \/><\/a><p id=\"caption-attachment-960\" class=\"wp-caption-text\">Kauttuankoskesta l\u00f6ytyy jo nyt paljon taimenelle sopivia alueita. Kuva: PJG Photography<\/p><\/div>\n<p>Kauttuankosken alueella kalastaminen on kokonaan kielletty\u00e4 Pyh\u00e4j\u00e4rven s\u00e4\u00e4nn\u00f6stelypadon ja Turuntien sillan v\u00e4lisell\u00e4 alueella. Kauttuankosken alueelle on asennettu kalastuskiellosta kertovat opaskyltit ja my\u00f6s kalastuksenvalvontaa alueella on lis\u00e4tty. Pyh\u00e4j\u00e4rviseudun taimenvedet -hankkeen yhteisty\u00f6tahot ovat A. Ahlstr\u00f6m kiinteist\u00f6t Oy, Pyh\u00e4j\u00e4rviseudun perhokalastajat ry., S\u00e4kyl\u00e4n Pyh\u00e4j\u00e4rven hoitoyhdistys sek\u00e4 Eurajoen-Lapinjoen kalastusalue. Salakalastajien kannattaa suunnata suoraan kaupan kalatiskille, sill\u00e4 toukokuussa voimaan tulleen kalastuslain menett\u00e4misseuraamuksen mukaan merest\u00e4 tai mereen laskevasta joesta salakalastetusta ja saaliiksi otetusta rasvaev\u00e4llisest\u00e4 taimenesta joutuu pulittamaan valtiolle 3260 euroa. Suojeluarvot on m\u00e4\u00e4ritelty uhanalaisille ja taantuneille kalalajeille ja niiden tarkoituksena on lis\u00e4t\u00e4 lajien suojaa laitonta kalastusta vastaan sek\u00e4 tehostaa kantojen elpymist\u00e4.<\/p>\n<p>On sanomattakin selv\u00e4\u00e4, ett\u00e4 Eurajoessa piilee paljon potentiaalia vaelluskalojen osalta. Tilannetta voidaan verrata Vantaanjokeen, josta taimen ja lohi katosivat l\u00e4hes kokonaan ihmisen toiminnan johdosta. Viime vuosina Vantaanjokea on kuitenkin tituleerattu Suomenlahden parhaaksi taimenjoeksi. T\u00e4m\u00e4n on mahdollistanut joen eteen tehty ty\u00f6 mm. taimenien poikasistutukset, kalataloudelliset kunnostukset ja vaellusesteiden poistaminen.<\/p>\n<p>Eurajoella on t\u00e4ydet edellytykset kehitty\u00e4 Vantaanjokea vastaavaksi taimenvesist\u00f6ksi. Loppuvuodesta olemme toivottavasti viisaampia Kauttuankosken taimenkannan tilan suhteen ja tavoitteena on saada kosken kunnostussuunnitelma valmiiksi vuoden 2020 aikana. Varsinaiset kunnostukset toteutetaan rahoituksen ja lupa-asioiden varmistuttua ja niiden mahdolliset positiiviset vaikutuksen n\u00e4kyv\u00e4t viiveell\u00e4 tulevina vuosina.<\/p>\n<p>Lis\u00e4\u00e4 tietoa taimenesta: <a href=\"https:\/\/www.luke.fi\/tietoa-luonnonvaroista\/kalat-ja-kalatalous\/kalavarat\/taimen\/\" rel=\"noopener\" target=\"_blank\">https:\/\/www.luke.fi\/tietoa-luonnonvaroista\/kalat-ja-kalatalous\/kalavarat\/taimen\/<\/a><\/p>\n<p>Punaisen kirjan verkkopalvelusta l\u00f6ytyy Suomen lajiston uhanalaisuusarvioinnin 2019 tuloksia: <a href=\"https:\/\/punainenkirja.laji.fi\/\" rel=\"noopener\" target=\"_blank\">https:\/\/punainenkirja.laji.fi\/<\/a><\/p>\n<p>Tietoa uhanalaisten kalojen suojeluarvoista: <a href=\"https:\/\/mmm.fi\/artikkeli\/-\/asset_publisher\/mmm-vahvisti-suojeluarvot-uhanalaisille-ja-taantuneille-kalalajeille\" rel=\"noopener\" target=\"_blank\">https:\/\/mmm.fi\/artikkeli\/-\/asset_publisher\/mmm-vahvisti-suojeluarvot-uhanalaisille-ja-taantuneille-kalalajeille<\/a><\/p>\n<p><em>Teksti on osa kuukausittain ilmestyv\u00e4\u00e4 Pyh\u00e4j\u00e4rven puolesta -juttusarjaa, jota on julkaistu Auranmaan Viikkolehdess\u00e4 ja Alasatakunta-lehdess\u00e4 jo vuodesta 1995. Juttusarjan kaikki jutut on luettavissa Pyh\u00e4j\u00e4rven suojeluohjelman sivuilta <a href=\"http:\/\/www.pyhajarvensuojelu.net\/default10.asp?active_page_id=155\" target=\"_blank\">t\u00e4\u00e4lt\u00e4<\/a>.<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Taimen (Salmo trutta) on lohen sukuinen vaelluskala, joka voi el\u00e4\u00e4 hyvin vaihtelevissa ymp\u00e4rist\u00f6iss\u00e4. Perinteisesti on puhuttu meritaimenesta, j\u00e4rvitaimenesta ja purotaimenesta sen mukaan, millaisissa vesist\u00f6iss\u00e4 taimen&#8230;<\/p>\n","protected":false},"author":4,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[174],"tags":[119,190,87,33,189],"class_list":["post-962","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-harjoittelija-topi-kaarlamo","tag-eurajoki","tag-koskikunnostus","tag-pyhajoki","tag-pyhajarven-puolesta","tag-taimen"],"rttpg_featured_image_url":null,"rttpg_author":{"display_name":"admin","author_link":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/author\/admin\/"},"rttpg_comment":0,"rttpg_category":"<a href=\"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/category\/harjoittelija-topi-kaarlamo\/\" rel=\"category tag\">Harjoittelija | Topi Kaarlamo<\/a>","rttpg_excerpt":"Taimen (Salmo trutta) on lohen sukuinen vaelluskala, joka voi el\u00e4\u00e4 hyvin vaihtelevissa ymp\u00e4rist\u00f6iss\u00e4. Perinteisesti on puhuttu meritaimenesta, j\u00e4rvitaimenesta ja purotaimenesta sen mukaan, millaisissa vesist\u00f6iss\u00e4 taimen...","post_mailing_queue_ids":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/962","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/4"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=962"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/962\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":964,"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/962\/revisions\/964"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=962"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=962"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=962"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}