{"id":528,"date":"2017-01-11T11:09:17","date_gmt":"2017-01-11T09:09:17","guid":{"rendered":"https:\/\/pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/?p=528"},"modified":"2017-01-11T11:09:17","modified_gmt":"2017-01-11T09:09:17","slug":"pyhajoen-koskipaikkojen-tilaa-ja-kalastoa-tutkittu-yllatyksiakin-loytyi","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/2017\/01\/11\/pyhajoen-koskipaikkojen-tilaa-ja-kalastoa-tutkittu-yllatyksiakin-loytyi\/","title":{"rendered":"Pyh\u00e4joen koskipaikkojen tilaa ja kalastoa tutkittu, yll\u00e4tyksi\u00e4kin l\u00f6ytyi"},"content":{"rendered":"

Pyh\u00e4joki on Yl\u00e4neenjoen lis\u00e4ksi toinen suurempi joki, joka laskee vetens\u00e4 Pyh\u00e4j\u00e4rveen. Pyh\u00e4joki saa alkunsa Virttaankankaan harjualueelta, Myllyl\u00e4hteelt\u00e4 ja Juvankosken suo-, pelto- ja mets\u00e4mailta. Pyh\u00e4joki on pohjavesisy\u00f6tt\u00f6inen joki, joka turvaa pienet virtaamat my\u00f6s kuivina kes\u00e4jaksoina. Joen virtaamat vaihtelevat kuitenkin huomattavasti, jopa vuorokauden sis\u00e4ll\u00e4 virtaamissa voidaan havaita suuriakin muutoksia. T\u00e4m\u00e4 virtaamavaihtelu on tyypillist\u00e4 Lounais-Suomen jokivesist\u00f6iss\u00e4. Rankasti ojitetut suot, mets\u00e4t ja pellot hulauttavat nopeasti sade- ja sulamisvetens\u00e4 ojiin ja sit\u00e4 kautta my\u00f6s jokiin, aiheuttaen tulvaongelmia pelloilla, mets\u00e4alueilla ja taajamissa. Toisaalta kuivina ajanjaksoina joissa ei riit\u00e4 uimavett\u00e4 edes kaloille.
\nPyh\u00e4j\u00e4rvi-instituutti inventoi Pyh\u00e4joen p\u00e4\u00e4uoman yhdeks\u00e4n koskipaikkaa kes\u00e4ll\u00e4 2015. Hanketta rahoitti Varsinais-Suomen ELY-keskus kalatalouden edist\u00e4misrahoista. Pyh\u00e4joen virtapaikat ovat lyhyit\u00e4 koskijaksoja, jotka ovat perattuja tai muuten ihmisen toimesta muokattuja. Virtapaikat eiv\u00e4t ole kovin monimuotoisia, mutta runsas ja vaihteleva vesikasvillisuus ja varjostusta antavat lehtipuustoiset rannat antavat koskipaikoille lis\u00e4arvoa ja potentiaalia virtavesikalojen elintilaksi. Koskien vallitsevin kivikoko on pient\u00e4 kive\u00e4 (5\u201030 cm). Vain muutamasta koskesta l\u00f6ytyy luonnontilaisille koskille tyypillist\u00e4 kivikokojen ja vesisyvyyksien vaihtelua. Taimenelle soveltuvia kutusoraikkoja on koskipaikolla huomattavan v\u00e4h\u00e4n. Toisaalta my\u00f6s isokokoisia kivi\u00e4 koskissa oli eritt\u00e4in v\u00e4h\u00e4n. L\u00e4hes jokaiselle virtapaikalle on kulkeutunut tulvavesien mukana hienoa ainesta (hiekka, hiesu) peitt\u00e4en kivikoita alleen. T\u00e4ydellisi\u00e4 nousuesteit\u00e4 inventoinneissa havaittiin kaksi, Museomylly ja Kivikoski. Ylisenmyllyn padon kynnys ja Lurikkeen rakennettu pohjapato ovat osittaisia nousuesteit\u00e4, jotka est\u00e4v\u00e4t kalojen nousun ainakin pienivirtaisina aikoina. <\/p>\n

\"Pyh\u00e4joen<\/a>

Pyh\u00e4joen taimen.<\/p><\/div>\n

S\u00e4hk\u00f6koekalastuksissa tavoitteena oli selvitt\u00e4\u00e4 Pyh\u00e4joen taimenen ja puronieri\u00e4n levinneisyys. Yll\u00e4tt\u00e4en taimenta saatiin saaliiksi kaikkiaan seitsem\u00e4lt\u00e4 kohteelta, joista yksi oli Juholan mylly Pyh\u00e4joen latvoilla. Suurin osa taimensaaliista koostui kes\u00e4nvanhoista 0+\u2010ik\u00e4ryhm\u00e4n kaloista. Ventun myllykoskessa taimenia saatiin saaliiksi 92 kpl, joista 0+\u2010ik\u00e4isi\u00e4 oli 55 kpl. My\u00f6s Pyh\u00e4joentien sillan koskesta saatiin saaliiksi runsaasti 0 + taimenia (29 kpl). N\u00e4m\u00e4 kaksi virtapaikkaa sijaitsee Pyh\u00e4joen alajuoksulla vain noin kilometrin et\u00e4isyydell\u00e4 toisistaan. Huomattavaa on, ett\u00e4 Pyh\u00e4joen p\u00e4\u00e4uomasta saatiin s\u00e4hk\u00f6koekalastuksessa alimman nousuesteen (Museomylly) yl\u00e4puolelta vain yksi isokokoinen (<200 mm) taimen. Isoja (>300 mm) taimenia ei saatu saaliiksi. S\u00e4hk\u00f6koekalastuksissa ei saatu saaliiksi yht\u00e4\u00e4n puronieri\u00e4\u00e4.<\/p>\n

Pyh\u00e4jokeen ei tiett\u00e4v\u00e4sti ole tehty taimenistutuksia vuoden 2009 j\u00e4lkeen. Koekalastussaaliissa esiintyneet 0+\u2010ik\u00e4ryhm\u00e4n taimenet ovat per\u00e4isin luontaisesta lis\u00e4\u00e4ntymisest\u00e4. DNA\u2010tutkimusten perusteella Pyh\u00e4joessa havaittiin merkkej\u00e4 jonkin verran erilaistuneista taimenen osakannoista. Esimerkiksi Ventun myllykosken ja Pyh\u00e4joentien sillan taimenet vaikuttivat olevan eri osakantaa. N\u00e4ytteiss\u00e4 ei havaittu tilastollisesti merkitsev\u00e4\u00e4 viljely\u2010 ja istutuskantojen vaikutusta. Pyh\u00e4joen taimenkanta poikkesi selv\u00e4sti kaikista vertailussa mukana olleista kannoista. N\u00e4in ollen voidaan arvioida, ett\u00e4 nyt s\u00e4hk\u00f6koekalastuksissa saadut Pyh\u00e4joen taimenet ovat geneettisesti omaa kantaa, ei istutettujen taimenten j\u00e4lkel\u00e4isi\u00e4.<\/p>\n

Pyh\u00e4joen kuusi koski- ja virtapaikkaa tullaan kunnostamaan vuonna 2017. Instituutti on saanut rahoituksen kunnostuksiin Varsinais-Suomen ELY -keskukselta, Ymp\u00e4rist\u00f6ministeri\u00f6n m\u00e4\u00e4r\u00e4rahoista, Pyh\u00e4joen osakaskunnalta, Pyh\u00e4j\u00e4rven kalastusalueelta ja Esa M\u00e4en 50-vuotissyntym\u00e4p\u00e4iv\u00e4ker\u00e4yksest\u00e4. Kunnostuksissa keskityt\u00e4\u00e4n kutusoraikkojen rakentamiseen ja yleisesti koskien monimuotoisuuden parantamiseen. Paikalle tuodaan kutusoraa sek\u00e4 muutamiin kohteisiin erikokoista kiviainesta. Kunnostusten tavoitteena on parantaa ensisijaisesti taimenen lis\u00e4\u00e4ntymismahdollisuuksia. Maa- ja vesialueen omistajilta tullaan pyyt\u00e4m\u00e4\u00e4n luvat kulkea kunnostuskohteille ja toteuttaa varsinaiset kunnostukset. <\/p>\n

Tulevaisuudessa Pyh\u00e4joen kalataloudellisen kehitt\u00e4misen kannalta merkitt\u00e4v\u00e4ss\u00e4 roolissa ovat jokeen rakennetut keinotekoiset padot tai kynnykset, jotka ovat v\u00e4hent\u00e4neet Pyh\u00e4joen koski\u2010 ja virtapaikkoja. Vanhojen tarpeettomiksi katsottavien pohjapatojen purkaminen olisi my\u00f6s mahdollinen toimenpide Pyh\u00e4joen kalataloudellisessa kehitt\u00e4misess\u00e4. Padottavien rakenteiden poistaminen kasvattaisi taimenen poikasalueiden ja lis\u00e4\u00e4ntymiseen soveltuvien habitaattien m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 joessa ja siten lis\u00e4isi taimenen poikastuotantopotentiaalia. Samalla palautettaisiin vanha jokiuoma luonnontilaan. N\u00e4iden pohja-\/myllypatojen kunnostamiseen ei t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 ole rahoitusta ja kunnostussuunnitelma on tehty vain museomyllylle, jossa on esitetty kalatien rakentamista myllypadolle.<\/p>\n

Mutta mit\u00e4 teht\u00e4isiin vesim\u00e4\u00e4rien ja virtaaminen turvaamiselle kuivinakin aikoina ja tulvien ehk\u00e4isemiseksi? Pienill\u00e4 virtaamilla taimen ei tahdo l\u00f6yt\u00e4\u00e4 suojaisaa vilpoista vett\u00e4 koskipaikoista ja supertulvilla pienet taimenenpoikaset huuhtoutuvat suojattomiin nivoihin haukien ja muiden petokalojen suihin. Pienill\u00e4 virtaamilla ihminen myh\u00e4ilee tyytyv\u00e4isen\u00e4 aurinkoisella terassillaan drinkki kourassaan, mutta supertulvalla kenell\u00e4k\u00e4\u00e4n ei ole kivaa.<\/p>\n

Teksti on osa kuukausittain ilmestyv\u00e4\u00e4 Pyh\u00e4j\u00e4rven puolesta -juttusarjaa, jota on julkaistu Auranmaan Viikkolehdess\u00e4 ja Alasatakunta-lehdess\u00e4 jo vuodesta 1995. Juttusarjan kaikki jutut on luettavistaa Pyh\u00e4j\u00e4rven suojeluohjelman sivuilta t\u00e4\u00e4lt\u00e4<\/a>.<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Pyh\u00e4joki on Yl\u00e4neenjoen lis\u00e4ksi toinen suurempi joki, joka laskee vetens\u00e4 Pyh\u00e4j\u00e4rveen. Pyh\u00e4joki saa alkunsa Virttaankankaan harjualueelta, Myllyl\u00e4hteelt\u00e4 ja Juvankosken suo-, pelto- ja mets\u00e4mailta. Pyh\u00e4joki on…<\/p>\n","protected":false},"author":4,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[4],"tags":[87,33,34,99,116],"class_list":["post-528","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-henri-vaarala","tag-pyhajoki","tag-pyhajarven-puolesta","tag-pyhajarven-suojeluohjelma","tag-pyhajarven-valuma-alue","tag-sahkokoekalastus"],"rttpg_featured_image_url":null,"rttpg_author":{"display_name":"admin","author_link":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/author\/admin\/"},"rttpg_comment":0,"rttpg_category":"Asiantuntija | Henri Vaarala<\/a>","rttpg_excerpt":"Pyh\u00e4joki on Yl\u00e4neenjoen lis\u00e4ksi toinen suurempi joki, joka laskee vetens\u00e4 Pyh\u00e4j\u00e4rveen. Pyh\u00e4joki saa alkunsa Virttaankankaan harjualueelta, Myllyl\u00e4hteelt\u00e4 ja Juvankosken suo-, pelto- ja mets\u00e4mailta. Pyh\u00e4joki on...","post_mailing_queue_ids":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/528","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/4"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=528"}],"version-history":[{"count":5,"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/528\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":535,"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/528\/revisions\/535"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=528"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=528"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=528"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}