{"id":565,"date":"2017-03-31T14:05:52","date_gmt":"2017-03-31T11:05:52","guid":{"rendered":"https:\/\/pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/?p=565"},"modified":"2017-03-31T14:05:52","modified_gmt":"2017-03-31T11:05:52","slug":"lahiruokalautasella-oodi-sokerille","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/2017\/03\/31\/lahiruokalautasella-oodi-sokerille\/","title":{"rendered":"L\u00e4hiruokalautasella: Oodi sokerille"},"content":{"rendered":"

\u201dAlussa oli sokeri.\u201d N\u00e4in alkaa Turun Sanomien tiede-palstalla ollut artikkeli (TS 2.10.2016). Artikkeli kertoo tuoreesta tutkimuksesta, jonka mukaan pidet\u00e4\u00e4n mahdollisena, ett\u00e4 el\u00e4m\u00e4 on saattanut alkaa avaruussokerista. Tutkijoiden mukaan ultraviolettis\u00e4teily on voinut synnytt\u00e4\u00e4 t\u00e4htienv\u00e4lisiss\u00e4 j\u00e4\u00e4hiukkasissa riboosia ja muita sokereita. Riboosi taas on RNA:n rakenneyksikk\u00f6 ja RNA:han oli solussa DNA:n ty\u00f6pari. RNA:n avulla DNA rakentaa ja yll\u00e4pit\u00e4\u00e4 soluja. <\/p>\n

Keskitymme jutussamme kuitenkin toiseen, meille tutumpaan sokeriin, sakkaroosiin \u2013 \u201dvalkoiseen kultaan\u201d.<\/p>\n

Yksi tarina sokerin historiasta Euroopassa kertoo sen alkaneen Aleksanteri Suuren tuodessa sotaretkilt\u00e4\u00e4n sokeriruokoja tuliaisina V\u00e4limeren maihin n.300eKr. Marco Polon Kiinan tuliaisina 1200-luvulla taas saatiin sokeripr\u00e4ssi, jolla ruokomehua valutettiin suhteellisen vaivattomasti. <\/p>\n

Sokeri kuitenkin pysyi harvojen herkkuna ihan 1800-luvulle saakka. Napoleonin sotien yhteydess\u00e4 kauppayhteydet Ranskan ja Karibian v\u00e4lill\u00e4 katkesivat ja estiv\u00e4t n\u00e4in kuljetukset sokeriruokoplantaaseilta. Napoleon antoi k\u00e4skyn sokerijuurikkaan viljelemiseksi ja sokerin erottamiseksi siit\u00e4. <\/p>\n

Tuo k\u00e4skyn laineet ly\u00f6v\u00e4t edelleen. Vuonna 1830 sokeria tuotettiin 800.000 tonnia, 1900-luvun alussa tuotanto oli jo 8.000.000 tonnia eik\u00e4 vauhti ole hidastunut senk\u00e4\u00e4n j\u00e4lkeen. T\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 tuotanto maailmassa on n. 183.000.000 tonnia (v. 2015).<\/p>\n

T\u00e4\u00e4ll\u00e4 meill\u00e4 naapureiden pelloille kylvetty\u00e4 sokerijuurikasta hellii suomalainen y\u00f6tt\u00f6m\u00e4n y\u00f6n aurinko paisteellaan, lempe\u00e4sti puhaltava pohjoisen tuulonen sek\u00e4 puhtaat ja raikkaat kes\u00e4sateet. N\u00e4iden arktisten luonnonvoimien avulla syntyneet sokerikiteet vapautetaan S\u00e4kyl\u00e4ss\u00e4 ja pussitetaan k\u00e4ytt\u00f6\u00e4mme varten. <\/p>\n

Sokerin k\u00e4ytt\u00f6kohteet ovat moninaiset. Toinen s\u00e4il\u00f6\u00f6, toinen maustaa. Sokerilla on lis\u00e4ksi kyky tehostaa muita makuja ja aromeita.<\/p>\n

\"sokeri\"<\/a><\/p>\n

Allekirjoittanut aloitti pienimuotoisen \u201dl\u00e4himakeisten\u201d valmistuksen Kauttualla, sokeri kun tulee l\u00e4helt\u00e4. Minulle se siis on tuotteitteni raaka-aine. Raaka-aine johon lis\u00e4t\u00e4\u00e4n haluttu maku tai ominaisuus.<\/p>\n

Makeisia k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n paitsi tyydytt\u00e4m\u00e4\u00e4n makean himoa my\u00f6s esim. torjumaan kurkun karheutta ja ysk\u00e4\u00e4. Lapsuudesta muistan anistipoilla ter\u00e4stetyt sokeripalat. Mentoli, piparminttu, eucalyptus ovat meille tuttuja aineita, kun suvi taittuu syksyksi ja ilmat kolenevat. Sokeri on hyv\u00e4\u00e4 ja hyv\u00e4ksi n\u00e4inkin.<\/p>\n

Nykyisin on tapana asettaa jokainen elintarvike vuorollaan mustalle listalle. T\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 se taitaa olla sokerin vuoro. <\/p>\n

Lause \u201dl\u00e4\u00e4kkeen ja myrkyn ero on annostelu\u201d pit\u00e4\u00e4 edelleen paikkaansa. Makeistamolla kerrotaankin antiikin Kreikasta tarinaa, ett\u00e4 jo Delfoin oraakkeli, siirt\u00e4en karamelli\u00e4 suussaan puolelta toiselle, lausui temppelin sein\u00e4\u00e4n sittemmin kaiverretut viisaat sanansa: \u201dEi mit\u00e4\u00e4n liikaa!\u201d ts. kohtuus kaikessa. Totta tai tarua, mutta sanomansa on varmasti totta.<\/p>\n

Kohtuus, ihan kaikessa tekemisess\u00e4mme, on viisauden alku, jota on toistettu monasti j\u00e4lkeenkin p\u00e4in. Liikaa purjeita laivassa, liikaa ravintoa ruumiille, liikaa valtaa sielulle ja tuloksena on haaksirikko, totesi Platon. <\/p>\n

Kohtuus siis my\u00f6s sen sokerin kanssa.<\/p>\n

L\u00e4hiruokalautasen \u00e4\u00e4relt\u00e4: makeaa kev\u00e4tt\u00e4, kaiken kohtuuden keskell\u00e4 toivottelee Timo, sokeri- ja oman el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 sepp\u00e4 Kauttuan Ruukinpuistosta<\/p>\n

T\u00e4m\u00e4 blogiteksti kuuluu Pyh\u00e4j\u00e4rvi-instituutin L\u00e4hiruokalautasella-sarjaan, jossa Pyh\u00e4j\u00e4rvi-instituutin henkil\u00f6kunta kertoo suhteestaan l\u00e4hiruokaan. Juttusarja ilmestyy kerran kuussa. L\u00e4hiruoka-aiheesta lis\u00e4\u00e4 Satakunnasta – Sikses parasta \u2013hankkeen<\/a> nettisivuilla ja Sillai kai?<\/a> \u2013blogissa.<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

\u201dAlussa oli sokeri.\u201d N\u00e4in alkaa Turun Sanomien tiede-palstalla ollut artikkeli (TS 2.10.2016). Artikkeli kertoo tuoreesta tutkimuksesta, jonka mukaan pidet\u00e4\u00e4n mahdollisena, ett\u00e4 el\u00e4m\u00e4 on saattanut alkaa…<\/p>\n","protected":false},"author":4,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[91],"tags":[15,105,19],"class_list":["post-565","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-suunnittelija-timo-katila","tag-lahiruoka","tag-lahiruokalautasella","tag-sikses-parasta"],"rttpg_featured_image_url":null,"rttpg_author":{"display_name":"admin","author_link":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/author\/admin\/"},"rttpg_comment":0,"rttpg_category":"Suunnittelija | Timo Katila<\/a>","rttpg_excerpt":"\u201dAlussa oli sokeri.\u201d N\u00e4in alkaa Turun Sanomien tiede-palstalla ollut artikkeli (TS 2.10.2016). Artikkeli kertoo tuoreesta tutkimuksesta, jonka mukaan pidet\u00e4\u00e4n mahdollisena, ett\u00e4 el\u00e4m\u00e4 on saattanut alkaa...","post_mailing_queue_ids":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/565","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/4"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=565"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/565\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":568,"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/565\/revisions\/568"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=565"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=565"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=565"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}