{"id":762,"date":"2018-05-09T11:01:27","date_gmt":"2018-05-09T08:01:27","guid":{"rendered":"https:\/\/pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/?p=762"},"modified":"2018-05-09T11:01:27","modified_gmt":"2018-05-09T08:01:27","slug":"muuttolintuja-odotellessa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/2018\/05\/09\/muuttolintuja-odotellessa\/","title":{"rendered":"Muuttolintuja odotellessa"},"content":{"rendered":"

Juttua kirjoittaessani elet\u00e4\u00e4n huhtikuun ensimm\u00e4ist\u00e4 viikkoa ja p\u00e4iv\u00e4 on pidentynyt jo nelj\u00e4toistatuntiseksi. Sataa r\u00e4nt\u00e4\u00e4 ja l\u00e4mp\u00f6 tuntuu ennemmin karkaavan ulkoavaruuteen kuin ulottuvan maan pinnalle, mutta kev\u00e4\u00e4n merkkej\u00e4 alkaa olla jo sek\u00e4 maassa ett\u00e4 ilmassa. Peltoaukeille lumisaarekkeiden ja j\u00e4isten vesilammikoiden v\u00e4leihin ovat saapuneet ensimm\u00e4iset sinnikk\u00e4\u00e4t t\u00f6yht\u00f6hyyp\u00e4t varislintujen seuraksi. Siell\u00e4 t\u00e4\u00e4ll\u00e4 n\u00e4kyy sepelkyyhkyj\u00e4, vaikka huhuilua ei viel\u00e4 kuulukaan. Pyh\u00e4j\u00e4rve\u00e4 peitt\u00e4\u00e4 viel\u00e4 tukeva puolen metrin j\u00e4\u00e4kansi, mutta l\u00e4hialueilla voi jo havaita muutaman yksil\u00f6n ryhmin\u00e4 hiljaisina n\u00f6k\u00f6tt\u00e4vi\u00e4 laulujoutsenia odottamassa vesien aukeamista. Yksitt\u00e4isi\u00e4 kurkia seisoskelee yhdell\u00e4 koivella mets\u00e4n ja pellon reuna-alueella ja niiden olemuksessa on odotuksen tuntua. Nyt on aika ottaa talvipipo silmilt\u00e4 ja suunnata katse yl\u00f6s ja eteenp\u00e4in.<\/p>\n

\"pyhajarven-puolesta-huhtikuu-2018-laine\"<\/a><\/p>\n

Pyh\u00e4j\u00e4rvi l\u00e4hialueineen on mainio paikka lintujen havainnointiin erityisesti muuttoaikaan. T\u00e4\u00e4ll\u00e4 ei tarvitse t\u00e4hyst\u00e4\u00e4 vain taivaanrannassa liit\u00e4vi\u00e4 pisteit\u00e4, vaan monin paikoin lintuja voi niit\u00e4 h\u00e4iritsem\u00e4tt\u00e4 tarkkailla kiikareilla tai jopa paljain silmin. Pyh\u00e4j\u00e4rven seutu sijaitsee monen pesim\u00e4alueille matkaavan lintulajin muuttoreitin varrella, joten l\u00e4hialueen peltoaukeat toimivat hyvin\u00e4 lev\u00e4hdysalueina pitk\u00e4matkalaisille. Samaan aikaan tietenkin alueella pesiv\u00e4t linnut alkavat saapua kotikonnuilleen. L\u00e4heinen K\u00f6yli\u00f6nj\u00e4rvi arvokkaana lintuveten\u00e4 lis\u00e4\u00e4 alueen kiinnostavuutta kiikaroivalle kev\u00e4tluontomatkailijalle. Syksyll\u00e4 lintujen muutto kulkee eri reittej\u00e4 kuin kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 ja Pyh\u00e4j\u00e4rvi j\u00e4\u00e4 niist\u00e4 hieman syrj\u00e4\u00e4n, mutta esimerkiksi vesilintuja lev\u00e4ht\u00e4\u00e4 erityisesti Pyh\u00e4j\u00e4rven pohjoisp\u00e4\u00e4ss\u00e4 ja S\u00e4kyl\u00e4n edustan V\u00e4h\u00e4nkyl\u00e4nlahdella sek\u00e4 Mannilan-Sieravuoren alueella.<\/p>\n

Lintujen pesim\u00e4aikaan Pyh\u00e4j\u00e4rven tiettyjen alueiden merkitys linnuille korostuu. Sen avoin selk\u00e4 ei anna suojaa, mutta saarissa, luodoilla ja rannan suojaisissa lahdelmissa on tarjolla hyvi\u00e4 pesim\u00e4paikkoja ja ravintoa. Mannilanlahti, Kauttuanlahti ja Sarvonlahti tarjoavat sopivia alueita rehevien rantojen ja kosteikkojen lajeille. Pesiville vesilinnuille ja lokeille t\u00e4rkeit\u00e4 alueita ovat erityisesti j\u00e4rven pohjoisp\u00e4\u00e4, S\u00e4kyl\u00e4n saaristo sek\u00e4 l\u00e4nsirannan pienet luodot. Jokainen suotuisa pesim\u00e4alue on t\u00e4rke\u00e4, sill\u00e4 puolet vesilintulajeista on luokiteltu Suomessa uhanalaisiksi ja useat kahlaajat ovat samassa tilanteessa. My\u00f6s peltolinnut ovat v\u00e4hentyneet; Suomen peltolintukannasta on huvennut 1970-luvun lopun j\u00e4lkeen yli kolmannes. Kaikkiaan joka kolmas Suomessa pesiv\u00e4 lintulaji on uhanalainen. Pyh\u00e4j\u00e4rven-K\u00f6yli\u00f6nj\u00e4rven alue on merkityksellinen lintujen elinymp\u00e4rist\u00f6n\u00e4, pesimis- ja ker\u00e4\u00e4ntymisalueena, ja se onkin sis\u00e4llytetty sek\u00e4 kansainv\u00e4lisesti ett\u00e4 kansallisesti t\u00e4rkeisiin lintualueisiin. <\/p>\n

– Mutta takaisin kev\u00e4\u00e4seen.<\/p>\n

Maaliskuu oli kylm\u00e4 ja kev\u00e4t on my\u00f6h\u00e4ss\u00e4, mutta jo muutama aurinkoinen p\u00e4iv\u00e4 ja etel\u00e4npuoleinen tuuli vauhdittavat muuttolintutilannetta. N\u00e4it\u00e4 s\u00e4\u00e4tiedotuksissa on jo ennakoitukin, joten kev\u00e4tmuuttajien p\u00e4\u00e4joukot saapunevat pian. BirdLife Suomen Tiira-havaintopalvelusta k\u00e4y ilmi, ett\u00e4 maalis-huhtikuun vaihteessa alueella on jo n\u00e4hty kyhmy- ja laulujoutsenia, meri- ja mets\u00e4hanhia, kurkia, t\u00f6yht\u00f6hyyppi\u00e4, useita petolintulajeja ja kasvava joukko varpuslintuja, kuten kiuru, peukaloinen, v\u00e4st\u00e4r\u00e4kki ja ihanasti kihert\u00e4v\u00e4 kottarainen. Vaikka viel\u00e4 lahdet ovat j\u00e4\u00e4ss\u00e4, kannattaa jo huhtikuun puoliv\u00e4liss\u00e4 kiivet\u00e4 kiikarin ja ev\u00e4iden kanssa Sarvonlahden auringonpaisteiseen lintutorniin, josta voi mukavasti katsella ja kuunnella j\u00e4rven sek\u00e4 rantamets\u00e4n lintutilannetta. Kaulushaikara aloittaa puhaltelunsa aikaisin kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 ja jos lahdella on sulapaikkoja, niiss\u00e4 voi pulahdella silkkiuikkuja, uiveloita ja telkki\u00e4. Retkiev\u00e4it\u00e4 sy\u00f6dess\u00e4 voi pohdiskella, minne omaan l\u00e4hiymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n voisi asentaa pesim\u00e4p\u00f6nt\u00f6n pikkulintuja tai vaikkapa tukka- tai isokoskeloa varten. P\u00f6nt\u00f6nrakennusohjeita l\u00f6ytyy esimerkiksi BirdLife Suomen verkkosivuilta, joilta l\u00f6ytyy my\u00f6s paljon muuta lintutietoa, esimerkiksi raportti Satakunnan t\u00e4rkeist\u00e4 lintualueista. <\/p>\n

Sarvonlahden lintutornin juurelle on sijoitettu Pyh\u00e4j\u00e4rven suojelusta kertova opastaulu. Siin\u00e4 olollaan se muistuttaa, ett\u00e4 vesien tilaan vaikuttaminen ja hyv\u00e4\u00e4n tilaan pyrkiminen on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 my\u00f6s lintujen elinymp\u00e4rist\u00f6jen s\u00e4ilymisen kannalta. <\/p>\n

Teksti on osa kuukausittain ilmestyv\u00e4\u00e4 Pyh\u00e4j\u00e4rven puolesta -juttusarjaa, jota on julkaistu Auranmaan Viikkolehdess\u00e4 ja Alasatakunta-lehdess\u00e4 jo vuodesta 1995. Juttusarjan kaikki jutut on luettavistaa Pyh\u00e4j\u00e4rven suojeluohjelman sivuilta t\u00e4\u00e4lt\u00e4<\/a>.<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Juttua kirjoittaessani elet\u00e4\u00e4n huhtikuun ensimm\u00e4ist\u00e4 viikkoa ja p\u00e4iv\u00e4 on pidentynyt jo nelj\u00e4toistatuntiseksi. Sataa r\u00e4nt\u00e4\u00e4 ja l\u00e4mp\u00f6 tuntuu ennemmin karkaavan ulkoavaruuteen kuin ulottuvan maan pinnalle, mutta…<\/p>\n","protected":false},"author":4,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[8],"tags":[150,33],"class_list":["post-762","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-paivi-laine","tag-lintujen-muutto","tag-pyhajarven-puolesta"],"rttpg_featured_image_url":null,"rttpg_author":{"display_name":"admin","author_link":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/author\/admin\/"},"rttpg_comment":0,"rttpg_category":"Asiantuntija | P\u00e4ivi Laine<\/a>","rttpg_excerpt":"Juttua kirjoittaessani elet\u00e4\u00e4n huhtikuun ensimm\u00e4ist\u00e4 viikkoa ja p\u00e4iv\u00e4 on pidentynyt jo nelj\u00e4toistatuntiseksi. Sataa r\u00e4nt\u00e4\u00e4 ja l\u00e4mp\u00f6 tuntuu ennemmin karkaavan ulkoavaruuteen kuin ulottuvan maan pinnalle, mutta...","post_mailing_queue_ids":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/762","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/4"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=762"}],"version-history":[{"count":4,"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/762\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":767,"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/762\/revisions\/767"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=762"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=762"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=762"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}