{"id":749,"date":"2018-04-04T10:47:20","date_gmt":"2018-04-04T07:47:20","guid":{"rendered":"https:\/\/pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/?p=749"},"modified":"2018-04-04T10:47:20","modified_gmt":"2018-04-04T07:47:20","slug":"kiertavat-asiat","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/2018\/04\/04\/kiertavat-asiat\/","title":{"rendered":"Kiert\u00e4v\u00e4t asiat"},"content":{"rendered":"<p><a href=\"https:\/\/pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2018\/04\/Tammikuu18_ikkunanpokat_rajattu.jpg\"><img fetchpriority=\"high\" decoding=\"async\" src=\"https:\/\/pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2018\/04\/Tammikuu18_ikkunanpokat_rajattu-768x670.jpg\" alt=\"tammikuu18_ikkunanpokat_rajattu\" width=\"768\" height=\"670\" class=\"aligncenter size-medium_large wp-image-748\" \/><\/a><\/p>\n<p>On talvitulvien aika. Katselin Eurajoen rantat\u00f6rm\u00e4\u00e4, kuinka joki on \u00e4\u00e4ri\u00e4\u00e4n my\u00f6ten t\u00e4ynn\u00e4 eik\u00e4 oikein aina mahdukaan uomaansa, vaan tunkee vett\u00e4 rantaniityille, pelloille ja talojen pihoille, jopa perustuksiin asti. Sateisin syksy vuosikymmeniin n\u00e4kyy Pyh\u00e4j\u00e4rven ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4 selv\u00e4sti. Pyh\u00e4j\u00e4rven rannoilla vedenpinnan vaihtelut ja vaihtelun vaikutus puhuttavat ranta-asukkaita kuten syksyisess\u00e4 Pyh\u00e4j\u00e4rven puolesta jutussamme kirjoitimme. Pyh\u00e4j\u00e4rvest\u00e4 vett\u00e4 purkava Eurajoki on toki tulvinut aina silloin t\u00e4ll\u00f6in, mutta talvisista tulvista ei juuri ennen ole puhuttu, kev\u00e4ttulvat kun ovat yleens\u00e4 olleet murheiden aiheuttajia. Kuuluisa ilmastonmuutos on ehk\u00e4 muuttamassa jokemmekin k\u00e4ytt\u00e4ytymist\u00e4. <\/p>\n<p>Vesi oli huuhtonut Teikkoon talon vanhan saunan perustuksia Euran ty\u00f6v\u00e4entalon kohdalla, sen n\u00e4ki nurmelle j\u00e4\u00e4tyneest\u00e4 liejusta. Koulussa opin, kuinka Niilin tulvat olivat Egyptiss\u00e4 korkeakulttuurin synnyn ja maanviljelyn kehittymisen ehto. Vesi toi mukanaan ravinteita. En\u00e4\u00e4 emme perusta maanviljely\u00e4 tulvien varaan. Viljelyskasviemme ravinteet lis\u00e4t\u00e4\u00e4n joka vuosi pelloille, ja tied\u00e4mme aika tarkkaan, kuinka paljon kasvit ravinteita tarvitsevat. Siit\u00e4 huolimatta ravinteita on vaikea saada lis\u00e4tyksi pelloille niin, ett\u00e4 ne siell\u00e4 tiukasti pysyisiv\u00e4t ja kasvit pystyisiv\u00e4t ne kaikki hyvin k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n hyv\u00e4kseen \u2013 jotain aina valuu ojiin, ojia pitkiin j\u00e4rviin ja jokiin ja aikaa my\u00f6ten aina merelle asti. <\/p>\n<p>Pelloilta vesiin valuvat ravinteet ovat tulleet ongelmaksi, isoimpien pahisten ollessa typpi ja fosfori. Kun talvisinkin sataa, huuhtoumien m\u00e4\u00e4r\u00e4 on vaarassa nousta entisest\u00e4\u00e4n. Kasvit rakastavat typpe\u00e4 ja fosforia suuresti, paitsi maalla my\u00f6s vesiss\u00e4: vesist\u00f6t rehev\u00f6ityv\u00e4t. Liukoisina ravinteina ne kiert\u00e4v\u00e4t veden mukana aikansa, kunnes p\u00e4\u00e4tyv\u00e4t ehk\u00e4 vesist\u00f6jen pohjamutiin tai vesikasvien raaka-aineeksi. Kalatkin kerrytt\u00e4v\u00e4t fosforia itseens\u00e4, siksi kalastus on yksi t\u00e4rke\u00e4 keino hoitaa vesiemme ravinnetaloutta. Pyh\u00e4j\u00e4rvell\u00e4 t\u00e4m\u00e4 ravinteiden kierto ja ekosysteemin tila on hyv\u00e4 &#8211; ilman jatkuvaa huolenpitoa se ei kuitenkaan sellaisena s\u00e4ily. Ihmisen toiminta koettelee vesist\u00f6jemme ekosysteemej\u00e4; vesiin ei saisi p\u00e4\u00e4st\u00e4 j\u00e4tevesien tai peltojen valumavesien kautta ravinteita vaan ravinteiden olisi kierrett\u00e4v\u00e4 ilman vesi\u00e4. On kiertotalouden aika astua esiin, ja ihmisen on opeteltava hallitsemaan ravinteiden kiertoa uudella tavalla. <\/p>\n<p>Kiertotalous on kuuma termi t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4. Siit\u00e4 puhutaan paljon, mutta taidamme olla kovin alussa sen polun kulkemisessa, joka johtaa lineaarisesta talousk\u00e4sityksest\u00e4 kiert\u00e4v\u00e4\u00e4n talousajatteluun, jossa raaka-aine-tuote-j\u00e4te -kaskadista siirryt\u00e4\u00e4n luonnon kiertokulkua muistuttavaan aineiden ja tavaroiden kiertoon. On muodikasta puhua kiertotaloudesta. Jopa BKT hyvinvoinnin mittarina joudutaan ajattelemaan uudella tavalla. Joissain asioissa kiertotalousajattelu ei toki ole uutta.  Aiemmin tavaroiden kierr\u00e4tt\u00e4miseen liittyi k\u00f6yhyys ja s\u00e4\u00e4steli\u00e4isyys, nyt kysymys on ymp\u00e4rist\u00f6mme suojelusta ja arvoistamme.<\/p>\n<p>Jo lapsesta asti olen ihastellut vanhan kanalamme koristeellisia ikkunanpuitteita. Vuonna 1948 isois\u00e4ni osti p\u00e4\u00e4dyst\u00e4\u00e4n purettavasta Teikkoon suuresta talosta ikkunanpieli\u00e4 ja hirsi\u00e4, ja niin komean vanhan Euran kappalaisen virka-asunnon osia p\u00e4\u00e4tyi kanalamme rakennusaineeksi ja navetan seiniin. Samalla puuhun sitoutunut hiili sai jatkaa sidottuna olemistaan, eik\u00e4 p\u00e4\u00e4tynyt taivaalle ilmakeh\u00e4\u00e4n poltettuna. Kanat saivat hienot, suuret ikkunat! Rakennustavara 1800-luvun lopulta sai uuden el\u00e4m\u00e4n kanojen ja lehmien suojana. En\u00e4\u00e4 50 vuoteen nuo ikkunanpielet eiv\u00e4t ole kuulleet kanojen kaakatusta, ja nyt mietin, mihink\u00e4h\u00e4n ne seuraavaksi kiert\u00e4v\u00e4t. Hyv\u00e4ll\u00e4 hoidolla ne kiert\u00e4v\u00e4t varmasti t\u00e4ss\u00e4 maailmassa viel\u00e4 pitk\u00e4\u00e4n. Hyv\u00e4\u00e4 hoitoa ja huolenpitoa tarvitsee my\u00f6s Pyh\u00e4j\u00e4rvi valuma-alueineen, jotta ravinteet pysyv\u00e4t pelloissa eik\u00e4 niit\u00e4 tungeta vesist\u00f6ihin tuotannollisiin tai taloudellisiin syihin vedoten, saatikka tiet\u00e4m\u00e4tt\u00f6myytt\u00e4mme. Hiilellekin olisi k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 enemm\u00e4n pelloissamme. Kanalan ikkunanpokat eiv\u00e4t kuitenkaan p\u00e4\u00e4dy peltoon, sen p\u00e4\u00e4tin.<\/p>\n<p><em>Teksti on osa kuukausittain ilmestyv\u00e4\u00e4 Pyh\u00e4j\u00e4rven puolesta -juttusarjaa, jota on julkaistu Auranmaan Viikkolehdess\u00e4 ja Alasatakunta-lehdess\u00e4 jo vuodesta 1995. Juttusarjan kaikki jutut on luettavistaa Pyh\u00e4j\u00e4rven suojeluohjelman sivuilta <a href=\"http:\/\/www.pyhajarvensuojelu.net\/default10.asp?active_page_id=155\" target=\"_blank\">t\u00e4\u00e4lt\u00e4<\/a>.<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>On talvitulvien aika. Katselin Eurajoen rantat\u00f6rm\u00e4\u00e4, kuinka joki on \u00e4\u00e4ri\u00e4\u00e4n my\u00f6ten t\u00e4ynn\u00e4 eik\u00e4 oikein aina mahdukaan uomaansa, vaan tunkee vett\u00e4 rantaniityille, pelloille ja talojen pihoille,&#8230;<\/p>\n","protected":false},"author":4,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[142],"tags":[61,33],"class_list":["post-749","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-asiantuntija-pekka-maijala","tag-kiertotalous","tag-pyhajarven-puolesta"],"rttpg_featured_image_url":null,"rttpg_author":{"display_name":"admin","author_link":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/author\/admin\/"},"rttpg_comment":0,"rttpg_category":"<a href=\"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/category\/asiantuntija-pekka-maijala\/\" rel=\"category tag\">Asiantuntija | Pekka Maijala<\/a>","rttpg_excerpt":"On talvitulvien aika. Katselin Eurajoen rantat\u00f6rm\u00e4\u00e4, kuinka joki on \u00e4\u00e4ri\u00e4\u00e4n my\u00f6ten t\u00e4ynn\u00e4 eik\u00e4 oikein aina mahdukaan uomaansa, vaan tunkee vett\u00e4 rantaniityille, pelloille ja talojen pihoille,...","post_mailing_queue_ids":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/749","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/4"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=749"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/749\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":750,"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/749\/revisions\/750"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=749"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=749"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=749"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}