{"id":884,"date":"2019-03-13T13:06:34","date_gmt":"2019-03-13T11:06:34","guid":{"rendered":"https:\/\/pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/?p=884"},"modified":"2019-03-13T13:06:34","modified_gmt":"2019-03-13T11:06:34","slug":"kohti-tehokasta-ruuantuotantoa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/2019\/03\/13\/kohti-tehokasta-ruuantuotantoa\/","title":{"rendered":"Kohti tehokasta ruuantuotantoa"},"content":{"rendered":"

Pyh\u00e4j\u00e4rven hyv\u00e4\u00e4 tilaa suojellaan parhaiten edist\u00e4m\u00e4ll\u00e4 peltomaan kasvukuntoa. Samat toimenpiteet ja viljelymenetelm\u00e4t, jotka v\u00e4hent\u00e4v\u00e4t vesist\u00f6kuormitusta, voivat parantaa my\u00f6s maatilan taloutta. Avainsana on tehokkuus. Termi tehomaatalous on muuttunut kirosanaksi. Seh\u00e4n ei sanan varsinaisessa merkityksess\u00e4 ole ollut kovinkaan tehokasta. Resursseja on hukattu ilmaan sek\u00e4 vesist\u00f6\u00f6n ja maaper\u00e4lt\u00e4 on otettu lainaa multavuuden kustannuksella. Kannattavuuden kanssa taistelevilla tiloilla on jouduttu tinkim\u00e4\u00e4n pitk\u00e4n aikav\u00e4lin investoinneista kuten salaojituksesta ja jopa kalkituksesta. Lyhyiden vuokrasopimusten takia vuokramaihin ei ole kannattanut satsata. Vikasuuntaisen kehityksen kierre on valmis.<\/p>\n

Sijaa on kaikesta huolimatta positiivisuudelle. Peltomaan rakennetta ja vesitaloutta voidaan parantaa monilla eri toimenpiteill\u00e4. Pintakerroksen alapuolelle voidaan vaikuttaa esimerkiksi syv\u00e4kuohkeutukselle. Oikeaoppisessa syv\u00e4kuohkeutuksessa maata ei sekoiteta vaan jankkurin terien yl\u00e4puolista maata on tarkoitus nostaa aaltomaisesti huokostilavuuden lis\u00e4\u00e4miseksi. Parhaaseen tulokseen p\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4n, kun syv\u00e4kuohkeutettu pelto j\u00e4tet\u00e4\u00e4n pariksi vuodeksi nurmen juuriston stabiloitavaksi. Hyv\u00e4juuristen kasvien avulla voidaan my\u00f6s yksist\u00e4\u00e4n vaikuttaa maan rakenteeseen mutta joissain tapauksissa juurten kasvua voidaan auttaa mekaanisin menetelmin. <\/p>\n

Maan rakenteen kunnostamisen j\u00e4lkeen pit\u00e4\u00e4 puuttua pellon tiivist\u00e4neeseen koneketjuun ja ty\u00f6skentelytapoihin. Jos ty\u00f6skentely\u00e4 pellolla jatketaan samalla tavoin kuin ennen, tiivistyy maa uudelleen. Pellolla tulisi k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 alhaisia rengaspaineita sek\u00e4 paripy\u00f6ri\u00e4 pintapaineen minimoimiseksi. Pellon maalaji ja kosteus vaikuttavat tiivistymisalttiuteen. Kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 tulisi odottaa peltojen kuivumista, kunnes maa kantaa koneet ilman merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4 tiivistymist\u00e4.<\/p>\n

Kest\u00e4v\u00e4 mururakenne edesauttaa ravinteiden ja kiintoaineen pysymist\u00e4 pellolla. Maan mururakennetta voidaan parantaa mm. nurmikasvien avulla. Syv\u00e4juuriset kasvit synnytt\u00e4v\u00e4t syvempiin kerroksiin juurikanavia, jotka kasvin kuoltua toimivat t\u00e4rkein\u00e4 veden ja kaasujen kulkureittein\u00e4. Maan mururakenteeseen voidaan vaikuttaa my\u00f6s erilaisilla maanparannusaineilla. Orgaanisen aineksen lis\u00e4\u00e4minen maahan vahvistaa maamuruja. Orgaaninen aines voi olla per\u00e4isin kasvien fotosynteesist\u00e4 tai se voidaan tuoda pellolle, vaikka kuivalantana tai puuteollisuuden nollakuituna. Rakennekalkki parantaa maan mururakennetta ja vahvistavaa muruja. Rakennekalkki my\u00f6s nostaa maan pH:ta.<\/p>\n

Maan ravinnetasapaino vaikuttaa my\u00f6s maan rakenteen kest\u00e4vyyteen. T\u00e4rkein indikaattori on kalsium-magnesium-suhde. Suhteen tulisi olla noin 10 eli kalsiumia tulisi olla n. 10-kertainen m\u00e4\u00e4r\u00e4. Liian korkea suhdeluku eli runsas kalsiumin m\u00e4\u00e4r\u00e4 johtaa maan liialliseen murustumiseen. Liian suuri magnesiumin m\u00e4\u00e4r\u00e4 sen sijaan liett\u00e4\u00e4 maata. Suhdetta voidaan parantaa valitsemalla oikealainen kalkitusaine.<\/p>\n

\"\"<\/a><\/p>\n

Maan rakenne luo edellytyksen toimivalle maan vesi- ja kaasutaloudelle. Ylim\u00e4\u00e4r\u00e4isen veden on p\u00e4\u00e4st\u00e4v\u00e4 pellolta pois ja toisaalta maan tulisi varastoida vett\u00e4 sopivan kokoisissa huokosissa kasvien saatavilla. Sek\u00e4 avo-ojien ett\u00e4 salaojien on toimittava. Vanhoja salaojia on huolettava ja tarpeen ollen peltoja pit\u00e4\u00e4 salaojittaa. Ojituksen toimivuuden parantaminen voidaan aloittaa tarkastamalla kuivavara, piiriojat ja salaojien laskuaukot. Salaojien huuhtelulla voidaan poistaa tukoksia. Veden liikkeit\u00e4 pellon pinnalla voidaan ohjailla muotoilemalla pellon pintaa gps-ohjatulla muotoilulanalla.<\/p>\n

Edell\u00e4 mainituilla viljelymenetelmien muutoksilla voidaan varautua my\u00f6s muuttuvan ilmaston asettamiin haasteisiin. Haasteiden mittavuuden ja maanviljelyn kompleksisuuden takia tekemiseen on kuitenkin ryhdytt\u00e4v\u00e4 heti. Peltomaan kasvukunnon parantaminen ja Pyh\u00e4j\u00e4rven suojelu on vuosikymmenien projekti.<\/p>\n

Teksti on osa kuukausittain ilmestyv\u00e4\u00e4 Pyh\u00e4j\u00e4rven puolesta -juttusarjaa, jota on julkaistu Auranmaan Viikkolehdess\u00e4 ja Alasatakunta-lehdess\u00e4 jo vuodesta 1995. Juttusarjan kaikki jutut on luettavissa Pyh\u00e4j\u00e4rven suojeluohjelman sivuilta t\u00e4\u00e4lt\u00e4<\/a>.<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Pyh\u00e4j\u00e4rven hyv\u00e4\u00e4 tilaa suojellaan parhaiten edist\u00e4m\u00e4ll\u00e4 peltomaan kasvukuntoa. Samat toimenpiteet ja viljelymenetelm\u00e4t, jotka v\u00e4hent\u00e4v\u00e4t vesist\u00f6kuormitusta, voivat parantaa my\u00f6s maatilan taloutta. Avainsana on tehokkuus. Termi tehomaatalous…<\/p>\n","protected":false},"author":4,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[9],"tags":[158,33],"class_list":["post-884","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-sauli-jaakkola","tag-maanviljely","tag-pyhajarven-puolesta"],"rttpg_featured_image_url":null,"rttpg_author":{"display_name":"admin","author_link":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/author\/admin\/"},"rttpg_comment":0,"rttpg_category":"Kehitt\u00e4misp\u00e4\u00e4llikk\u00f6 | Sauli Jaakkola<\/a>","rttpg_excerpt":"Pyh\u00e4j\u00e4rven hyv\u00e4\u00e4 tilaa suojellaan parhaiten edist\u00e4m\u00e4ll\u00e4 peltomaan kasvukuntoa. Samat toimenpiteet ja viljelymenetelm\u00e4t, jotka v\u00e4hent\u00e4v\u00e4t vesist\u00f6kuormitusta, voivat parantaa my\u00f6s maatilan taloutta. Avainsana on tehokkuus. Termi tehomaatalous...","post_mailing_queue_ids":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/884","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/4"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=884"}],"version-history":[{"count":4,"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/884\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":888,"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/884\/revisions\/888"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=884"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=884"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=884"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}