![\"\"](\"https:\/\/pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2018\/11\/peltokuva_Sauli-4.jpg\")
<\/a> <\/p>\nIlmastoahdistuksesta ei ole mit\u00e4\u00e4n hy\u00f6ty\u00e4, ellei se johda toimintaan ilmastonmuutoksen pys\u00e4ytt\u00e4miseksi. Onneksi maataloudella on potentiaalia olla yksi ilmastonmuutoksen hillinn\u00e4n sankareista. Ja mik\u00e4 hienointa, maatalouden ei edes tarvitse tyyty\u00e4 elinkeinon hiilineutraaliuteen vaan voi menn\u00e4 viel\u00e4 paljon pitemm\u00e4lle. Tietyill\u00e4 toimenpiteill\u00e4 peltomaa on nimitt\u00e4in mahdollista saada sitomaan hiilt\u00e4 eli toimimaan hiilinieluna. T\u00e4m\u00e4 tapahtuu kasvien yhteytt\u00e4mistoiminnan ja maan pieneli\u00f6st\u00f6n yhteisty\u00f6ll\u00e4. Fotosynteesiss\u00e4 valon s\u00e4teilyenergia sitoutuu orgaaniseen aineeseen eli kasvi tekee vedest\u00e4 ja hiilidioksidista hiilihydraatteja ja happea. Osa hiiliyhdisteist\u00e4 kulkeutuu juurien kautta maan mikrobien ravinnoksi ja n\u00e4in varastoituu maahan mm. kuolleena mikrobimassana. Mit\u00e4 tihe\u00e4mpi kasvusto ja tehokkaampi vegetatiivinen kasvu, sit\u00e4 enemm\u00e4n hiilt\u00e4 potentiaalisesti sitoutuu maahan. Hiilensidonta voidaan maksimoida pelloilla pit\u00e4m\u00e4ll\u00e4 ne mahdollisimman suuri osa vuodesta vihrein\u00e4. Satokasvin alle voidaan esimerkiksi kylv\u00e4\u00e4 aluskasvi, joka sadonkorjuun j\u00e4lkeen jatkaa pellossa yhteytt\u00e4mist\u00e4 ja hiiliyhdisteiden sy\u00f6tt\u00e4mist\u00e4 maahan. <\/p>\n
Peltojen muuttaminen hiilinieluiksi saattaa vaatia muutoksia nykyisiin viljelymenetelmiin. T\u00e4st\u00e4 voi muodostua merkitt\u00e4vi\u00e4kin kustannuksia viljelij\u00e4lle. T\u00e4m\u00e4 olisi ratkaistavissa niin, ett\u00e4 hiilt\u00e4 vapauttavat tahot maksaisivat viljelij\u00f6ille hiilen sidonnasta. Toisin sanoen viljelij\u00e4t siis ik\u00e4\u00e4n kuin myisiv\u00e4t p\u00e4\u00e4st\u00f6oikeuksia kasvihuonekaasuja ilmaan p\u00e4\u00e4st\u00e4ville tahoille. Tahot voisivat olla veronmaksajat, kuluttajat tai vaikka yritykset. Uudella CAP-ohjelmakaudella osa ymp\u00e4rist\u00f6tuen rahoituksesta voitaisiin ohjata hiilensidontaan, jolloin maataloustukien imago voisi parantua sek\u00e4 viljelij\u00f6iden ett\u00e4 kansalaisten keskuudessa. Osa ymp\u00e4rist\u00f6tuesta muuttuisi entist\u00e4 konkreettisemmaksi korvaukseksi tuotetusta palvelusta.<\/p>\n
Viljelij\u00e4n peltomaahan sitoman hiilen m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 voitaisiin arvioida esimerkiksi tilalla toteutettujen toimenpiteiden mukaan. Toimenpiteet olisivat t\u00e4ss\u00e4 tapauksessa sellaisia, joiden on tieteellisesti todistettu sitovan hiilt\u00e4. Hiilensidontaa voitaisiin my\u00f6s arvioida kaukokartoitusmenetelmill\u00e4 eli esimerkiksi mittaamalla satelliittiaineistosta normalisoitua kasvillisuusindeksi\u00e4 (NDVI). <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Monet viljelij\u00e4t kokevat ahdistusta ja ep\u00e4tietoisuutta etenkin viimeisimm\u00e4n hallitustenv\u00e4lisen ilmastonmuutospaneelin (IPCC) Global Warming of 1.5 \u00b0C -erikoisraportin j\u00e4lkimainingeissa. Ruuantuotanto aiheuttaa merkitt\u00e4v\u00e4sti kasvihuonekaasup\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4 ja t\u00e4m\u00e4 mietitytt\u00e4\u00e4…<\/p>\n","protected":false},"author":4,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[9],"tags":[160,159,61,161,158,157],"class_list":["post-838","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-sauli-jaakkola","tag-hiilensidonta","tag-ilmastonmuutos","tag-kiertotalous","tag-maanrakenne","tag-maanviljely","tag-maatalous"],"rttpg_featured_image_url":null,"rttpg_author":{"display_name":"admin","author_link":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/author\/admin\/"},"rttpg_comment":0,"rttpg_category":"Kehitt\u00e4misp\u00e4\u00e4llikk\u00f6 | Sauli Jaakkola<\/a>","rttpg_excerpt":"Monet viljelij\u00e4t kokevat ahdistusta ja ep\u00e4tietoisuutta etenkin viimeisimm\u00e4n hallitustenv\u00e4lisen ilmastonmuutospaneelin (IPCC) Global Warming of 1.5 \u00b0C -erikoisraportin j\u00e4lkimainingeissa. Ruuantuotanto aiheuttaa merkitt\u00e4v\u00e4sti kasvihuonekaasup\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4 ja t\u00e4m\u00e4 mietitytt\u00e4\u00e4...","post_mailing_queue_ids":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/838","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/4"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=838"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/838\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":839,"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/838\/revisions\/839"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=838"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=838"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=838"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}