{"id":728,"date":"2018-02-09T08:59:07","date_gmt":"2018-02-09T06:59:07","guid":{"rendered":"https:\/\/pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/?p=728"},"modified":"2018-02-09T10:34:15","modified_gmt":"2018-02-09T08:34:15","slug":"yrttiviljelyn-aakkosia","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/2018\/02\/09\/yrttiviljelyn-aakkosia\/","title":{"rendered":"Yrttiviljelyn aakkosia"},"content":{"rendered":"<p>Yrttikasvien viljely vaatii perehtymist\u00e4 kunkin kasvin ominaisiin tarpeisiin. Eri kasvien v\u00e4lill\u00e4 voi olla suuria eroja esimerkiksi kasvualusta-, ravinne-, ja l\u00e4mp\u00f6tilavaatimusten suhteen. Joitain yleisi\u00e4 perusperiaatteita kuitenkin l\u00f6ytyy, ja niiden avulla viljelyss\u00e4 p\u00e4\u00e4see jo hyvin alkuun, kunhan lopulliset viljelysuunnnitelmat t\u00e4ydennet\u00e4\u00e4n kunkin yrttikasvin tarpeiden mukaisesti. <\/p>\n<p>Melko varmoja valintoja avomaan yrttiviljelmille ovat hietamaat. Kelpoja kasvualustoja ovat my\u00f6s hiesu ja savimaat, jos ne ovat multavia ja rakenteeltan kunnossa. N\u00e4iss\u00e4 maissa on kuitenkin kuorettumisen riski, mik\u00e4 kannattaa huomioida viljelysuunnitelmaa tehdess\u00e4. Ennen viljelyn aloittamista kannattaa selvitt\u00e4\u00e4 yrttiviljelykseksi suunnitellun pellon pH ja ravinnetila, jotta mahdollisiin korjaustoimiin voidaan tarvittaessa ryhty\u00e4 sek\u00e4 varautua mahdollisiin kasvukauden aikaisiin lannoituksiin. Eri yrttilajit kest\u00e4v\u00e4t maan happamuutta eri tavalla, herkki\u00e4 ovat esimerkiksi laventeli ja sitruunamelissa, kun taas voikukka ja basilika siet\u00e4v\u00e4t happamuutta paremmin. Yrttien ravinnetarpeet vaihtelevat kasveittain ja niihinkin on hyv\u00e4 muistaa tutustua ennen viljelyn aloittamista.<\/p>\n<p>Yrteille kannattaa valita l\u00e4mmin kasvupaikka ja siksi loivat etel\u00e4-\/l\u00e4nsirinteet soveltuvat useimmille yrteille parhaiten. L\u00e4mpimien alueiden kasvit ovat t\u00e4ss\u00e4 suhteessa vaateliaimpia eli esimerkiksi V\u00e4limeren alueella viihtyville timjamille, salvialle ja basilikalle tulee valita mahdollisimman l\u00e4mmin kasvupaikka. Viljelysuunnitelmassa kannattaa my\u00f6s mietti\u00e4, onko l\u00e4mpimyytt\u00e4 mahdollista lis\u00e4t\u00e4 harjuilla, katteilla ja\/tai tuuliesteill\u00e4.<\/p>\n<div id=\"attachment_727\" style=\"width: 587px\" class=\"wp-caption aligncenter\"><a href=\"https:\/\/pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2018\/02\/yrttiblogi2.jpg\"><img fetchpriority=\"high\" decoding=\"async\" aria-describedby=\"caption-attachment-727\" src=\"https:\/\/pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2018\/02\/yrttiblogi2.jpg\" alt=\"Monille yrteille sopii kasvualustaksi perunanviljelyss\u00e4kin k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4t penkit.\" width=\"577\" height=\"866\" class=\"size-full wp-image-727\" \/><\/a><p id=\"caption-attachment-727\" class=\"wp-caption-text\">Monille yrteille sopii kasvualustaksi perunanviljelyss\u00e4kin k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4t penkit.<\/p><\/div>\n<p>Yrttikasveille huonosti sopivia esikasveja ovat nurmikasvit ja apilat, sill\u00e4 niist\u00e4 j\u00e4\u00e4 maahan jonkin verran juurakoita ja r\u00f6nsyj\u00e4, jotka voivat hankaloittaa yrttien kasvua. Hyvi\u00e4 esikasveja ovat peruna ja porkkana, sek\u00e4 muut vihanneskasvit. Lis\u00e4ksi viljelykiertoa suunnitellessa kannattaa yrttien viljely ajoittaa sellaiselle lohkolle, jossa rikkakasvipaine on kaikkein pienin. On my\u00f6s hyv\u00e4 huomioida, ett\u00e4 jotkin yrtit, esimerkiksi nokkonen, j\u00e4\u00e4v\u00e4t pellolle helposti rikkakasveiksi. <\/p>\n<p>Pellon vesitalouteen p\u00e4tee yrttiviljelyss\u00e4 kutakuinkin samat perusperiaatteet kuin muussakin viljelyss\u00e4; peruskuivatuksen tulisi olla kunnossa, salaojien toimia, jne. Monet yrttikasvit hy\u00f6tyv\u00e4t kastelusta, joskaan kotimaisia tutkimuksia aiheesta ei juurikaan ole tehty. Riitt\u00e4v\u00e4 kosteus on kuitenkin kasvien taimettumisen kannalta ensiarvoisen t\u00e4rke\u00e4\u00e4. <\/p>\n<p>Yrttej\u00e4 voidaan viljell\u00e4 sek\u00e4 tavanomaisessa ett\u00e4 luomutuotannossa. Ensinn\u00e4 mainitussa voidaan hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 kemiallisia kasvinsuojeluaineita, mutta niiden k\u00e4ytt\u00f6 on yrttiviljelyss\u00e4 usein melko v\u00e4h\u00e4ist\u00e4 ja kohdistuu p\u00e4\u00e4asiassa rikkakasvien torjuntaan. Monivuotiset rikkakasvit ovat yrttiviljelyss\u00e4 riesa, joka vaikuttaa huomattavasti sadon laatuun ja m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4n. Erityisesti hentokasvuiset yrttikasvit ovat huonoja kilpailemaan esim. juolavehn\u00e4n kanssa elintilasta. Kemikaalittomina monivuotisten rikkojen torjuntamenetelmin\u00e4 voidaan yrttiviljelyss\u00e4 hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 avo- ja puolikesantoa sek\u00e4 kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 teht\u00e4v\u00e4\u00e4 pikakesantoa. Hallanvaaran takia yrtit kylvet\u00e4\u00e4n yleens\u00e4 melko my\u00f6h\u00e4\u00e4n kev\u00e4\u00e4ll\u00e4, joten pikakesannolla (\u00e4estys, kun juolavehn\u00e4ss\u00e4 1-2 lehte\u00e4) ehdit\u00e4\u00e4n h\u00e4iritsem\u00e4\u00e4n rikkojen kasvua tehokkaasti. Kasvukaudella kemikaalitonta rikkojen torjuntaa voidaan tehd\u00e4 esimerkiksi erilaisilla haroilla ja kitkien. Katteiden k\u00e4ytt\u00f6 v\u00e4hent\u00e4\u00e4 rikkojen torjuntatarvetta, mutta katev\u00e4lien ja istutusaukkojen pit\u00e4minen puhtaina rikoista kannattaa suunnitella etuk\u00e4teen.<\/p>\n<p>Uuden viljelykasvin ottaminen tuotantoon aiheuttaa aina jonkin verran lis\u00e4pohdittavaa. Hyvin suunniteltu on kuitenkin puoliksi tehty ja auttaa varautumisessa suunnitelmien muutoksiinkin. <\/p>\n<p><em>Avomaan yrttiviljelyn perusteet -koulutus j\u00e4rjestet\u00e4\u00e4n Lis\u00e4arvoa yrttiviljelyyn -hankkeessa, jonka rahoitus tulee Manner-Suomen maaseudun kehitt\u00e4misohjelmasta Satakunnan ELY-keskuksen kautta. Yrttiviljelykurssin kouluttajana toimii Marjo Marttinen ProAgria Keski-Suomesta.<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Yrttikasvien viljely vaatii perehtymist\u00e4 kunkin kasvin ominaisiin tarpeisiin. Eri kasvien v\u00e4lill\u00e4 voi olla suuria eroja esimerkiksi kasvualusta-, ravinne-, ja l\u00e4mp\u00f6tilavaatimusten suhteen. Joitain yleisi\u00e4 perusperiaatteita kuitenkin&#8230;<\/p>\n","protected":false},"author":4,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[6],"tags":[144,147,131],"class_list":["post-728","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-johanna-pihala","tag-arvoyrtti","tag-viljelymenetelmat","tag-yrtti"],"rttpg_featured_image_url":null,"rttpg_author":{"display_name":"admin","author_link":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/author\/admin\/"},"rttpg_comment":0,"rttpg_category":"<a href=\"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/category\/johanna-pihala\/\" rel=\"category tag\">Asiantuntija | Johanna Pihala<\/a>","rttpg_excerpt":"Yrttikasvien viljely vaatii perehtymist\u00e4 kunkin kasvin ominaisiin tarpeisiin. Eri kasvien v\u00e4lill\u00e4 voi olla suuria eroja esimerkiksi kasvualusta-, ravinne-, ja l\u00e4mp\u00f6tilavaatimusten suhteen. Joitain yleisi\u00e4 perusperiaatteita kuitenkin...","post_mailing_queue_ids":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/728","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/4"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=728"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/728\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":729,"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/728\/revisions\/729"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=728"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=728"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=728"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}