{"id":671,"date":"2017-09-12T13:59:19","date_gmt":"2017-09-12T10:59:19","guid":{"rendered":"https:\/\/pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/?p=671"},"modified":"2017-09-12T13:59:19","modified_gmt":"2017-09-12T10:59:19","slug":"graduaiheena-herneen-mekaaninen-rikkakasvintorjunta","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/2017\/09\/12\/graduaiheena-herneen-mekaaninen-rikkakasvintorjunta\/","title":{"rendered":"Graduaiheena herneen mekaaninen rikkakasvintorjunta"},"content":{"rendered":"

Olen kotoisin Loimaalta, joten Euran seutu ei ole ollut kovin tuttua. Vanhemmillani on viljanviljely\u00e4 ja erikoiskasvina meill\u00e4 on ollut nyt kolme vuotta h\u00e4rk\u00e4papu ja sit\u00e4 ennen pellavaa muutama vuosi. Olen opiskellut Viikiss\u00e4 kuusi vuotta maatalouden ymp\u00e4rist\u00f6teknologiaa ja tulevana syksyn\u00e4 alkaa viimeinen opiskeluvuosi. Hain syksyll\u00e4 2016 gradupaikkaa erilaisista yhti\u00f6ist\u00e4 ja s\u00e4\u00e4ti\u00f6ist\u00e4. Pyh\u00e4j\u00e4rvi-instituuttis\u00e4\u00e4ti\u00f6 tarjosi minulle aiheen ja koej\u00e4rjestelyt Muuttuvat viljelymenetelm\u00e4t -hankkeen hernekokeiden parissa. Itsell\u00e4ni ei ole herneen viljelyst\u00e4 aiempaa kokemusta, muuta kuin omalla pienell\u00e4 kasvimaalla. T\u00e4n\u00e4 kes\u00e4n\u00e4 kokemusta karttui ja tulevat syksy ja talvi menev\u00e4tkin gradun kirjoittamisessa aiheesta \u201dHerneen mekaaninen rikkakasvintorjunta\u201d. Tulokset ovat luettavissa kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 2018.<\/p>\n

\"Kolmannet<\/a>

Kolmannet n\u00e4ytteet autossa.<\/p><\/div>\n

Gradun kirjallisuusosaa aloin tehd\u00e4 kev\u00e4\u00e4ll\u00e4, kun aihe varmistui. Pyh\u00e4j\u00e4rvi-instituutilla tutkimukseni alkoi kes\u00e4kuun alussa suunnittelemalla koepisteet pelloille ja tarvikkeiden hankkimisella. N\u00e4ytealat olivat 1 m2 kokoisia ja, jotta saataisiin v\u00e4hennetty\u00e4 pellon tuomaa omaa vaihtelua, k\u00e4ytin 0,25 m2 n\u00e4ytekehikkoa. Koepeltolohkoja tutkimuksessa oli kolme. Kahdella lohkolla vertailtiin vain mekaanista ja kemiallista torjuntaa. Mekaanisella torjunnalla tarkoitetaan t\u00e4ss\u00e4 kokeessa rikka\u00e4estyst\u00e4. Kolmannella lohkolla oli tutkimuksessa mukana kalkkityppik\u00e4sittely. Kalkkitypen vaikutuksia herneen kasvustoon odotetaan innolla.<\/p>\n

\"N\u00e4ytteiden<\/a>

N\u00e4ytteiden tuorepunnitus ja ryhmittely koealoittain.<\/p><\/div>\n

\"Herneen<\/a>

Herneen pituus 30 p\u00e4iv\u00e4\u00e4 kylv\u00f6st\u00e4.<\/p><\/div>\n

Dataa kertyi herneiden ja rikkakasvien lukum\u00e4\u00e4r\u00e4st\u00e4 sek\u00e4 niiden tuore- ja kuivapainosta neli\u00f6t\u00e4 kohti. Rikkakasvit tunnistin ja laskin lajeittain. N\u00e4ytteit\u00e4 minun kanssani olivat ker\u00e4\u00e4m\u00e4ss\u00e4 kes\u00e4ty\u00f6ntekij\u00f6ist\u00e4 Aino tai Elli, ja kahdestaan n\u00e4ytteiden ottaminen sujui jouhevammin, kun toinen laski herneet ja toinen rikkakasvit. Aluksi oli hieman vaikeaa tunnistaa sirkkalehtivaiheessa olevat rikkakasvit, mutta nopeasti oppi erottamaan ne ja taimivaiheessa olevat rikat. N\u00e4ytteit\u00e4 ker\u00e4ttiin kolme kertaa neli\u00f6n kokoiselta alalta, joten 0,25 m2 kokoista kehikkoa heitettiin 12 kertaa peltokoealalla. N\u00e4ytekehikon sis\u00e4lle sattuneet herneet ja rikat ker\u00e4ttiin omiin pusseihin. N\u00e4yteit\u00e4 k\u00e4vimme ker\u00e4\u00e4m\u00e4ss\u00e4 kasvukauden aikana viisi kertaa. Peltojen koealat olivat joko noin hehtaarin tai noin puolihehtaaria. Aluksi osan\u00e4ytteet saatiin mahtumaan samoihin pusseihin, mutta kes\u00e4n edetess\u00e4 ja kasvuston kasvaessa piti viimeisell\u00e4 kerralla n\u00e4ytteet laittaa jokainen omaan 30 litran pussiinsa. Painoa n\u00e4ill\u00e4 viimeisill\u00e4 n\u00e4ytteill\u00e4 oli noin 800 \u2013 1 700 g\/0,25 m2.<\/p>\n

Vaikka kes\u00e4n s\u00e4\u00e4 ei ollut kovin l\u00e4mp\u00f6inen ja vett\u00e4kin on satanut, niin v\u00e4ltyimme sateelta n\u00e4ytteit\u00e4 ker\u00e4tess\u00e4. T\u00e4n\u00e4 kes\u00e4n\u00e4 on sy\u00f6ty ev\u00e4it\u00e4 ja lounaita peltojen reunalla monta kertaa, mutta s\u00e4\u00e4n suosiessa ulkona sy\u00f6minen on aika rauhoittavaa.<\/p>\n

\"Viimeinen<\/a>

Viimeinen n\u00e4ytteenottokerta.<\/p><\/div>\n

\"Koeruutu<\/a>

Koeruutu mekaaniselta alalta 5.7.<\/p><\/div>\n

MUUVI \u2013hankkeesta l\u00f6yd\u00e4t lis\u00e4tietoja Pyh\u00e4j\u00e4rvi-instituutin Projektit -sivulta klikkaamalla t\u00e4st\u00e4<\/a>.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Olen kotoisin Loimaalta, joten Euran seutu ei ole ollut kovin tuttua. Vanhemmillani on viljanviljely\u00e4 ja erikoiskasvina meill\u00e4 on ollut nyt kolme vuotta h\u00e4rk\u00e4papu ja sit\u00e4…<\/p>\n","protected":false},"author":4,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[135],"tags":[15,138],"class_list":["post-671","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-harjoittelija-jenni-lukkaroinen","tag-lahiruoka","tag-muuvi"],"rttpg_featured_image_url":null,"rttpg_author":{"display_name":"admin","author_link":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/author\/admin\/"},"rttpg_comment":0,"rttpg_category":"Harjoittelija | Jenni Lukkaroinen<\/a>","rttpg_excerpt":"Olen kotoisin Loimaalta, joten Euran seutu ei ole ollut kovin tuttua. Vanhemmillani on viljanviljely\u00e4 ja erikoiskasvina meill\u00e4 on ollut nyt kolme vuotta h\u00e4rk\u00e4papu ja sit\u00e4...","post_mailing_queue_ids":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/671","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/4"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=671"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/671\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":672,"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/671\/revisions\/672"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=671"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=671"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=671"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}