{"id":743,"date":"2018-04-04T10:42:37","date_gmt":"2018-04-04T07:42:37","guid":{"rendered":"https:\/\/pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/?p=743"},"modified":"2018-04-04T10:43:47","modified_gmt":"2018-04-04T07:43:47","slug":"vesiensuojelulla-kohti-terveellisempaa-elamaa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/2018\/04\/04\/vesiensuojelulla-kohti-terveellisempaa-elamaa\/","title":{"rendered":"Vesiensuojelulla kohti terveellisemp\u00e4\u00e4 el\u00e4m\u00e4\u00e4?"},"content":{"rendered":"

Monityydyttym\u00e4tt\u00f6m\u00e4t omega-3 rasvahapot ovat ihmiselle fysiologisesti v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6mi\u00e4 rasvahappoja, joilla on elimist\u00f6ss\u00e4 monia t\u00e4rkeit\u00e4 teht\u00e4vi\u00e4. Ne toimivat esimerkiksi syd\u00e4nterveyden yll\u00e4pidossa sek\u00e4 erilaisissa kognitiivisissa toiminnoissa. T\u00e4rkeimpi\u00e4 omega-3 rasvahappoja ovat pitk\u00e4ketjuiset eikosapentaeenihappo (EPA) ja dokosaheksaeenihappo (DHA), joita ihminen saa l\u00e4hinn\u00e4 kalaravinnosta. Maalla kasvavista kasveista saatavat rasvat, kuten rypsi\u00f6ljy, sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4t ainoastaan lyhytketjuista alfalinoleenihappoa (ALA), joka sellaisenaan ei ole elimist\u00f6lle k\u00e4ytt\u00f6kelpoisessa muodossa. Elimist\u00f6 pystyy kuitenkin jonkin verran valmistamaan lyhytketjuisesta muodosta pitk\u00e4ketjuisia monityydyttym\u00e4tt\u00f6mi\u00e4 rasvahappoja (mm. EPA ja DHA), mutta muuntotehokkuus on kuitenkin melko alhainen. T\u00e4m\u00e4n my\u00f6t\u00e4 kala onkin ihmiselle erinomainen omega-3 rasvahappojen l\u00e4hde, jotta v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6mien ravintohappojen riitt\u00e4v\u00e4 saanti pystyt\u00e4\u00e4n turvaamaan. Viime aikaisten tutkimusten mukaan vesist\u00f6n tila ja ravintoverkon rakenne vaikuttavat kuitenkin merkitt\u00e4v\u00e4sti siihen, kuinka laadukasta ravintoa ruokalautasellemme p\u00e4\u00e4tyv\u00e4 kala lopulta on. <\/p>\n

\"maaliskuu_lauri\"<\/a><\/p>\n

Kalat itsess\u00e4\u00e4n eiv\u00e4t juuri tuota pitk\u00e4ketjuisia omega-3 rasvahappoja, vaan ovat riippuvaisia ravintoverkon alempien tasojen tuotannosta. Vesiekosysteemiss\u00e4 lev\u00e4t tuottavat pitk\u00e4ketjuisia rasvahappoja, jotka ravintoverkossa siirtyv\u00e4t el\u00e4inplanktonin ja muiden kuluttajien kautta kaloihin. T\u00e4st\u00e4 syyst\u00e4 esimerkiksi muikku on terveellist\u00e4 ravintoa, koska se sy\u00f6 koko el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 ajan rasvahapporikasta el\u00e4inplanktonia, joka on vesiekosysteemiss\u00e4 ensimm\u00e4isen asteen kuluttaja. Olet mit\u00e4 sy\u00f6t -ajattelu siis p\u00e4tee my\u00f6s pinnanalaiseen el\u00e4m\u00e4\u00e4n. Suomen Akatemian rahoittamassa tutkimuksessa (Taipale ym. 2016) havaittiin, ett\u00e4 kirkkaiden ja karujen vesien kookkaissa ahvenissa voi olla fysiologisesti t\u00e4rkeimpi\u00e4 rasvahappoja l\u00e4hes kaksinkertainen m\u00e4\u00e4r\u00e4 ruskeavetisiin ja reheviin j\u00e4rviin verrattuna. J\u00e4rven lev\u00e4yhteis\u00f6n koostumus lopulta vaikuttaakin siihen, mink\u00e4lainen kalaston ravintoarvo lopulta on. Erityisesti panssarisiima-, nielu-, kulta- ja piilev\u00e4t ovat tehokkaita pitk\u00e4ketjuisten omega-3 rasvahappojen tuottajia. Vastaavasti rehev\u00f6itymisen seurauksena runsastuvat sinilev\u00e4t ja viherlev\u00e4t sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4t yleens\u00e4 pieni\u00e4 EPA ja DHA pitoisuuksia, mik\u00e4 lopulta n\u00e4kyy my\u00f6s ihmisen ravinnossa kalojen k\u00f6yhemm\u00e4n ravintoarvon muodossa. Rehev\u00f6ityminen siis paitsi laskee vesist\u00f6n virkistysarvoa, my\u00f6s n\u00e4kyy j\u00e4rven kalaston ravintoarvossa. Onnistuneilla vesienkunnostustoimenpiteill\u00e4 voi siis parhaimmillaan olla terveytt\u00e4 edist\u00e4vi\u00e4 vaikutuksia muutoinkin kuin monipuolisemman virkistysk\u00e4yt\u00f6n mukanaan tuoman mielihyv\u00e4n kautta.<\/p>\n

Ahvenen osalta tutkimustietoa on olemassa l\u00e4hinn\u00e4 kookkaista, vain kalaravintoa k\u00e4ytt\u00e4vist\u00e4 yksil\u00f6ist\u00e4. Ahvenen ravinto kuitenkin vaihtuu poikasvaiheen el\u00e4inplanktonista v\u00e4hitellen pohjael\u00e4inravinnon kautta aikuisvaiheen kalaravintoon. T\u00e4m\u00e4 v\u00e4hitt\u00e4inen muuttuminen todenn\u00e4k\u00f6isesti n\u00e4kyy my\u00f6s kalan lihaksiston rasvahappokoostumuksessa. Jyv\u00e4skyl\u00e4n yliopiston akvaattisten tieteiden osastolla teht\u00e4v\u00e4ss\u00e4 pro gradu -tutkielmassani aiheena onkin ahvenen rasvahappokoostumuksen muutos kasvun eri vaiheissa, sek\u00e4 j\u00e4rven rehevyyden vaikutus rasvahappojen kertymiseen. Useimmiten kookkaat kalayksil\u00f6t ovat halutuimpia ruokakaloja, mutta toisaalta suurimmat yksil\u00f6t ehtiv\u00e4t kerrytt\u00e4m\u00e4\u00e4n my\u00f6s eniten raskasmetalleja kuten elohopeaa kudoksiinsa. Tutkimuksen kautta pyrimmekin selvitt\u00e4m\u00e4\u00e4n, mink\u00e4 kokoisena ahven olisi rasvahappokoostumukseltaan parhaimmillaan. Tutkimusj\u00e4rvin\u00e4 toimivat meille alasatakuntalaisille hyvin tutut K\u00f6yli\u00f6nj\u00e4rvi ja Pyh\u00e4j\u00e4rvi. Hypoteesin mukaisesti voimakkaasti rehev\u00f6ityneess\u00e4 K\u00f6yli\u00f6nj\u00e4rvess\u00e4 ahventen EPA ja DHA pitoisuudet pit\u00e4isi olla merkitt\u00e4v\u00e4sti pienempi\u00e4 kuin keskiravinteisessa ja kirkasvetisess\u00e4 Pyh\u00e4j\u00e4rvess\u00e4. J\u00e4\u00e4mme odottamaan, vahvistavatko paikallisten j\u00e4rvien ahvenpopulaatiot aiempien tutkimusten havaintoja. Joka tapauksessa kotimainen j\u00e4rvikala on laadukasta, ekologinen ja proteiinirikas omega-3 rasvahappojen l\u00e4hde, jota toivoisi s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti l\u00f6ytyv\u00e4n jokaisen ruokalautaselta.<\/p>\n

Teksti: Lauri Anttila, Honkilahden Lellaisista kotoisin oleva akvaattisten tieteiden opiskelija ja Pyh\u00e4j\u00e4rvi-instituutin p\u00e4tk\u00e4ty\u00f6l\u00e4inen<\/p>\n

Teksti on osa kuukausittain ilmestyv\u00e4\u00e4 Pyh\u00e4j\u00e4rven puolesta -juttusarjaa, jota on julkaistu Auranmaan Viikkolehdess\u00e4 ja Alasatakunta-lehdess\u00e4 jo vuodesta 1995. Juttusarjan kaikki jutut on luettavistaa Pyh\u00e4j\u00e4rven suojeluohjelman sivuilta t\u00e4\u00e4lt\u00e4<\/a>.<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Monityydyttym\u00e4tt\u00f6m\u00e4t omega-3 rasvahapot ovat ihmiselle fysiologisesti v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6mi\u00e4 rasvahappoja, joilla on elimist\u00f6ss\u00e4 monia t\u00e4rkeit\u00e4 teht\u00e4vi\u00e4. Ne toimivat esimerkiksi syd\u00e4nterveyden yll\u00e4pidossa sek\u00e4 erilaisissa kognitiivisissa toiminnoissa. T\u00e4rkeimpi\u00e4 omega-3…<\/p>\n","protected":false},"author":4,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[90],"tags":[33,40,86],"class_list":["post-743","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-harjoittelija-lauri-anttila","tag-pyhajarven-puolesta","tag-pyhajarvi","tag-pyhajarvitutkimus"],"rttpg_featured_image_url":null,"rttpg_author":{"display_name":"admin","author_link":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/author\/admin\/"},"rttpg_comment":0,"rttpg_category":"Asiantuntija | Lauri Anttila<\/a>","rttpg_excerpt":"Monityydyttym\u00e4tt\u00f6m\u00e4t omega-3 rasvahapot ovat ihmiselle fysiologisesti v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6mi\u00e4 rasvahappoja, joilla on elimist\u00f6ss\u00e4 monia t\u00e4rkeit\u00e4 teht\u00e4vi\u00e4. Ne toimivat esimerkiksi syd\u00e4nterveyden yll\u00e4pidossa sek\u00e4 erilaisissa kognitiivisissa toiminnoissa. T\u00e4rkeimpi\u00e4 omega-3...","post_mailing_queue_ids":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/743","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/4"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=743"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/743\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":746,"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/743\/revisions\/746"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=743"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=743"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=743"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}