{"id":899,"date":"2019-04-30T09:00:59","date_gmt":"2019-04-30T06:00:59","guid":{"rendered":"https:\/\/pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/?p=899"},"modified":"2019-04-30T15:12:32","modified_gmt":"2019-04-30T12:12:32","slug":"suomalaisten-humalien-sukupuuta-selvitetaan","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/2019\/04\/30\/suomalaisten-humalien-sukupuuta-selvitetaan\/","title":{"rendered":"Suomalaisten humalien sukupuuta selvitet\u00e4\u00e4n"},"content":{"rendered":"

Luonnonvarakeskuksen (Luke) j\u00e4rjest\u00e4m\u00e4 T\u00e4ht\u00e4imessa olutta suomalaisesta humalasta -seminaari kokosi suuren joukon viljelij\u00f6it\u00e4, panimoiden edustajia, tutkijoita ja muita kehitt\u00e4mistoimijoita Jokioisten Tietotalolle 23.3.2019. Luke on tehnyt jo useamman vuoden ajan tutkimusty\u00f6t\u00e4, jonka t\u00e4ht\u00e4imen\u00e4 on saada kaupalliseen tuotantoon kotimaisia humalakantoja ja sit\u00e4 kautta suomalaista humalaa mm. panimoiden hy\u00f6dynnett\u00e4v\u00e4ksi. <\/p>\n

Vuonna 2018 humalaa viljeltiin Suomessa seitsem\u00e4ll\u00e4 hehtaarilla. Viljelyala on kolminkertaistunut vuodesta 2017, jolloin humala-alaa oli vain kaksi hehtaaria. Luonnonvarakeskuksen Marjo Uusitalo arvioikin, ett\u00e4 vastaavan kasvuvauhdin jatkuessa Suomessa voisi hyvin olla 100 ha humalaa 4-5 vuoden kuluttua. Panimoita suomalainen humala l\u00e4ht\u00f6kohtaisesti kiinnostaa, mutta pelkk\u00e4 kotimaisuus ei riit\u00e4, vaan humalassa pit\u00e4\u00e4 olla my\u00f6s k\u00e4ytett\u00e4vyyden osalta oleellinen \u201dmakuarvo\u201d. <\/p>\n

\"\"<\/a>

Humalan kasvukorkeus voi vaihdella parista metrist\u00e4 liki kymmeneen metriin. Tuotantomittakaavassa sadonkorjuu tehd\u00e4\u00e4n leikkaamalla koko humalak\u00f6ynn\u00f6s alas. Humalak\u00e4vyt erotetaan k\u00f6ynn\u00f6ksist\u00e4 koneellisesti.<\/p><\/div>\n

Luonnonvarakeskus toteutti vuonna 2017 kasvikuulutuksen, jonka tavoitteena oli saada aktivoitua ihmiset l\u00e4hett\u00e4m\u00e4\u00e4n Lukelle n\u00e4ytteit\u00e4 esimerkiksi omassa pihassa kasvavista vanhoista humalista. Luken tutkija Lidija Blitzin mukaan valtavasta n\u00e4ytem\u00e4\u00e4r\u00e4st\u00e4 on tutkittu vasta osa, mutta jo nyt tutkimuksissa on l\u00f6ydetty 260 eri genotyyppi\u00e4, mik\u00e4 vastaa noin 30 % kaikista tutkituista n\u00e4ytteist\u00e4. N\u00e4ytteit\u00e4 on my\u00f6s verrattu ulkomaisiin humalakantoihin ja suomalaiset humalat eroavat t\u00e4st\u00e4 aineistosta selv\u00e4sti. Luke on valinnut taimituotannon testauksia varten 26 eri humalaa mm. niiden aromiainepitoisuuksien ja mielenkiintoisen historiataustan perusteella. Taimituotannon tutkimusten tavoitteena on kehitt\u00e4\u00e4 viljelyyn terveit\u00e4 taimia. Humalaa kiusaa useat erilaiset homeet ja virukset, mink\u00e4 takia on t\u00e4rke\u00e4\u00e4, ett\u00e4 viljely aloitetaan varmasti t\u00e4ysin terveill\u00e4 kasveilla. Homeen tai viruksen (esim. omenan mosaiikkivirus) saastuttamat humalat aiheuttaisivat viljelyss\u00e4 mittavia tappioita.<\/p>\n

\"\"<\/a>

Luonnonvarakeskuksen T\u00e4ht\u00e4imess\u00e4 olutta suomalaisesta humalasta -seminaarin kahdeksan metri\u00e4 pitk\u00e4 tuloste tutkittujen humalien dendogrammista havainnollisti suomalaisten humalien monimuotoisuutta.<\/p><\/div>\n

Humalan laatuominaisuuksiin kuuluvat humalak\u00e4pyjen kauniin vihre\u00e4 v\u00e4ri, lupuliiniin (karvasaine) m\u00e4\u00e4r\u00e4, tuoksu (haihtuvien \u00f6ljyjen m\u00e4\u00e4r\u00e4 ja laatu) ja katkeroyhdisteet (alfa- ja beta-hapot). Luken Juha-Matti Pihlava on vastannut suomalaisten humalien tutkimuksessa n\u00e4iden ominaisuuksien selvitt\u00e4misest\u00e4. Tutkimuksissa on tullut vastaan hyvinkin erityyppisi\u00e4 humalia sek\u00e4 niiden ulkon\u00e4\u00f6n, ett\u00e4 kemiallisen koostumuksen osalta. Joukossa on esimerkiksi hyvin pieni\u00e4 humalak\u00e4pyj\u00e4, joiden aromiainepitoisuudet ovat olleet muihin k\u00e4pyn\u00e4ytteisiin verrattuna korkeita. \u201dKiukkuisia k\u00e4pyj\u00e4\u201d, Pihlava totesi tutkittavistaan. <\/p>\n

Satakuntakin on osallistunut Luken humalatutkimukseen ja maakunta on alueellisesti melko hyvin edustettuna. Eniten n\u00e4ytteit\u00e4 toimitettiin Porista, Ulvilasta, Kokem\u00e4elt\u00e4 ja Eurajoelta, vain nelj\u00e4st\u00e4 kunnasta n\u00e4ytteit\u00e4 ei ole l\u00e4hetetty lainkaan. <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Luonnonvarakeskuksen (Luke) j\u00e4rjest\u00e4m\u00e4 T\u00e4ht\u00e4imessa olutta suomalaisesta humalasta -seminaari kokosi suuren joukon viljelij\u00f6it\u00e4, panimoiden edustajia, tutkijoita ja muita kehitt\u00e4mistoimijoita Jokioisten Tietotalolle 23.3.2019. Luke on tehnyt jo…<\/p>\n","protected":false},"author":4,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[6],"tags":[170,169,171,63],"class_list":["post-899","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-johanna-pihala","tag-humala","tag-kasvinviljely","tag-kasvitutkimus","tag-seminaari"],"rttpg_featured_image_url":null,"rttpg_author":{"display_name":"admin","author_link":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/author\/admin\/"},"rttpg_comment":0,"rttpg_category":"Asiantuntija | Johanna Pihala<\/a>","rttpg_excerpt":"Luonnonvarakeskuksen (Luke) j\u00e4rjest\u00e4m\u00e4 T\u00e4ht\u00e4imessa olutta suomalaisesta humalasta -seminaari kokosi suuren joukon viljelij\u00f6it\u00e4, panimoiden edustajia, tutkijoita ja muita kehitt\u00e4mistoimijoita Jokioisten Tietotalolle 23.3.2019. Luke on tehnyt jo...","post_mailing_queue_ids":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/899","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/4"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=899"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/899\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":902,"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/899\/revisions\/902"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=899"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=899"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=899"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}