{"id":676,"date":"2017-09-18T10:59:34","date_gmt":"2017-09-18T07:59:34","guid":{"rendered":"https:\/\/pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/?p=676"},"modified":"2017-09-18T10:59:34","modified_gmt":"2017-09-18T07:59:34","slug":"puheluita-jarven-ystavilta","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/2017\/09\/18\/puheluita-jarven-ystavilta\/","title":{"rendered":"Puheluita j\u00e4rven yst\u00e4vilt\u00e4"},"content":{"rendered":"

Syyskuussa on hyv\u00e4 aika tarkastella mennytt\u00e4 Pyh\u00e4j\u00e4rven kes\u00e4\u00e4 eri n\u00e4k\u00f6kulmista. T\u00e4rkein lienee se, ett\u00e4 uimarin silmin vesi n\u00e4ytti oikein kirkkaalta kaikissa niiss\u00e4 paikoissa, joissa itse j\u00e4rveen kes\u00e4n aikana pulahdin. Saman toki todistavat seuranta-aineistomme, lev\u00e4n m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 kuvaavat klorofyllipitoisuudet ovat pysyneet varsin maltillisina suurimman osan kes\u00e4st\u00e4.<\/p>\n

Kirkkaita vesi\u00e4 kiitteli my\u00f6s Luvalahden rannassa uiva rouva Anita L\u00f6nnberg, joka oli kes\u00e4lomani aikana l\u00e4hett\u00e4nyt minulle s\u00e4hk\u00f6postia. H\u00e4nen varpaisiinsa oli osunut laiturin p\u00e4\u00e4h\u00e4n muodostuneessa kuopassa 1-1,5 cm:n kokoisia kokkareita, jotka olivat h\u00e4nelle ennest\u00e4\u00e4n tuntemattomia, vaikka h\u00e4n on uinut Pyh\u00e4j\u00e4rvess\u00e4 yli 60 vuotta. Itse arvelin m\u00f6ykkyj\u00e4 sammalel\u00e4imiksi, mutta l\u00e4hetin kuvat kuitenkin ihmetelt\u00e4v\u00e4ksi my\u00f6s Helsingin yliopiston lehtori Leena Nurmiselle. Leenan arvaukset olivat \u2019lev\u00e4, jonkun eli\u00f6n muna tai sammalel\u00e4in\u2019, h\u00e4n l\u00e4hetti kuvan edelleen Suomen ymp\u00e4rist\u00f6keskuksen tutkija Katriina K\u00f6n\u00f6selle. My\u00f6s h\u00e4n arveli, ett\u00e4 kyseess\u00e4 on sammalel\u00e4in, mutta toivoi, ett\u00e4 l\u00e4hett\u00e4isimme m\u00f6ykyist\u00e4 h\u00e4nelle n\u00e4ytteen, josta saataisiin tarkempi m\u00e4\u00e4ritys tehty\u00e4. <\/p>\n

\"Pyh\u00e4j\u00e4rven<\/a>

Pyh\u00e4j\u00e4rven kaunis j\u00e4rvihilla, Nostoc zettermannii (Kuva: Katriina K\u00f6n\u00f6nen)<\/p><\/div>\n

N\u00e4yte saapuikin pian instituuttiin ja toimitimme sen Helsinkiin tutkittavaksi. Katriina totesi heti, ett\u00e4 kyseess\u00e4 ei ole el\u00e4in, vaan sinilev\u00e4palleroita. Katriina liitti viestiketjuun Helsingin yliopiston limnologian emeritusprofessori Pertti Elorannan ja tutkija Marja Koistisen, joka yll\u00e4pit\u00e4\u00e4 listaa Suomessa tavatuista lev\u00e4lajeista. Yhdess\u00e4 he p\u00e4\u00e4tyiv\u00e4t siihen, ett\u00e4 kyseess\u00e4 oli Suomelle kokonaan uusi laji, Nostoc zetterstedii, jota Ruotsissa kutsutaan j\u00e4rvihillaksi. Kyseess\u00e4 on myrkyt\u00f6n ja vaaraton sinilev\u00e4laji, joka muodostaa j\u00e4rven pohjaan hillan muotoisia rypp\u00e4it\u00e4. Tutkimusten mukaan laji viihtyy karuissa, puhtaissa ja kirkkaissa vesiss\u00e4, joten sen ilmestyminen kertoo meille Pyh\u00e4j\u00e4rven tilan osalta hyvi\u00e4 uutisia. Hienoa, ett\u00e4 uusi laji l\u00f6ytyi \u2013 kiitos aktiiviselle j\u00e4rven yst\u00e4v\u00e4lle! On my\u00f6s hienoa, kuinka laaja joukko huippuhyvi\u00e4 asiantuntijoita meill\u00e4 on t\u00e4llaisissa tilanteissa k\u00e4ytett\u00e4viss\u00e4.<\/p>\n

Toinen merkitt\u00e4v\u00e4 puhelu tuli viime viikolla j\u00e4rven etel\u00e4p\u00e4\u00e4st\u00e4, toiselta j\u00e4rve\u00e4 pitk\u00e4\u00e4n tarkkailleelta rouvalta. Kulmalan Raija sielt\u00e4 soitteli ja kyseli, ett\u00e4 mit\u00e4 ihmett\u00e4 heid\u00e4n Narvin tienoolla sijaitsevalle m\u00f6kkirannalleen on vuosikymmenten kuluessa tapahtunut, kun se on hyvinkin voimakkaasti muuttanut luonnettaan. Nelisenkymment\u00e4 vuotta sitten ranta oli hiljalleen syvenev\u00e4 ranta, jossa hiekkarantaa oli pitk\u00e4lti n\u00e4kyvill\u00e4. Nyt hiekkarantaa ei juurikaan n\u00e4y, vaan vesi on rannassa korkealla, toisaalta matalaa jatkuu valtavan pitk\u00e4lle, eik\u00e4 ranta en\u00e4\u00e4 entiseen tapaan syvene. Matkaa Yl\u00e4neenjokisuulle on siis noin 100 m. <\/p>\n

T\u00e4m\u00e4 vaikutti minusta ensin sik\u00e4li oudolle, ett\u00e4 j\u00e4rven pinta on jo toisena vuonna per\u00e4kk\u00e4in hyvinkin alhaalla ja hiekkarannat ovat olleet pitk\u00e4lti paljaina. Aloin kuitenkin py\u00f6ritell\u00e4 asiaa p\u00e4\u00e4ss\u00e4ni. Monenlaista muutosta virtaamissa ja kuorituksissa on vuosikymmenten aikana tapahtunut ja siihenh\u00e4n t\u00e4m\u00e4 varmasti liittyy. Seuraavana p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 tuijottelimme muussa yhteydess\u00e4 Pyh\u00e4j\u00e4rven kuormituskuvia ja silloin koin asian mittakaavasta varsinaisen valaistumisen. Yl\u00e4neenjoki tuo Pyh\u00e4j\u00e4rveen joka vuosi 1 000 000 \u2013 6000 000 kg hienoa kiintoainetta. Raijan mainitseman 40 vuoden aikana pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n hienoa kiintoainetta on kulkeutunut Pyh\u00e4j\u00e4rveen 140 000 000 kg, eli 3500 kuorma-autollista. Vaikka hieno aines levi\u00e4\u00e4kin virtausten mukana laajalle, on selv\u00e4\u00e4, ett\u00e4 osa on j\u00e4\u00e4nyt heti jokisuun tuntumaan ja muuttanut pohjan muotoja. Karkeamman aineksen m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 emme ole mitanneet, mutta kyll\u00e4h\u00e4n joki sit\u00e4kin tuo mukanaan. Ei-mittauksiin- perustuvan ep\u00e4tieteellisen arvailuni perusteella jokisuulle on syntynyt vedenalainen saari ja virtaamat ovat muuttuneet niin, ett\u00e4 entist\u00e4 suurempi osuus vedest\u00e4 virtaa nyt Raijan m\u00f6kin edustalta kuluttaen ja syvent\u00e4en rantaviivaa \u2013 samalla ranta on pitk\u00e4lt\u00e4 matkalta madaltunut. Hmmm, t\u00e4ss\u00e4 on kyll\u00e4 mietitt\u00e4v\u00e4\u00e4!<\/p>\n

Muitakin soittoja on tullut mm. rihmaleviin liittyen, mutta niist\u00e4 lis\u00e4\u00e4 toisaalla.<\/p>\n

Kaikkea hyv\u00e4\u00e4 syksyynne, j\u00e4rven yst\u00e4v\u00e4t! <\/p>\n

Kirjoittaja on Pyh\u00e4j\u00e4rven pitk\u00e4aikainen yst\u00e4v\u00e4 ja Pyh\u00e4j\u00e4rvi-instituutin tutkimusp\u00e4\u00e4llikk\u00f6<\/p>\n

Teksti on osa kuukausittain ilmestyv\u00e4\u00e4 Pyh\u00e4j\u00e4rven puolesta -juttusarjaa, jota on julkaistu Auranmaan Viikkolehdess\u00e4 ja Alasatakunta-lehdess\u00e4 jo vuodesta 1995. Juttusarjan kaikki jutut on luettavistaa Pyh\u00e4j\u00e4rven suojeluohjelman sivuilta t\u00e4\u00e4lt\u00e4<\/a>.<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Syyskuussa on hyv\u00e4 aika tarkastella mennytt\u00e4 Pyh\u00e4j\u00e4rven kes\u00e4\u00e4 eri n\u00e4k\u00f6kulmista. T\u00e4rkein lienee se, ett\u00e4 uimarin silmin vesi n\u00e4ytti oikein kirkkaalta kaikissa niiss\u00e4 paikoissa, joissa itse…<\/p>\n","protected":false},"author":4,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[11],"tags":[29,139,33,26],"class_list":["post-676","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-anne-mari-ventela","tag-asukastyo","tag-pyhajarven","tag-pyhajarven-puolesta","tag-pyhajarven-suojelu"],"rttpg_featured_image_url":null,"rttpg_author":{"display_name":"admin","author_link":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/author\/admin\/"},"rttpg_comment":0,"rttpg_category":"Erikoistutkija | Anne-Mari Ventel\u00e4<\/a>","rttpg_excerpt":"Syyskuussa on hyv\u00e4 aika tarkastella mennytt\u00e4 Pyh\u00e4j\u00e4rven kes\u00e4\u00e4 eri n\u00e4k\u00f6kulmista. T\u00e4rkein lienee se, ett\u00e4 uimarin silmin vesi n\u00e4ytti oikein kirkkaalta kaikissa niiss\u00e4 paikoissa, joissa itse...","post_mailing_queue_ids":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/676","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/4"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=676"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/676\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":678,"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/676\/revisions\/678"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=676"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=676"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=676"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}