{"id":641,"date":"2017-08-18T08:37:11","date_gmt":"2017-08-18T05:37:11","guid":{"rendered":"https:\/\/pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/?p=641"},"modified":"2017-08-18T08:37:11","modified_gmt":"2017-08-18T05:37:11","slug":"tassa-on-sulle-kauniita-kukkia","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/2017\/08\/18\/tassa-on-sulle-kauniita-kukkia\/","title":{"rendered":"T\u00e4ss\u00e4 on sulle kauniita kukkia"},"content":{"rendered":"<p>Melkein jopa h\u00e4tk\u00e4hdin omaa reaktiotani, kun tajusin minulle tuotujen kukkien olevan j\u00e4ttipalsamia. Ensimm\u00e4inen ajatus oli, ett\u00e4 ne pit\u00e4\u00e4 polttaa, h\u00e4vitt\u00e4\u00e4 ja tuhota. Niit\u00e4 en halua kypsytt\u00e4m\u00e4\u00e4n siemeni\u00e4\u00e4n omalle pihalleni. Kyseisen pienen kukkien tuojan kanssa keskustelimme kukista ja vieraslajeista ja mit\u00e4 se tarkoittaa. <\/p>\n<p>Vieraslajit ovat muualta tulleita, yleens\u00e4 helposti levi\u00e4vi\u00e4 kasveja, jotka viev\u00e4t tilaa ja tukahduttavat alkuper\u00e4isi\u00e4 kasvilajejamme. J\u00e4ttipalsamin yksi yksil\u00f6 voi tuottaa siemeni\u00e4 jopa 4000 kpl ja sinkauttaa ne seitsem\u00e4n metrin p\u00e4\u00e4h\u00e4n. T\u00e4m\u00e4 Pyh\u00e4j\u00e4rvenkin rannoilla eri s\u00e4vyisin punaisin kukin kukkiva kasvi esiintyy usein laajoina kasvustoina. Se on kuitenkin helppo torjua, kun vaan riitt\u00e4\u00e4 viitseli\u00e4isyytt\u00e4 muutamana vuonna per\u00e4kk\u00e4in kitkemispuuhiin. J\u00e4ttipalsami on yksivuotinen, joten se levi\u00e4\u00e4 vain siemenist\u00e4. Kun maahan kertynyt siemenpankki on muutaman vuoden kitkemisell\u00e4 kulutettu loppuun, niin j\u00e4ttipalsamikasvustostakin on p\u00e4\u00e4sty. J\u00e4ttipalsami viihtyy kosteilla kasvualustoilla kuten ojien ja jokien varsilla sek\u00e4 j\u00e4rvien rannoilla. Pyh\u00e4j\u00e4rvenkin rannalta j\u00e4ttipalsami on tuttu. Jokaisen rannanomistajan tulisikin huolehtia j\u00e4ttipalsamin h\u00e4vitt\u00e4misest\u00e4, jotta rantojemme kasvillisuus ei yksipuolistu. <\/p>\n<p><a href=\"https:\/\/pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2017\/08\/IMG_20170803_190203.jpg\"><img fetchpriority=\"high\" decoding=\"async\" src=\"https:\/\/pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2017\/08\/IMG_20170803_190203-768x432.jpg\" alt=\"img_20170803_190203\" width=\"768\" height=\"432\" class=\"aligncenter size-medium_large wp-image-640\" \/><\/a><\/p>\n<p>Vastaava kauniisti kukkiva vieraslaji on tienpientareilta tuttu lupiini, mink\u00e4 kasvustojen rajoittaminen onnistuu katkaisemalla kukkavanat ennen siement\u00e4mist\u00e4. T\u00e4m\u00e4 ei kuitenkaan poista kokonaan monivuotista lupiini, vaan jos kasvin haluaa kokonaan pois, tulee juurakko kaivaa yl\u00f6s.<\/p>\n<p>Yksi hankalimmista vieraslajeista on j\u00e4ttil\u00e4ism\u00e4isen\u00e4 koiranputkimaisena kasvustona kasvava j\u00e4ttiputki. J\u00e4ttiputken varsi on kuitenkin ranteenvahvuinen ja punalaikkuinen. J\u00e4ttiputki kasvaa yli kaksimetriseksi (2-5 m) ja sen kukinto voi olla jopa yli puoli metri\u00e4 leve\u00e4. Se tukahduttaa alkuper\u00e4ist\u00e4 kasvillisuutta ja voi est\u00e4\u00e4 kokonaan tiettyjen alueiden k\u00e4yt\u00f6n. Sen varsinesteet yhdess\u00e4 auringonvalon kanssa aiheuttavat palovammojen kaltaisia iho-oireita. J\u00e4ttiputken h\u00e4vitt\u00e4misen kanssa tuleekin suojautua hengitys- ja silm\u00e4suojilla sek\u00e4 vaatetuksella ja sen h\u00e4vitt\u00e4mist\u00e4 tulee jatkaa useampana vuotena, koska kasvilla on maaper\u00e4ss\u00e4 voimakas siemenpankki. Paras aika torjuntat\u00f6ihin on kev\u00e4t ja alkukes\u00e4. J\u00e4ttiputkea voi h\u00e4vitt\u00e4\u00e4 myrkytt\u00e4m\u00e4ll\u00e4, kaivamalla, tukahduttamalla tai niitt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 kasvusto vuosittain ja n\u00e4in v\u00e4hitellen heikent\u00e4m\u00e4ll\u00e4 kasvustoa.<\/p>\n<p>Kauniita kukkia tekev\u00e4t my\u00f6s karhunk\u00f6ynn\u00f6kset kuten isokierto tai el\u00e4m\u00e4nlanka. K\u00f6ynn\u00f6st\u00e4v\u00e4 kasvi levitt\u00e4ytyy valtaviksi kasvustoiksi kietoutuen puihin ja pensaisiin ja peitt\u00e4en l\u00e4hes kaiken alle kaksimetrisen kasvuston. Tihe\u00e4 k\u00f6ynn\u00f6sviidakko est\u00e4\u00e4 rantojen k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 ja vie tilaa alkuper\u00e4iselt\u00e4 kasvilajistoltamme. Niiden torjunta on vaikeaa ja paras tapa saada kasvustoa kuriin on katkaista kasvi tyvest\u00e4 poikki, jolloin kuihtuvat varret on helpompi repi\u00e4 pois. Kasvi kuitenkin l\u00e4htee juurakostaan uudelleen kasvuun, joten kasvin poistaminen kokonaan vaatii juurakon poistamista.<\/p>\n<p>J\u00e4ttipalsamin lis\u00e4ksi vesiymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4mme laajoina esiintymin\u00e4 kasvava vieraslaji on vesirutto. Vesiruttoa k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n esim. Kiinassa vesien kirkastamiseen, koska se kuluttaa tehokkaasti ravinteita ja levill\u00e4 ei n\u00e4in ollen ole niin paljon ravinteita k\u00e4ytett\u00e4viss\u00e4\u00e4n. Kuitenkin vesirutto on hankala kasvi ja haittaa esimerkiksi virkistysk\u00e4ytt\u00f6\u00e4 muodostamalla tiheit\u00e4 ja l\u00e4p\u00e4isem\u00e4tt\u00f6mi\u00e4 kasvustoja. T\u00e4ytt\u00e4ess\u00e4\u00e4n kasvustollaan lahden tai venev\u00e4yl\u00e4n, on veneell\u00e4 tai uiden hankala p\u00e4\u00e4st\u00e4 vesiruttokasvuston l\u00e4pi. Vesiruton poistaminen ei ole ollenkaan yksinkertaista ja k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 tehokasta h\u00e4vitt\u00e4miskeinoa ei tunneta. Kasvi levi\u00e4\u00e4 jokaisesta pienimm\u00e4st\u00e4kin kasvinpalasta ja monesti kasvuston p\u00f6yhiminen vain pahentaa tilannetta. Pyh\u00e4j\u00e4rvi-instituutin TUTTI-hankkeessa yhten\u00e4 teemana ovat vieraslajit ja elokuussa on tulossa vesiruttoa koskeva seminaari, jossa pohditaan mahdollisuuksia vesiruton kaupalliseen hy\u00f6dynt\u00e4miseen. T\u00e4rke\u00e4\u00e4 onkin yritt\u00e4\u00e4 est\u00e4\u00e4 vesiruton levi\u00e4minen uusille alueille ja puhdistaa kalastusv\u00e4lineet, uistimet ja veneet huolellisesti kasvinosista. Kasvustojen k\u00e4ytett\u00e4viss\u00e4 olevien ravinteiden m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4n voidaan vaikuttaa valuma-alueella teht\u00e4v\u00e4ll\u00e4 ty\u00f6ll\u00e4.<\/p>\n<p><a href=\"https:\/\/pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2017\/08\/IMG_20170803_190230-2.jpg\"><img decoding=\"async\" src=\"https:\/\/pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2017\/08\/IMG_20170803_190230-2-225x300.jpg\" alt=\"img_20170803_190230-2\" width=\"225\" height=\"300\" class=\"alignright size-medium wp-image-639\" \/><\/a><\/p>\n<p><em>Teksti on osa kuukausittain ilmestyv\u00e4\u00e4 Pyh\u00e4j\u00e4rven puolesta -juttusarjaa, jota on julkaistu Auranmaan Viikkolehdess\u00e4 ja Alasatakunta-lehdess\u00e4 jo vuodesta 1995. Juttusarjan kaikki jutut on luettavistaa Pyh\u00e4j\u00e4rven suojeluohjelman sivuilta <a href=\"http:\/\/www.pyhajarvensuojelu.net\/default10.asp?active_page_id=155\" target=\"_blank\">t\u00e4\u00e4lt\u00e4<\/a>.<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Melkein jopa h\u00e4tk\u00e4hdin omaa reaktiotani, kun tajusin minulle tuotujen kukkien olevan j\u00e4ttipalsamia. Ensimm\u00e4inen ajatus oli, ett\u00e4 ne pit\u00e4\u00e4 polttaa, h\u00e4vitt\u00e4\u00e4 ja tuhota. Niit\u00e4 en halua&#8230;<\/p>\n","protected":false},"author":4,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[5],"tags":[33,129],"class_list":["post-641","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-henna-ryoma","tag-pyhajarven-puolesta","tag-vieraslajit"],"rttpg_featured_image_url":null,"rttpg_author":{"display_name":"admin","author_link":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/author\/admin\/"},"rttpg_comment":0,"rttpg_category":"<a href=\"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/category\/henna-ryoma\/\" rel=\"category tag\">Asiantuntija | Henna Ry\u00f6m\u00e4<\/a>","rttpg_excerpt":"Melkein jopa h\u00e4tk\u00e4hdin omaa reaktiotani, kun tajusin minulle tuotujen kukkien olevan j\u00e4ttipalsamia. Ensimm\u00e4inen ajatus oli, ett\u00e4 ne pit\u00e4\u00e4 polttaa, h\u00e4vitt\u00e4\u00e4 ja tuhota. Niit\u00e4 en halua...","post_mailing_queue_ids":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/641","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/4"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=641"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/641\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":642,"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/641\/revisions\/642"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=641"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=641"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=641"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}