{"id":773,"date":"2018-07-26T08:15:18","date_gmt":"2018-07-26T05:15:18","guid":{"rendered":"https:\/\/pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/?p=773"},"modified":"2018-07-26T10:19:11","modified_gmt":"2018-07-26T07:19:11","slug":"eurajoki-pyhajarven-paras-ystava","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/2018\/07\/26\/eurajoki-pyhajarven-paras-ystava\/","title":{"rendered":"Eurajoki, Pyh\u00e4j\u00e4rven paras yst\u00e4v\u00e4"},"content":{"rendered":"

Kirjoittaja on Pyh\u00e4j\u00e4rvi-instituutin kes\u00e4ty\u00f6ntekij\u00e4n\u00e4 ty\u00f6skentelev\u00e4 Emma Hakala. Pyh\u00e4j\u00e4rven luusuasta, Kauttualta, l\u00e4htee Emman l\u00e4hivesi eli Pyh\u00e4j\u00e4rven vesi kulkemaan kohti Eurakoskea ja Selk\u00e4merta.<\/em><\/p>\n

\"img-20180611-wa0001\"<\/a><\/p>\n

Eurajoki saa alkunsa Pyh\u00e4j\u00e4rvest\u00e4, Euran Kauttualta. Se virtaa l\u00e4pi Euran ja Eurajoen kuntien ja laskee lopulta Selk\u00e4mereen. Eurajoki on 52 km pitk\u00e4 joki ja siin\u00e4 on 11 koskea, joista nelj\u00e4ss\u00e4 on voimalaitos. Eurajokeen laskee matkan varrella useita pienempi\u00e4 jokia ja ojia. Niist\u00e4 t\u00e4rkeimm\u00e4t ovat K\u00f6yli\u00f6nj\u00e4rvest\u00e4 l\u00e4htev\u00e4 K\u00f6yli\u00f6njoki ja Turaj\u00e4rvest\u00e4 l\u00e4htev\u00e4 Juvajoki. K\u00f6yli\u00f6njoki laskee Eurajokeen Kiukaisissa ja Juvajoki Eurajoella. N\u00e4iden lis\u00e4ksi Eurajokeen laskee Ruonoja ja Ahmasoja Eurassa. K\u00f6yli\u00f6njoen liitoskohdan tienoilla vett\u00e4 on mahdollista juoksuttaa Kokem\u00e4enjoesta Eurajokeen, mik\u00e4 on merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4 kuivina kausina.<\/p>\n

Eurajoki on Pyh\u00e4j\u00e4rven ainoa laskujoki ja sill\u00e4 on sen takia Pyh\u00e4j\u00e4rvelle hyvin suuri merkitys. J\u00e4rven pinta saa olla s\u00e4\u00e4nn\u00f6stelyehtojen mukaan keskim\u00e4\u00e4rin 44,9 metri\u00e4 merenpinnan alapuolella. Kev\u00e4isin kun vett\u00e4 on paljon, Pyh\u00e4j\u00e4rven pinta saattaa kuitenkin nousta liian korkeaksi ja pysy\u00e4 siell\u00e4 kuukauden tai kaksi. S\u00e4\u00e4nn\u00f6stelyehtojen tarkoitus on nyky\u00e4\u00e4n turvata vedenhankinta ja tuottaa vesivoimaa. 1800-luvulla Hovioikeus m\u00e4\u00e4r\u00e4si perkaamaan Eurajoesta, Kauttuan kosken pohjasta, kivi\u00e4, jotta vedenpintaa saataisiin matalammalle. Perkuun seurauksena Pyh\u00e4j\u00e4rven pinta aleni huomattavasti ja veden kulku helpottui. T\u00e4m\u00e4n huomaa edelleen loivilla rannoilla kasvillisuuden seasta pilkottavista entisist\u00e4 rantakivikoista.<\/p>\n

Eurajoen nelj\u00e4 voimalaitosta ovat Kauttualla sijaitseva Kauttuan voimalaitos, Kiukaisissa sijaitseva Eurakosken voimalaitos, Paneliassa sijaitseva Paneliankosken voimalaitos sek\u00e4 Eurajoella sijaitseva Pappilankosken voimalaitos. Kauttuan voimalaitoksella on mahdollista s\u00e4\u00e4dell\u00e4 Pyh\u00e4j\u00e4rven pintaa. T\u00e4ll\u00e4 on suuri merkitys Eurajoen virtaamiin, sill\u00e4 s\u00e4\u00e4nn\u00f6stelyll\u00e4 voidaan tasata virtaamia etenkin Eurajoen yl\u00e4juoksulla.<\/p>\n

Eurajoen tila huononi eritt\u00e4in pahaksi vuonna 2012. Jokeen asetettiin k\u00e4ytt\u00f6kielto, mik\u00e4 esti my\u00f6s sen virkistysk\u00e4yt\u00f6n. Uima- ja k\u00e4ytt\u00f6kielto kasteluveten\u00e4 saatiin kuitenkin purettua ahkeran puhdistuksen ja veden laadun parantumisen my\u00f6t\u00e4. Joen tila huononi mm. j\u00e4tevesien ja ojia pitkin valuneiden lietteiden takia.<\/p>\n

Olen kotoisin Euran Kiukaisista. Eurajoki kulkee Kiukaisten halki, joten se on minulle hyvinkin tuttu joki ja uimapaikkana tutumpi kuin Pyh\u00e4j\u00e4rvi. Pienen\u00e4 minulla ja sisaruksillani oli tapana k\u00e4yd\u00e4 siell\u00e4 uimassa. L\u00e4heisell\u00e4 rannalla oli hyppypaikka, josta aina hypimme jokeen. Silloin k\u00e4vimme uimassa siell\u00e4 l\u00e4hes joka p\u00e4iv\u00e4 kes\u00e4isin. Uimisen lis\u00e4ksi kalastimme Eurajoesta usein. Nyky\u00e4\u00e4n uiminen ei ole en\u00e4\u00e4 jokap\u00e4iv\u00e4ist\u00e4, ja aikaisemmin voimassa oleva uintikieltokin on saatu purettua. Nyt joessa olisi mahdollista taas uidakin.<\/p>\n

Eurajoen virkistysk\u00e4ytt\u00f6 on paikoitellen hyvin monipuolinen. Joen kalasto onkin melko laaja ja jotkin vaelluskalat lis\u00e4\u00e4ntyv\u00e4t ja kasvavat joessa. Eurajoki on ennen ollut lohijoki, mutta sen kalataloudellinen merkitys v\u00e4heni patojen, voimalaitosten ja joen kunnon heikkenemisen vuoksi. Joessa harrastetaan paljon mm. virkistyskalastusta, uintia, veneily\u00e4 ja erityisesti melontaa. Lis\u00e4ksi Eurajoen vett\u00e4 k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n jonkin verran teollisuuden tarpeisiin ja juomaveden valmistukseen. Vesist\u00f6ss\u00e4 esiintyy my\u00f6s saukkoja.<\/p>\n

l\u00e4hteet:
\nhttps:\/\/www.jokiohjelma.fi\/toiminta-alue\/eurajoki<\/a>
\nhttps:\/\/fi.wikipedia.org\/wiki\/Eurajoki_(joki)<\/a>
\nhttps:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/default10.asp?active_page_id=207<\/a>
\nhttps:\/\/fi.wikipedia.org\/wiki\/Pyh\u00e4j\u00e4rvi_(S\u00e4kyl\u00e4)<\/a><\/p>\n

Teksti on osa kuukausittain ilmestyv\u00e4\u00e4 Pyh\u00e4j\u00e4rven puolesta -juttusarjaa, jota on julkaistu Auranmaan Viikkolehdess\u00e4 ja Alasatakunta-lehdess\u00e4 jo vuodesta 1995. Juttusarjan kaikki jutut on luettavistaa Pyh\u00e4j\u00e4rven suojeluohjelman sivuilta t\u00e4\u00e4lt\u00e4<\/a>.<\/em> <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Kirjoittaja on Pyh\u00e4j\u00e4rvi-instituutin kes\u00e4ty\u00f6ntekij\u00e4n\u00e4 ty\u00f6skentelev\u00e4 Emma Hakala. Pyh\u00e4j\u00e4rven luusuasta, Kauttualta, l\u00e4htee Emman l\u00e4hivesi eli Pyh\u00e4j\u00e4rven vesi kulkemaan kohti Eurakoskea ja Selk\u00e4merta. Eurajoki saa alkunsa Pyh\u00e4j\u00e4rvest\u00e4,…<\/p>\n","protected":false},"author":4,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[151],"tags":[119,33],"class_list":["post-773","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-kesatyontekija-emma-hakala","tag-eurajoki","tag-pyhajarven-puolesta"],"rttpg_featured_image_url":null,"rttpg_author":{"display_name":"admin","author_link":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/author\/admin\/"},"rttpg_comment":0,"rttpg_category":"Kes\u00e4ty\u00f6ntekij\u00e4 | Emma Hakala<\/a>","rttpg_excerpt":"Kirjoittaja on Pyh\u00e4j\u00e4rvi-instituutin kes\u00e4ty\u00f6ntekij\u00e4n\u00e4 ty\u00f6skentelev\u00e4 Emma Hakala. Pyh\u00e4j\u00e4rven luusuasta, Kauttualta, l\u00e4htee Emman l\u00e4hivesi eli Pyh\u00e4j\u00e4rven vesi kulkemaan kohti Eurakoskea ja Selk\u00e4merta. Eurajoki saa alkunsa Pyh\u00e4j\u00e4rvest\u00e4,...","post_mailing_queue_ids":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/773","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/4"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=773"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/773\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":777,"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/773\/revisions\/777"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=773"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=773"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=773"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}