{"id":904,"date":"2019-04-12T13:38:59","date_gmt":"2019-04-12T10:38:59","guid":{"rendered":"https:\/\/pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/?p=904"},"modified":"2019-04-12T13:38:59","modified_gmt":"2019-04-12T10:38:59","slug":"kiina-yhteistyo-tuo-pyhajarvelle-edelleen-uutta-tietoa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/2019\/04\/12\/kiina-yhteistyo-tuo-pyhajarvelle-edelleen-uutta-tietoa\/","title":{"rendered":"Kiina-yhteisty\u00f6 tuo Pyh\u00e4j\u00e4rvelle edelleen uutta tietoa"},"content":{"rendered":"

Joku saattaa muistaa, ett\u00e4 Suomen Akatemia my\u00f6nsi vuonna 2011 Pyh\u00e4j\u00e4rvi-instituutille, Helsingin yliopistolle ja kiinalaiselle Nanjing Institute for Geography and Limnology tutkimusrahoituksen Pyh\u00e4j\u00e4rven ja Taihu-j\u00e4rven tutkimukseen. Hankkeen tavoitteina oli parantaa mahdollisuuksia turvata ekosysteemipalvelut Taihulla ja Pyh\u00e4j\u00e4rvell\u00e4 my\u00f6s ilmastonmuutoksen aikana, lis\u00e4t\u00e4 tiet\u00e4myst\u00e4 j\u00e4rvien prosesseista analysoimalla aineistoja, parantaa mahdollisuuksia sopeuttaa kunnostusmenetelm\u00e4t ilmastonmuutoksen vaatimalle tasolle ja lis\u00e4t\u00e4 akvaattisen tutkimuksen tutkimusyhteisty\u00f6t\u00e4 Kiinan ja Suomen v\u00e4lill\u00e4. <\/p>\n

\"\"<\/a>

Vesiensuojelu etenee vauhdilla Kiinassa. Kuvassa Taihu-j\u00e4rven valuma-alueelle rakennettu kosteikkojen ketju.<\/p><\/div>\n

Hanke oli ajankohtaisempi ja tarpeellisempi, kuin osasimme aavistaa. Nyt kahdeksan vuotta hakemuksen kirjoittamisen j\u00e4lkeen ilmastonmuutos on edennyt nopeammin ja tuntuvammin kuin kukaan olisi toivonut. Tahti on kiihtyv\u00e4 ja uusia haasteita tulee ilmi jatkuvasti. Tutkimusyhteisty\u00f6n aikana on pidetty kymmeni\u00e4 esitelmi\u00e4 kansainv\u00e4lisiss\u00e4 tiedekonferensseissa ja kirjoitettu seitsem\u00e4n vertaisarvioitua tieteellist\u00e4 artikkelia, joissa on tuotettu arvokasta uutta tietoa siit\u00e4, miten ilmastonmuutos vaikuttaa ja on jo vaikuttanut Pyh\u00e4j\u00e4rveen ja Taihu-j\u00e4rveen. Kiinassa vesienhoito on edennyt vauhdilla ja tutkimustuloksia sovelletaan my\u00f6s k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4. Pyh\u00e4j\u00e4rven kannalta t\u00e4rkeimpi\u00e4 l\u00f6yt\u00f6j\u00e4 ovat mm. ymm\u00e4rrys kasviplanktonissa jo tapahtuneista muutoksista, vesikasvillisuuden merkitys sis\u00e4isen kuormituksen pienent\u00e4j\u00e4n\u00e4 myrskytilanteissa ja lis\u00e4\u00e4ntyneiden tuulten rooli j\u00e4\u00e4peitteisen ajan lyhentymisess\u00e4. Haasteellista on, ett\u00e4 l\u00e4hes jokainen l\u00f6yd\u00f6s avaa uuden ongelmavyyhdin, eik\u00e4 l\u00e4hesk\u00e4\u00e4n kaikkiin ole ainakaan viel\u00e4 olemassa vastauksia. <\/p>\n

Tutkimus on my\u00f6s avannut suoranaisia kauhuskenaarioita siit\u00e4, ett\u00e4 itse asiassa l\u00e4mp\u00f6tilan nousu vaikuttaa mataliin j\u00e4rviin hyvin samalla tavalla kuin alkuper\u00e4inen vihollisemme rehev\u00f6ityminen. Pyh\u00e4j\u00e4rvelle tyypillinen ja Pyh\u00e4j\u00e4rven vedenlaatua turvannut kala \u2013 el\u00e4inplankton \u2013 kasviplankton \u2013ravintoketju ei en\u00e4\u00e4 toimikaan, jos ja kun ilmastonmuutos suosii kasviplanktonlajeja, jotka ovat kokonsa tai koostumuksensa takia el\u00e4inplanktonille sy\u00f6t\u00e4v\u00e4ksi kelpaamattomia. Saattaa kuitenkin olla, ett\u00e4 tilalle syntyy ja on jo syntynyt uudenlaisia ravintoketjuja. Kuivat kes\u00e4t ja alhainen vedenpinta suosivat j\u00e4rven pohjan eli\u00f6yhteis\u00f6j\u00e4, Pyh\u00e4j\u00e4rven pinta-alastahan suurin osa on matalaa aluetta, jossa valo ylt\u00e4\u00e4 pohjaan saakka. Perinteinen seuranta ja tutkimus ovat kuitenkin keskittyneet ulappa-alueelle, emmek\u00e4 juuri tunne matalien ravinteiden roolia esim. ravinteiden kierrossa ja kalataloudessa. <\/p>\n

Tulevien haasteiden sel\u00e4tt\u00e4miseksi tarvitaan edelleen paljon ideoita ja osaamista my\u00f6s Suomen rajojen ulkopuolelta, sill\u00e4 etenkin kaipaamamme tutkimusrahoituksen saaminen suomalaisista rahoitusl\u00e4hteist\u00e4 on eritt\u00e4in hankalaa, jopa l\u00e4hes mahdotonta. Siksi onkin hyv\u00e4, ett\u00e4 alussa mainitsemistani Kiina-hankkeen tavoitteista toteutui erityisen hyvin viimeinen, eli tutkimusyhteisty\u00f6n lis\u00e4\u00e4minen Kiinan ja Suomen v\u00e4lill\u00e4. T\u00e4m\u00e4 tavoite toteutui paremmin kuin uskalsimme unelmoida, kun Pyh\u00e4j\u00e4rvi-Taihu yhteisty\u00f6 otettiin jo vuonna 2014 pilotiksi maa- ja mets\u00e4talousministeri\u00f6n ja Kiinan vesivaraministeri\u00f6n solmimaan vesialan yhteisty\u00f6sopimukseen. Rahoitusta yhteisty\u00f6 on saanut 2015-2018 maa- ja mets\u00e4talousministeri\u00f6st\u00e4 ja vuoden 2019 alusta EU:n China-Europe Water Platform \u2013varoista (CEWP). T\u00e4m\u00e4 on vet\u00e4nyt Pyh\u00e4j\u00e4rven suojelun mukaan syv\u00e4lle Kiinan ja EU:n vesienhoidon ytimeen, jossa k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n tekeminen, tutkimus ja poliittinen p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteko kietoutuvat kiinnostavaksi ministeritason vyyhdiksi. Pyh\u00e4j\u00e4rvelle se tuo kansainv\u00e4list\u00e4 n\u00e4kyvyytt\u00e4, osaamista ja mahdollisuuksia uusiin toimintamalleihin ja uhkakuvien h\u00e4lvent\u00e4miseen.<\/p>\n

Teksti on osa kuukausittain ilmestyv\u00e4\u00e4 Pyh\u00e4j\u00e4rven puolesta -juttusarjaa, jota on julkaistu Auranmaan Viikkolehdess\u00e4 ja Alasatakunta-lehdess\u00e4 jo vuodesta 1995. Juttusarjan kaikki jutut on luettavistaa Pyh\u00e4j\u00e4rven suojeluohjelman sivuilta t\u00e4\u00e4lt\u00e4<\/a>.<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Joku saattaa muistaa, ett\u00e4 Suomen Akatemia my\u00f6nsi vuonna 2011 Pyh\u00e4j\u00e4rvi-instituutille, Helsingin yliopistolle ja kiinalaiselle Nanjing Institute for Geography and Limnology tutkimusrahoituksen Pyh\u00e4j\u00e4rven ja Taihu-j\u00e4rven tutkimukseen….<\/p>\n","protected":false},"author":4,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[11],"tags":[172,173,33,26,40,86],"class_list":["post-904","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-anne-mari-ventela","tag-kansainvalisyys","tag-kiina","tag-pyhajarven-puolesta","tag-pyhajarven-suojelu","tag-pyhajarvi","tag-pyhajarvitutkimus"],"rttpg_featured_image_url":null,"rttpg_author":{"display_name":"admin","author_link":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/author\/admin\/"},"rttpg_comment":1,"rttpg_category":"Erikoistutkija | Anne-Mari Ventel\u00e4<\/a>","rttpg_excerpt":"Joku saattaa muistaa, ett\u00e4 Suomen Akatemia my\u00f6nsi vuonna 2011 Pyh\u00e4j\u00e4rvi-instituutille, Helsingin yliopistolle ja kiinalaiselle Nanjing Institute for Geography and Limnology tutkimusrahoituksen Pyh\u00e4j\u00e4rven ja Taihu-j\u00e4rven tutkimukseen....","post_mailing_queue_ids":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/904","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/4"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=904"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/904\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":905,"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/904\/revisions\/905"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=904"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=904"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=904"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}