{"id":860,"date":"2019-01-14T09:56:53","date_gmt":"2019-01-14T07:56:53","guid":{"rendered":"https:\/\/pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/?p=860"},"modified":"2019-01-14T09:57:31","modified_gmt":"2019-01-14T07:57:31","slug":"pyhajarven-valuma-alueelle-uusia-vesiensuojelutoimenpiteita-virtaamia-haltuun-jo-valuma-alueella","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/2019\/01\/14\/pyhajarven-valuma-alueelle-uusia-vesiensuojelutoimenpiteita-virtaamia-haltuun-jo-valuma-alueella\/","title":{"rendered":"Pyh\u00e4j\u00e4rven valuma-alueelle uusia vesiensuojelutoimenpiteit\u00e4 \u2013 virtaamia haltuun jo valuma-alueella"},"content":{"rendered":"

Uusien vesiensuojelumenetelmien valinnoissa on tulevaisuudessa keskitytt\u00e4v\u00e4 ravinnekuormituksen v\u00e4hent\u00e4misen lis\u00e4ksi pid\u00e4tt\u00e4m\u00e4\u00e4n tulvavesi\u00e4 pidemp\u00e4\u00e4n valuma-alueella. Pelto-, suo- ja mets\u00e4alueet ovat tehokkaasti ojitettu ja muokattu, jolloin vedet ohjautuvat nopeasti ojiin ja sit\u00e4 kautta jokiin ja Pyh\u00e4j\u00e4rveen. Suurimmat ravinne- ja kiintoainekuormitukset kertyv\u00e4t vesist\u00f6ihimme tulvavesien mukana. Tekemiemme laskelmien mukaan pienest\u00e4kin ojasta voi vuorokaudessa kulkeutua jopa kymmenen kottik\u00e4rrykuormaa kiintoainetta Yl\u00e4neen- tai Pyh\u00e4jokeen. T\u00e4ss\u00e4 aineksessa on mukana my\u00f6s ravinteita, typpe\u00e4 ja fosforia. <\/p>\n

Maa- ja mets\u00e4talouden vesiensuojelussa ollaan yh\u00e4 enemm\u00e4n alettu ottamaan huomioon virtaamien tasaaminen, eli tulvavesien pid\u00e4tt\u00e4minen. Pyh\u00e4j\u00e4rvi-instituutissa p\u00e4\u00e4ttyi vuoden 2018 lopussa PYH\u00c4VESI -hanke, joka sai rahoitusta ymp\u00e4rist\u00f6ministeri\u00f6st\u00e4 hallituksen k\u00e4rkihankerahoista. Hankkeessa toteutettiin uusina vesiensuojelutoimenpitein\u00e4 kaksitasouoma ja putkipato Yl\u00e4neenjoen valuma-alueelle. Huolellisella suunnittelulla, yhdess\u00e4 maanomistajien kanssa, saadaan aikaan vesiensuojelutoimenpiteet, joilla ei aiheuteta esim. peltojen vettymisongelmia. Suunnittelussa ja toteutuksessa menn\u00e4\u00e4n aina maank\u00e4yt\u00f6n ehdoilla ja pyrit\u00e4\u00e4n l\u00f6yt\u00e4m\u00e4\u00e4n my\u00f6s mahdollisuuksia parantaa viljelysmaiden vesitaloutta, joka on tehokkaan viljelyn perusedellytyksi\u00e4. Tehokas tuotanto ja vesiensuojelu voidaankin yhdist\u00e4\u00e4 kohdekohtaisella suunnittelulla ja oikeanaikaisella toteutuksella. <\/p>\n

Kaksitasouoma on ymp\u00e4rist\u00f6yst\u00e4v\u00e4llisempi vaihtoehto perata maatalousojia. Kaksitasouomassa kaivetaan ojan toiselle tai molemmille puolille tulvatasanne. Uoman keskelle j\u00e4tet\u00e4\u00e4n virtausuoma pienille virtaamille, jossa pysyy riitt\u00e4v\u00e4 virtausnopeus liettymisen v\u00e4ltt\u00e4miseksi. Kaksitasouoman tulvatasanteelle annetaan kasvaa luonnollinen kasvillisuus, mutta rakentamisen yhteydess\u00e4 muokatulle alalle on hyv\u00e4 kylv\u00e4\u00e4 nurmiseos ehk\u00e4isem\u00e4\u00e4n eroosiota ensimm\u00e4isen kes\u00e4n aikana. Kun tulvavesi nousee tulvatasanteelle, virtaamanopeus hidastuu ja kiintoaines ja siihen sitoutuneet ravinteet pid\u00e4ttyv\u00e4t kaksitasouomaan. Samalla my\u00f6s vesi viipyy pidemp\u00e4\u00e4n ojauomassa. Niitt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 tasanteen kasvillisuutta edesautetaan my\u00f6s liukoisen fosforin pid\u00e4tt\u00e4mist\u00e4. Tutkimusten mukaan kaksitasouomarakenne v\u00e4hent\u00e4\u00e4 my\u00f6s yll\u00e4pidon tarvetta eli ojan perkauskustannuksia tulevaisuudessa.<\/p>\n

\"\"<\/a>

Kuvassa kaksitasouoman poikkileikkaus. T\u00e4ss\u00e4 tulvatasanne on suunniteltu vain toiselle puolelle ojauomaa.<\/p><\/div>\n

Mets\u00e4talouden vesiensuojelussa k\u00e4ytetty\u00e4 putkipatoa (virtaamas\u00e4\u00e4t\u00f6pato) voidaan k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 my\u00f6s maatalousojissa. Putkipadon avulla hidastetaan tulva-aikaisia virtaamia, kun patorakenne pid\u00e4tt\u00e4\u00e4 ylivirtaamien aikaisia vesi\u00e4 padon yl\u00e4puolella. Veden pid\u00e4tt\u00e4misen avulla tapahtuu sedimentaatiota ja kiintoaines ja siihen sitoutuneet ravinteet laskeutuvat padon yl\u00e4puoliseen varastoaltaaseen tai ojan pohjalle. Patorakenne v\u00e4hent\u00e4\u00e4 my\u00f6s ojauoman eroosiota. Putkipadot voidaan toteuttaa my\u00f6s siltarakenteiksi peltolohkojen v\u00e4liss\u00e4 kulkeviin ojiin. Suunnittelussa tulee huomioida padotuskorkeus, ettei pellon kuivatukselle aiheuteta haittaa. Putkipato on kustannustehokas vesiensuojelun ja virtaamien s\u00e4\u00e4t\u00f6 toimenpide.<\/p>\n

\"\"<\/a>

Putkipadossa on kaksi eri kokoista putkea sijoitettu p\u00e4\u00e4llekk\u00e4in. Ylimm\u00e4n putken halkaisija on suurempi ja siit\u00e4 kautta mahtuu virtaamaan tulva-aikaiset virtaamat. Ylimm\u00e4n putken korkeus m\u00e4\u00e4ritet\u00e4\u00e4n pellon kuivatuksen kannalta suotuisasti.<\/p><\/div>\n

Teksti on osa kuukausittain ilmestyv\u00e4\u00e4 Pyh\u00e4j\u00e4rven puolesta -juttusarjaa, jota on julkaistu Auranmaan Viikkolehdess\u00e4 ja Alasatakunta-lehdess\u00e4 jo vuodesta 1995. Juttusarjan kaikki jutut on luettavistaa Pyh\u00e4j\u00e4rven suojeluohjelman sivuilta t\u00e4\u00e4lt\u00e4<\/a>.<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Uusien vesiensuojelumenetelmien valinnoissa on tulevaisuudessa keskitytt\u00e4v\u00e4 ravinnekuormituksen v\u00e4hent\u00e4misen lis\u00e4ksi pid\u00e4tt\u00e4m\u00e4\u00e4n tulvavesi\u00e4 pidemp\u00e4\u00e4n valuma-alueella. Pelto-, suo- ja mets\u00e4alueet ovat tehokkaasti ojitettu ja muokattu, jolloin vedet ohjautuvat…<\/p>\n","protected":false},"author":4,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[4],"tags":[33,99],"class_list":["post-860","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-henri-vaarala","tag-pyhajarven-puolesta","tag-pyhajarven-valuma-alue"],"rttpg_featured_image_url":null,"rttpg_author":{"display_name":"admin","author_link":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/author\/admin\/"},"rttpg_comment":0,"rttpg_category":"Asiantuntija | Henri Vaarala<\/a>","rttpg_excerpt":"Uusien vesiensuojelumenetelmien valinnoissa on tulevaisuudessa keskitytt\u00e4v\u00e4 ravinnekuormituksen v\u00e4hent\u00e4misen lis\u00e4ksi pid\u00e4tt\u00e4m\u00e4\u00e4n tulvavesi\u00e4 pidemp\u00e4\u00e4n valuma-alueella. Pelto-, suo- ja mets\u00e4alueet ovat tehokkaasti ojitettu ja muokattu, jolloin vedet ohjautuvat...","post_mailing_queue_ids":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/860","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/4"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=860"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/860\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":864,"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/860\/revisions\/864"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=860"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=860"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=860"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}