{"id":598,"date":"2017-05-18T16:41:31","date_gmt":"2017-05-18T13:41:31","guid":{"rendered":"https:\/\/pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/?p=598"},"modified":"2017-05-18T16:41:31","modified_gmt":"2017-05-18T13:41:31","slug":"pyhajarven-kalastajat-mukana-euran-viikinkiajan-tutkimuksessa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/2017\/05\/18\/pyhajarven-kalastajat-mukana-euran-viikinkiajan-tutkimuksessa\/","title":{"rendered":"Pyh\u00e4j\u00e4rven kalastajat mukana Euran viikinkiajan tutkimuksessa"},"content":{"rendered":"

\"luistari\"<\/a><\/p>\n

Euran Luistarin kalmiston arkeologisissa kaivauksissa l\u00f6ydetyt rautakautiset esineet ovat monelle tuttuja. Kaivauksissa otettiin talteen my\u00f6s suuri m\u00e4\u00e4r\u00e4 hammas- ja luuj\u00e4\u00e4nteit\u00e4, joihin kohdistuvat uudet tutkimukset yhdist\u00e4v\u00e4t kahta parhaillaan k\u00e4ynniss\u00e4 olevaa, Koneen S\u00e4\u00e4ti\u00f6n sek\u00e4 Jane ja Aatos Erkon s\u00e4\u00e4ti\u00f6n tukemaa tutkimusprojektia. Laura Arppen johtama El\u00e4m\u00e4nhistoriat Hampaissa tutkii Luistarin kalmistoon haudattujen ihmisten ruokavaliota ja terveytt\u00e4. P\u00e4ivi Onkamon johtama SUGRIGE puolestaan selvitt\u00e4\u00e4 suomalaisugrilaisten kansojen geneettist\u00e4 alkuper\u00e4\u00e4. Luistariin haudatuista ihmisist\u00e4 on otettu parikymment\u00e4 muinais-DNA-n\u00e4ytett\u00e4, jotka my\u00f6s radiohiiliajoitetaan. Ajoitustutkimuksilla pyrit\u00e4\u00e4n varmistamaan se, ett\u00e4 tutkittavat luut ja hampaat kuuluvat samaan aikaan kuin haudoista l\u00f6ydetyt esineetkin.<\/p>\n

Maanviljelys oli rautakauden Lounais-Suomessa jo vakiintunut elinkeino, mutta katovuodet olivat yleisi\u00e4. Luistarin tutkimusten perusoletuksena on se, ett\u00e4 Pyh\u00e4j\u00e4rven l\u00e4hell\u00e4 asuneet ihmiset ovat hy\u00f6dynt\u00e4neet j\u00e4rven rikasta kalastoa ravinnossaan ymp\u00e4rivuotisesti. Mahdollinen kalansy\u00f6nti t\u00e4ytyy huomioida my\u00f6s ajoitustutkimuksissa. Radiohiiliajoitusten kalibraatiok\u00e4yr\u00e4t perustuvat ilmakeh\u00e4n hiiliarvoihin. Vesiymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4 kiert\u00e4\u00e4 kuitenkin ilmakeh\u00e4\u00e4 vanhempaa hiilt\u00e4, joka vaikuttaa kaloihin tallentuneisiin radiohiili-ikiin. Koska olemme mit\u00e4 sy\u00f6mme, runsaasti kalaravintoa k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4ll\u00e4 ihmisell\u00e4 luiden ja muiden kudosten hiiliarvot siirtyv\u00e4t kohti kalan arvoja. Tuloksena voi olla esimerkiksi sata vuotta liian vanha radiohiili-ik\u00e4. <\/p>\n

Nyt toteutettavassa Pyh\u00e4j\u00e4rven kalatutkimuksessa on tehty yhteisty\u00f6t\u00e4 Pyh\u00e4j\u00e4rvi-instituutin ja s\u00e4kyl\u00e4l\u00e4isen kalastaja Tarmo Nurmen kanssa. Kolmesta muinaisuudessakin yleisest\u00e4 kalalajista, eli ahvenesta, hauesta ja s\u00e4rjest\u00e4 mitataan niiden lihan radiohiili-i\u00e4t. Ajoitukset tehd\u00e4\u00e4n Helsingin yliopiston Luonnontieteellisen keskusmuseon Ajoituslaboratoriossa siten, ett\u00e4 n\u00e4ytteet muunnetaan puhtaiksi hiilin\u00e4ytteiksi ja n\u00e4ist\u00e4 mitataan radiohiilen m\u00e4\u00e4r\u00e4 naapurirakennuksessa sijaitsevassa Fysiikan laitoksen Kiihdytinlaboratoriossa. Mittaustuloksia tarkennetaan viel\u00e4 kalojen kylkisuomujen perusteella teht\u00e4vill\u00e4 ik\u00e4m\u00e4\u00e4rityksell\u00e4 LUKE:ssa. Tutkimuksessa saadaan alustava arvio sille, kuinka paljon Pyh\u00e4j\u00e4rven modernien kalojen radiohiili-ik\u00e4 poikkeaa nykyhetkest\u00e4 ja t\u00e4m\u00e4n pohjalta arvio ihmisj\u00e4\u00e4nn\u00f6sten i\u00e4n v\u00e4\u00e4ristym\u00e4st\u00e4.<\/p>\n

https:\/\/www.luomus.fi\/fi\/radiohiilimaaritykset<\/a>
\nhttp:\/\/blogs.helsinki.fi\/paleogenetics <\/a>
\nhttps:\/\/elamanhistoriat.wordpress.com <\/a><\/p>\n

Teksti: Heli Etu-Sihvola, tohtorikoulutettava, Turun yliopisto<\/p>\n

Teksti on osa kuukausittain ilmestyv\u00e4\u00e4 Pyh\u00e4j\u00e4rven puolesta -juttusarjaa, jota on julkaistu Auranmaan Viikkolehdess\u00e4 ja Alasatakunta-lehdess\u00e4 jo vuodesta 1995. Juttusarjan kaikki jutut on luettavistaa Pyh\u00e4j\u00e4rven suojeluohjelman sivuilta t\u00e4\u00e4lt\u00e4<\/a>.<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Euran Luistarin kalmiston arkeologisissa kaivauksissa l\u00f6ydetyt rautakautiset esineet ovat monelle tuttuja. Kaivauksissa otettiin talteen my\u00f6s suuri m\u00e4\u00e4r\u00e4 hammas- ja luuj\u00e4\u00e4nteit\u00e4, joihin kohdistuvat uudet tutkimukset yhdist\u00e4v\u00e4t…<\/p>\n","protected":false},"author":4,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[25],"tags":[33,40,86],"class_list":["post-598","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-yhteiskyna","tag-pyhajarven-puolesta","tag-pyhajarvi","tag-pyhajarvitutkimus"],"rttpg_featured_image_url":null,"rttpg_author":{"display_name":"admin","author_link":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/author\/admin\/"},"rttpg_comment":0,"rttpg_category":"Yhteiskyn\u00e4<\/a>","rttpg_excerpt":"Euran Luistarin kalmiston arkeologisissa kaivauksissa l\u00f6ydetyt rautakautiset esineet ovat monelle tuttuja. Kaivauksissa otettiin talteen my\u00f6s suuri m\u00e4\u00e4r\u00e4 hammas- ja luuj\u00e4\u00e4nteit\u00e4, joihin kohdistuvat uudet tutkimukset yhdist\u00e4v\u00e4t...","post_mailing_queue_ids":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/598","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/4"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=598"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/598\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":601,"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/598\/revisions\/601"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=598"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=598"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=598"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}