{"id":855,"date":"2019-01-07T15:50:36","date_gmt":"2019-01-07T13:50:36","guid":{"rendered":"https:\/\/pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/?p=855"},"modified":"2019-01-07T16:06:35","modified_gmt":"2019-01-07T14:06:35","slug":"onhan-lounais-suomalaisella-maataloudella-tulevaisuutta","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/2019\/01\/07\/onhan-lounais-suomalaisella-maataloudella-tulevaisuutta\/","title":{"rendered":"Onhan lounaissuomalaisella maataloudella tulevaisuutta?"},"content":{"rendered":"

Hyv\u00e4\u00e4 uutta vuotta 2019 lukijat! T\u00e4m\u00e4 on ensimm\u00e4inen kirjallinen tuotokseni Pyh\u00e4j\u00e4rvi-instituutista, toivottavasti kirjallinen urani ei kuitenkaan kaadu heti l\u00e4ht\u00f6telineisiin.<\/p>\n

Kaksi edellist\u00e4 kes\u00e4\u00e4 ovat osoittaneet \u00e4\u00e4rip\u00e4ill\u00e4\u00e4n maatalouden haasteellisuuden ja sen riippuvaisuuden vallitsevista olosuhteista, joihin viljelij\u00e4t eiv\u00e4t itse voi vaikuttaa. Kes\u00e4 2017 oli viile\u00e4, pilvinen ja syksyll\u00e4 saatiin kunnon sateet, kes\u00e4 2018 oli taasen kuiva ja kuuma. Osa viljelij\u00f6ist\u00e4 kuitenkin sai molempina vuosina kohtuullisen sadon, osa taas saattoi k\u00e4rsi\u00e4 jopa 60 – 70 % menetyksi\u00e4! <\/p>\n

Tulevaisuudessa saamme todenn\u00e4k\u00f6isesti nauttia my\u00f6s haasteellisista vuosista. Miten onnistuu viljely lounaisessa Suomessa, jossa tuotetaan reilusti yli kolmannes maan viljelykasveista. Mit\u00e4 olisi teht\u00e4v\u00e4 nyt ja tulevaisuudessa, jotta emme n\u00e4ivety maisemanhoitomaakunniksi?<\/p>\n

Globaalisti maataloustuotteiden kulutus on kasvanut n. 40 % vuodesta 2000 t\u00e4h\u00e4n vuoteen. Eik\u00e4 ole merkkej\u00e4 kulutuksen hiipumisesta, ennustetaanhan maailman v\u00e4kiluvun kasvavan nykyisest\u00e4 7,5 miljardista 9,8 miljardiin asukkaaseen vuoteen 2050 menness\u00e4. V\u00e4kiluvun kasvu tapahtuu erityisesti Afrikassa. Ruokittavia suita maailmassa riitt\u00e4\u00e4 siis jatkossakin.<\/p>\n

Ilmastonmuutos vaikuttaa jo nyt ja tulevaisuudessa viel\u00e4 enemm\u00e4n ulkona taivasalla kasvatettavien kasvien viljelyyn. Jo nyt tiedet\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 esimerkiksi rankkasateet ja s\u00e4iden \u00e4\u00e4ri-ilmi\u00f6t ovat lis\u00e4\u00e4ntyneet 80-luvulta. Nykyisten valistuneiden ennusteiden mukaan kasvukausi tulee meill\u00e4 pitenem\u00e4\u00e4n, keskil\u00e4mp\u00f6tila tulee edelleen nousemaan ja sateet tulevat eneneviss\u00e4 m\u00e4\u00e4rin veten\u00e4.<\/p>\n

Kasvukauden pidentyminen mahdollistaa my\u00f6h\u00e4isempien lajikkeiden k\u00e4ytt\u00f6\u00f6noton, sill\u00e4 varauksella, ett\u00e4 se saadaan kylvetty\u00e4 riitt\u00e4v\u00e4n ajoissa kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 hy\u00f6dynt\u00e4m\u00e4\u00e4n kev\u00e4tkosteutta. Syksyll\u00e4 s\u00e4teily ei lis\u00e4\u00e4nny eli puinti ja korjuukausi pysyy kutakuinkin nykyisell\u00e4\u00e4n. Viime kes\u00e4iset hellejaksot eiv\u00e4t koettele hyv\u00e4ll\u00e4 mit\u00e4\u00e4n kasvia, p\u00e4\u00e4osin kasveille nettoyhteytt\u00e4miseen sopiva l\u00e4mp\u00f6tila olisi v\u00e4h\u00e4n alle 20 astetta. L\u00e4mpim\u00e4mpi keli hidastaa yhteytt\u00e4mist\u00e4 ja lis\u00e4\u00e4 haihtumista. Kasvit tarvitsevat yhteytt\u00e4miseen ja sadon tuottoon vett\u00e4 sopivassa m\u00e4\u00e4rin ja sopivaan aikaan. Vanha kansa sanoi, ett\u00e4 kaikki mit\u00e4 ennen juhannusta sataa, sataa laariin.<\/p>\n

\"\"<\/a><\/p>\n

T\u00e4rkeimp\u00e4n\u00e4 viljelyn onnistumisen edellytyksen\u00e4 on peltomaan kunto. Pellon vesitalous on oltava sellainen, ett\u00e4 sateisena aikana vesi menee riitt\u00e4v\u00e4n nopeasti maan l\u00e4pi salaojien kautta ojiin ja kuivana aikana esimerkiksi s\u00e4\u00e4t\u00f6kaivot pid\u00e4tt\u00e4v\u00e4t vett\u00e4 kasvien k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n. Tulevaisuudessa teknologia voi mahdollistaa taloudellisen kaivojen t\u00e4ytt\u00f6keinojen k\u00e4yt\u00f6n, esimerkiksi aurinkoenergialla. Sadeveden horisontaalinen eli pellonpinnan suuntainen liike lis\u00e4\u00e4 eroosiota ja huuhtoo kasvien k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n tarkoitetut ravinteet vesist\u00f6ihin.<\/p>\n

Pellon maalajin runsas multavuus ja humuspitoisuus parantavat kasvin elinolosuhteita ja ovat v\u00e4hemm\u00e4n alttiita s\u00e4iden \u00e4\u00e4riolosuhteille. Multavuutta ja humusta lis\u00e4\u00e4v\u00e4t toimenpiteet parantavat menestysedellytyksi\u00e4 pelloillamme. Lis\u00e4\u00e4vin\u00e4 toimenpitein\u00e4 voisi olla karjanlanta ja nurmikierron lis\u00e4\u00e4minen viljelyss\u00e4. Muut erilaiset maanparannusaineet ovat my\u00f6s mahdollisia.<\/p>\n

Kaiken kaikkiaan menestymismahdollisuudet meill\u00e4 lounaisessa Suomessa ovat kohtuulliset, kunhan tehd\u00e4\u00e4n asioita samalla pieteetill\u00e4 kuin esi-is\u00e4mme vuosisatoja ennen meit\u00e4. Maatalous tulee muuttumaan, kuten se on muuttunut isiemmekin ajoilta, ja muutoksessa on oltava mukana eturiviss\u00e4 jokainen omin taloudellisin mahdollisuuksin.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Hyv\u00e4\u00e4 uutta vuotta 2019 lukijat! T\u00e4m\u00e4 on ensimm\u00e4inen kirjallinen tuotokseni Pyh\u00e4j\u00e4rvi-instituutista, toivottavasti kirjallinen urani ei kuitenkaan kaadu heti l\u00e4ht\u00f6telineisiin. Kaksi edellist\u00e4 kes\u00e4\u00e4 ovat osoittaneet \u00e4\u00e4rip\u00e4ill\u00e4\u00e4n…<\/p>\n","protected":false},"author":4,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[164],"tags":[159,163,162,147],"class_list":["post-855","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-asiantuntija-jari-ruski","tag-ilmastonmuutos","tag-maapera","tag-multavuus","tag-viljelymenetelmat"],"rttpg_featured_image_url":null,"rttpg_author":{"display_name":"admin","author_link":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/author\/admin\/"},"rttpg_comment":0,"rttpg_category":"Asiantuntija | Jari Ruski<\/a>","rttpg_excerpt":"Hyv\u00e4\u00e4 uutta vuotta 2019 lukijat! T\u00e4m\u00e4 on ensimm\u00e4inen kirjallinen tuotokseni Pyh\u00e4j\u00e4rvi-instituutista, toivottavasti kirjallinen urani ei kuitenkaan kaadu heti l\u00e4ht\u00f6telineisiin. Kaksi edellist\u00e4 kes\u00e4\u00e4 ovat osoittaneet \u00e4\u00e4rip\u00e4ill\u00e4\u00e4n...","post_mailing_queue_ids":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/855","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/4"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=855"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/855\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":859,"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/855\/revisions\/859"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=855"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=855"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=855"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}