![\"\"](\"https:\/\/pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2019\/03\/luomutaimet-2.jpg\")
<\/a>Luomupuutarhatuotannossa on kasvuvaraa, sill\u00e4 nykyiset pinta-alat ovat melko pieni\u00e4.<\/p><\/div>\n
Luonnonvarakeskuksen tutkijat Anu Koivisto ja Kauko Koikkalainen kertoivat luomuviljelyn m\u00e4\u00e4rist\u00e4 puutarhatuotannon, vihannesten, viljojen ja valkuaiskasvien osalta. Erityisesti puutarha- ja vihannespuolella kasvikohtaiset hehtaarim\u00e4\u00e4r\u00e4t ovat hyvin pieni\u00e4 ja silt\u00e4 osin pinta-aloissa tuplaamisvaraa on. Miten houkuttelevana viljelij\u00e4t n\u00e4kev\u00e4t luomutuotannon tai sen m\u00e4\u00e4r\u00e4n lis\u00e4\u00e4misen? Luomuvihannestuotanto on hyvin haastava ala. Puutarhapuolella kiinnostus siirty\u00e4 luomuviljelyyn ei ole erityisen suurta. Koiviston ja Koikkalaisen mukaan luomumarjojen tuotannossa lis\u00e4ysvaraa olisi eniten ja markkinoiden luomumarjakysynt\u00e4 on selke\u00e4. <\/p>\n
Luomuviljelyn tuplaamisen merkitt\u00e4vin haaste liittyy typpeen, sill\u00e4 Koikkalaisen sanoin: \u201dLuomukaan ei kasva pyh\u00e4ll\u00e4 hengell\u00e4\u201d. Markkinoille olisi saatava luomutuotantoon soveltuvia typpilannoitteita, sill\u00e4 pelkk\u00e4 viherlannoitus ei riit\u00e4 tehokkaaseen luomuviljelyyn. Tutkijat mainitsivat meneill\u00e4\u00e4n olevan mielenkiintoisia tutkimuksia typpilannoitteisiin liittyen, esimerkiksi miten ilmasta voitaisiin sitoa typpe\u00e4 lantaan ja n\u00e4in nostaa lannan typpipitoisuutta. Toinen haaste on Koikkalaisen ja Koiviston mukaan luomun lajikejalostuksen puuttuminen. Oikeanlaisilla lajikkeilla voitaisiin tuotantom\u00e4\u00e4riin vaikuttaa selv\u00e4sti.<\/p>\n
S-ryhm\u00e4n kaupallinen johtaja Ilkka Alarotu toi yksiselitteisesti esille, ett\u00e4 luomulla on kysynt\u00e4\u00e4. Luomutuotteiden myynti on tasaisessa kasvussa ja tulevaisuuden n\u00e4kym\u00e4t tukevat t\u00e4t\u00e4 kehityst\u00e4. Vastuullisuus ja ekologisuus kiinnostavat kuluttajia koko ajan enemm\u00e4n ja n\u00e4ihin teemoihin liittyv\u00e4t trendit ovat pitk\u00e4aikaisia. Alarotu kertoi S-ryhm\u00e4n olevan Suomen suurin luomun myyj\u00e4, sill\u00e4 se myy 58 % koko Suomen luomutuotteista. Alarodun mukaan luomun myynti\u00e4 kaiken kaikkiaan voidaan lis\u00e4t\u00e4 mm. innovatiivisilla ja hyvin suunnitelluilla tuotteilla. Lis\u00e4ksi luomun markkinoinnin tulisi olla n\u00e4kyv\u00e4mp\u00e4\u00e4.<\/p>\n
Vientimarkkinoiden n\u00e4k\u00f6kulmasta luomun tuplaamista tarkasteli Business Finlandin ohjelmajohtaja Esa Wrang. Wrang on tehnyt vuosia suomalaisten tuotteiden ulkomaanviennin edist\u00e4misty\u00f6t\u00e4 ja h\u00e4nen mukaansa vasta viime vuosina viennin mahdollisuuksiin on her\u00e4tty suuremmassa mittakaavassa. Vientimahdollisuudet luomussa ovat hyv\u00e4t, sill\u00e4 ruokatrendit tukevat t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 suomalaisen luomutuotteen myynti\u00e4 selv\u00e4sti. Puhtaus on Suomelle selke\u00e4 kilpailuvaltti ja sit\u00e4 tulisi Wrangin mukaan nostaa esille selke\u00e4mmin. Miksei suomalaista korkean tason ruokaturvallisuutta rummuteta enemm\u00e4n? Tuotteiden hyv\u00e4 j\u00e4ljitett\u00e4vyys on tuotemarkkinoinnissa suuri etu, pohti Wrang. Luomukuluttajat janoavat tuotteistaan informaatiota, ja pakkauksissa t\u00e4m\u00e4n tulee n\u00e4ky\u00e4!<\/p>\n
Vienniss\u00e4 luomun tuplaus on Wrangin mukaan vaatimaton tavoite ja vienti\u00e4 olisi mahdollista tehd\u00e4 selv\u00e4sti enemm\u00e4n. Wrang kuitenkin muistutti yhdess\u00e4 Ruokaviraston vientiasiantuntijan Saara L\u00f6nnrothin kanssa, ett\u00e4 vientitoimissa kohdemaan markkinat, kulutustottumukset ja lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6 on syyt\u00e4 tuntea hyvin. <\/p>\n
Savon koulutuskuntayhtym\u00e4n Anu Arolaakson puheenvuorossa ammattikeitt\u00f6iden luomun tuplaamiselle on tilausta, onhan luomutavoite tarjoiluista 20% luomuruokaa vuonna 2020. Nyt julkisissa keitti\u00f6iss\u00e4 luomun osuus on n. 12% – Ruotsissa luku on 30%, ja Tanskan K\u00f6\u00f6penhaminassa per\u00e4ti 90%! Kilpailutukset ja hankintasopimukset ovat laadittavissa luomua enemm\u00e4n suosiviksi huomioimalla ymp\u00e4rist\u00f6n hyvinvointi sek\u00e4 laatu- ja makuasiat. Reseptiikkaan ja oikeanlaisiin luomutuotteiden pakkauskokoihin tulee kiinnitt\u00e4\u00e4 enemm\u00e4n huomiota.
<\/a>Luomumarjoille on Luken tutkijoiden mukaan selke\u00e4sti kysynt\u00e4\u00e4. Luomumansikan taimet odottavat istutusta kev\u00e4iseen multaan.<\/p><\/div> <\/p>\n
Luomufoorumin viljelij\u00e4n\u00e4k\u00f6kulmasta vastasi Timo Anttila, joka viljelee 365 hehtaarin tilallaan viljoja ja nurmea. Lis\u00e4ksi tilalla on mets\u00e4\u00e4 620 ha. Tila on ollut luomussa vuodesta 1995. Anttila on asettanut tavoitteekseen saada viljapelloiltaan keskim\u00e4\u00e4rin 5000 tn\/ha sadot ja t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 paras keskim\u00e4\u00e4r\u00e4inen kokonaissato on ollut 4600 tn\/ha. Satojen keskim\u00e4\u00e4r\u00e4inen l\u00e4ht\u00f6taso vuonna 2014 Anttilan aloittaessa tilan is\u00e4nt\u00e4n\u00e4 on ollut 2000 tn\/ha. Tavoite siis l\u00e4hestyy, mutta ilmaiseksi satojen kasvattaminen ei ole tullut. Tilalla on viime vuosina panostettu maan kasvukunnon parantamiseen mm. salaojituksilla sek\u00e4 kotkalaisen puukuidun, kajaanilaisen vinassin sek\u00e4 h\u00e4meenlinnalaisen biokaasulaitoksen lietteen levityksill\u00e4. Anttilan mukaan luomusatojen tuplaaminen on mahdollista, mutta se vaatii paljon ty\u00f6t\u00e4. Lis\u00e4ksi yleis\u00f6keskustelussa pohdittiin, ett\u00e4 tuplaustavoitteen onnistumismahdollisuudet riippuvat paljon my\u00f6s kasvista. Esimerkiksi luomuporkkanan viljelyalan tuplaus voi kaatua kasvinsuojelun haasteisiin, mm. tuhohy\u00f6nteisten takia. Kaiken kaikkiaan luomun tuplaamiseen vaikuttaa paljon my\u00f6s toimijoiden asenne ja Anttila n\u00e4ytti esimerkki\u00e4 kasvuhakuisesta asenteesta toteamalla pilke silm\u00e4kulmassa, ett\u00e4 saattaisi h\u00e4n l\u00e4hte\u00e4 porkkanaakin viljelem\u00e4\u00e4n. <\/p>\n
Ahlmanilla jatkettiin viel\u00e4 seuraavana p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 ty\u00f6pajan merkeiss\u00e4. Luomuinstituutin Sari Iivonen ja Sari Autio kertoivat tutkimusten antamasta informaatiosta mm. luomutuotannon ilmastoyst\u00e4v\u00e4llisyydest\u00e4, vesist\u00f6vaikutuksista, kemikaalikuormituksesta ja monimuotoisuusvaikutuksista. Kansainv\u00e4linen kirjallisuus antaa heikosti ymm\u00e4rryst\u00e4 suomalaisesta luomutuotannosta, joten Suomessa teht\u00e4v\u00e4\u00e4 luomututkimusta tarvitaan kipe\u00e4sti lis\u00e4\u00e4. Kest\u00e4v\u00e4 satotasojen nostaminen ja sopivien luomulajikkeiden saaminen viljelyyn ovat keskeisi\u00e4 kehitt\u00e4miskohteita.<\/p>\n
Uutta luomulains\u00e4\u00e4nt\u00f6\u00e4 (asetus 2018\/848) valotti Ruokaviraston Sampsa Heinonen. Keskeisimm\u00e4t muutokset liittyv\u00e4t uusiin tuotteisiin luomusertifioinnin kohteena, elintarvikkeiden valmistukseen, kasvintuotannossa lis\u00e4ysaineiston tuottamiseen ja kasvihuonetuotantoon, el\u00e4intuotantoon sek\u00e4 valvontaan. Vuonna 2014 alkaneessa lainvalmistelussa p\u00e4\u00e4dyttiin valitsemaan linja, joka korostaisi \u201dluomun periaatteiden kunnioittamista\u201d. Muutoksissa on haluttu \u201dpaluuta perusasioihin ja kuluttajien pitk\u00e4aikaisen luottamuksen yll\u00e4pitoon\u201d. Sallittujen lis\u00e4ysaineistojen luokittelu monimutkaistuu. Palkokasvien k\u00e4ytt\u00f6 tulee pakolliseksi normaaleissa peltoviljelykierroissa. Luomuvalvonta muuttuu riskiperusteiseksi, v\u00e4hitt\u00e4iskaupassa irtomyynti sallitaan ja ryhm\u00e4sertifiointi mahdollistuu. Muutoksia on siis luvassa, mutta varautumisaikaa onneksi on, sill\u00e4 asetuksen soveltaminen ei ala ennen kuin sit\u00e4 tukevat toimeenpanos\u00e4\u00e4d\u00f6kset on komissiossa hyv\u00e4ksytty, siis aikaisintaan 1.1.2021.<\/p>\n
Luomufoorumin ohjelma ja aineistot ovat luettavissa: https:\/\/proluomu.fi\/luomufoorumi-2019\/ <\/a><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Vuoden 2019 Luomufoorumi j\u00e4rjestettiin Ahlmanin kartanomilj\u00f6\u00f6ss\u00e4 Tampereella. Kaksi p\u00e4iv\u00e4isen tapahtuman t\u00e4m\u00e4n vuoden teemana oli luomun tuplaaminen. Tilaisuuden tervetulosanoissa Pro Luomu ry:n toiminnanjohtaja Marja-Riitta Kottila ilmoittikin…<\/p>\n","protected":false},"author":4,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[6,142],"tags":[166,167,158,168,147],"class_list":["post-894","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-johanna-pihala","category-asiantuntija-pekka-maijala","tag-luomu","tag-luonnonmukainen-viljely","tag-maanviljely","tag-ruoantuotanto","tag-viljelymenetelmat"],"rttpg_featured_image_url":null,"rttpg_author":{"display_name":"admin","author_link":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/author\/admin\/"},"rttpg_comment":0,"rttpg_category":"Asiantuntija | Johanna Pihala<\/a> Asiantuntija | Pekka Maijala<\/a>","rttpg_excerpt":"Vuoden 2019 Luomufoorumi j\u00e4rjestettiin Ahlmanin kartanomilj\u00f6\u00f6ss\u00e4 Tampereella. Kaksi p\u00e4iv\u00e4isen tapahtuman t\u00e4m\u00e4n vuoden teemana oli luomun tuplaaminen. Tilaisuuden tervetulosanoissa Pro Luomu ry:n toiminnanjohtaja Marja-Riitta Kottila ilmoittikin...","post_mailing_queue_ids":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/894","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/4"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=894"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/894\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":895,"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/894\/revisions\/895"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=894"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=894"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=894"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}