{"id":543,"date":"2017-02-28T15:49:57","date_gmt":"2017-02-28T13:49:57","guid":{"rendered":"https:\/\/pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/?p=543"},"modified":"2017-02-28T15:49:57","modified_gmt":"2017-02-28T13:49:57","slug":"lahiruokalautasella-hamarahommien-tuloksena-voi-olla-herkullinen-keitto","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/2017\/02\/28\/lahiruokalautasella-hamarahommien-tuloksena-voi-olla-herkullinen-keitto\/","title":{"rendered":"L\u00e4hiruokalautasella: H\u00e4m\u00e4r\u00e4hommien tuloksena voi olla herkullinen keitto"},"content":{"rendered":"

\"madekeittotf1\"<\/a><\/p>\n

Keskitalvi on vahvasti madeaikaa. Kala kutee kotivesist\u00f6ns\u00e4 sijainnista riippuen tammi-maaliskuussa. Pyh\u00e4j\u00e4rvell\u00e4 mateen lis\u00e4\u00e4ntymisaika osuu tyypillisesti tammi- helmikuun vaihteeseen. Ammatillinen pyynti tapahtuu yleens\u00e4 rysill\u00e4 tai verkoilla. Vapaa-ajan kalastaja tavoittelee madetta useimmin pilkkim\u00e4ll\u00e4. Made ottaa pilkkiin p\u00e4iv\u00e4ll\u00e4kin, mutta yleens\u00e4 parhaat saaliit saadaan h\u00e4m\u00e4r\u00e4ss\u00e4 kutualueiden tuntumasta. Mateen pilkkiminen on koukuttavaa touhua, jonka vieh\u00e4tyst\u00e4 lis\u00e4\u00e4 mahdollisuus suurkalaan. Tyypillinen saaliskala Pyh\u00e4j\u00e4rvell\u00e4 on kooltaan 0,2 \u2013 2 kg, suurimmat pilkkimateet saattavat rasittaa vaakaa 5 tai 6 kilon verran. Suomen enn\u00e4tykseen tarvitaan viel\u00e4 runsaat pari kiloa lis\u00e4painoa. Mainittakoon kuitenkin, ett\u00e4 my\u00f6s ns. nollareissut ovat mahdollisia, joissain piireiss\u00e4 jopa yleisi\u00e4. Made on turskakaloihin kuuluva petokala, joka viett\u00e4\u00e4 aikuisik\u00e4ns\u00e4 viileiden vesien ymp\u00e4r\u00f6im\u00e4n\u00e4, jos mahdollista. Ilmaston muuttuminen ja siit\u00e4 aiheutuva vesien l\u00e4mpeneminen aiheuttaa haasteita mateen selvi\u00e4miselle etenkin etel\u00e4isess\u00e4 Suomessa.<\/p>\n

Turskakaloille tyypilliseen tapaan made luottaa sukusolujen runsauteen lis\u00e4\u00e4ntymisstrategiassaan. Pienirakeisia m\u00e4tijyvi\u00e4 mahtuu kookkaaseen naaraskalaan parikin miljoonaa, niiden k\u00e4sitt\u00e4ess\u00e4 parisen kymment\u00e4 prosenttia koko kalan painosta. M\u00e4timunien m\u00e4\u00e4r\u00e4 onkin suomalaisten sis\u00e4vesikalojen huippua. Keskitalvella lasketut sukutuotteet kuoriutuvat j\u00e4\u00e4n l\u00e4hd\u00f6n tienoilla syyskutuisten kalojen m\u00e4din tapaan.<\/p>\n

\"madekeittotf3\"<\/a><\/p>\n

M\u00e4ti sopii my\u00f6s erinomaisesti leiv\u00e4n p\u00e4\u00e4lle, mieluiten kevyesti suolattuna. Suoraan kalasta ei m\u00e4ti\u00e4 kannata s\u00e4rpi\u00e4, vaan pakastaa se v\u00e4hint\u00e4\u00e4n vuorokauden ajan -18 C asteessa mahdollisten loisten eliminoimiseksi. Veike\u00e4n konnamaisesta ulkomuodostaan huolimatta itse kala on lihaltaan herkullisen makuinen. Valmistusmahdollisuuksia on monia. Joskus olen madetta paistanut ja savustanutkin, mutta perinteinen madekeitto lienee kuitenkin edelleen oma suosikkini. Oiva, l\u00e4ht\u00f6kohtaisesti ruodoton, keitto valmistuu esimerkiksi seuraavalla tavalla.<\/p>\n

1. Made nyljet\u00e4\u00e4n, sis\u00e4elimet ja kidukset poistetaan ja kala pest\u00e4\u00e4n. Maksan yst\u00e4v\u00e4t poimivat maksan talteen. Jos tuuri k\u00e4y ja kohdalle on sattunut kutematon naaras, otetaan m\u00e4ti talteen.
\n2. Ensin keitet\u00e4\u00e4n kalaliemi. Nyljetty made laitetaan kattilaan p\u00e4ineen kaikkineen (voidaan paloitella, jos iso). Kattila t\u00e4ytet\u00e4\u00e4n kylm\u00e4ll\u00e4 vedell\u00e4 ja joukkoon laitetaan pari laakerinlehte\u00e4, sopivasti maustepippuria ja merisuolaa. Annetaan kiehua kyps\u00e4ksi ja keitoksen pinnalta kaavitaan syntyv\u00e4\u00e4 vaahtoa pois. Hieman kitker\u00e4 vaahto ei ole vaarallista, muttei se makua parannakaan. Kun made on kyps\u00e4\u00e4, nostetaan se lautaselle. Lihat irrotetaan ruodoista.
\n3. Otetaan toinen kattila, jonka pohjalle m\u00e4tk\u00e4ist\u00e4\u00e4n kunnon kl\u00f6ntti voita. Lis\u00e4t\u00e4\u00e4n pilkottu sipuli ja lohkotut perunat sek\u00e4 selleri ja kuullotetaan pieni tovi. Toisessa kattilassa oleva kalaliemi siivil\u00f6id\u00e4\u00e4n kasvisten p\u00e4\u00e4lle ja annetaan kiehua kyps\u00e4ksi. Lis\u00e4t\u00e4\u00e4n mausteita, jos tarvetta. Jos maksaa maistuu, lis\u00e4t\u00e4\u00e4n se t\u00e4ss\u00e4 vaiheessa keittoon.
\n4. Lopuksi lis\u00e4t\u00e4\u00e4n kuohukerma, liemitarpeista peratut lihat ja runsaasti tuoretta tilli\u00e4.
\n5. Jos perkaaja on ollut huolellinen, nautitaan erinomaista ruodotonta kalakeittoa.<\/p>\n

\"madekeittotf2\"<\/a><\/p>\n

Raaka-aineet:
\n1 kg nyljetty\u00e4 madetta
\n8 perunaa
\nporkkana
\n2 sipulia
\npuolikas selleri
\nvoita
\nkuohukermaa
\nmerisuolaa
\nmaustepippureita
\nlaakerinlehti\u00e4
\ntuoretta tilli\u00e4 <\/p>\n

L\u00e4hiruokalautasen \u00e4\u00e4rell\u00e4, Tero<\/p>\n

T\u00e4m\u00e4 blogiteksti kuuluu Pyh\u00e4j\u00e4rvi-instituutin L\u00e4hiruokalautasella-sarjaan, jossa Pyh\u00e4j\u00e4rvi-instituutin henkil\u00f6kunta kertoo suhteestaan l\u00e4hiruokaan. Juttusarja ilmestyy kerran kuussa. L\u00e4hiruoka-aiheesta lis\u00e4\u00e4 Satakunnasta – Sikses parasta \u2013hankkeen<\/a> nettisivuilla ja Sillai kai?<\/a> \u2013blogissa.<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Keskitalvi on vahvasti madeaikaa. Kala kutee kotivesist\u00f6ns\u00e4 sijainnista riippuen tammi-maaliskuussa. Pyh\u00e4j\u00e4rvell\u00e4 mateen lis\u00e4\u00e4ntymisaika osuu tyypillisesti tammi- helmikuun vaihteeseen. Ammatillinen pyynti tapahtuu yleens\u00e4 rysill\u00e4 tai verkoilla….<\/p>\n","protected":false},"author":4,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[10],"tags":[77,46,15,105,19],"class_list":["post-543","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-tero-forsman","tag-jarvikala","tag-kalastus","tag-lahiruoka","tag-lahiruokalautasella","tag-sikses-parasta"],"rttpg_featured_image_url":null,"rttpg_author":{"display_name":"admin","author_link":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/author\/admin\/"},"rttpg_comment":0,"rttpg_category":"Kehitt\u00e4misp\u00e4\u00e4llikk\u00f6 | Tero Forsman<\/a>","rttpg_excerpt":"Keskitalvi on vahvasti madeaikaa. Kala kutee kotivesist\u00f6ns\u00e4 sijainnista riippuen tammi-maaliskuussa. Pyh\u00e4j\u00e4rvell\u00e4 mateen lis\u00e4\u00e4ntymisaika osuu tyypillisesti tammi- helmikuun vaihteeseen. Ammatillinen pyynti tapahtuu yleens\u00e4 rysill\u00e4 tai verkoilla....","post_mailing_queue_ids":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/543","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/4"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=543"}],"version-history":[{"count":5,"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/543\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":550,"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/543\/revisions\/550"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=543"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=543"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=543"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}