![\"kakko\"](\"https:\/\/pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2016\/12\/Kakko-768x1016.jpg\")
<\/p>\nKakkoa on leivottu satakuntalaisissa keitti\u00f6iss\u00e4 useiden sukupolvien ajan. Maakuntaleip\u00e4n\u00e4 tunnettu kakko on ollut perheiden perusleip\u00e4\u00e4, jota on leivottu kerran viikossa tulevan viikon tarpeiksi. Nyky\u00e4\u00e4n kakko on erityisesti satakuntalaisten juhlap\u00f6ytien kruunaaja, mutta toki sit\u00e4 leivotaan viel\u00e4 paljon arkileiv\u00e4ksikin.<\/p>\n
Kakon reseptiikka on yht\u00e4 moninainen, kuin on leipojiakin. Tietyt perusraamit l\u00f6ytyv\u00e4t kaikista kakkoresepteist\u00e4, mutta pieni\u00e4 vivahde-eroja l\u00f6ytyy runsaasti. Hiivaleip\u00e4jauhojen lis\u00e4ksi kakon leivonnassa k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n reseptist\u00e4 ja leipojasta riippuen hieman eri jauhoja, esim. vehn\u00e4jauhoja ei k\u00e4ytet\u00e4 kaikissa resepteiss\u00e4. Toinen reseptej\u00e4 jakava seikka on taikinassa k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4 neste. Yhdelle ainoa oikea tapa on k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 vain vett\u00e4, kun toiset taas vannovat pelk\u00e4n maidon nimeen ja kolmas n\u00e4iden sekoitukseen.<\/p>\n
<\/p>\n
Reseptiikan lis\u00e4ksi kakkotaikinan ty\u00f6st\u00f6ss\u00e4 on eroja. Toiset nostattavat taikinan kahteen kertaan, ennen leipien leipomista ja toisen kerran ennen niiden uuniin laittoa. Toiset taasen suosivat yht\u00e4 nostatusta. Suurta eroa vaikuttaisi olevan leipomistavoissa my\u00f6s sen suhteen, millaiseksi kakon keskusta tehd\u00e4\u00e4n; onko siin\u00e4 selv\u00e4 leikkuuta helpottava reik\u00e4 vaiko vain pieni \u201dnapamainen\u201d painauma. My\u00f6s aivan tasapintainen kakko on tuttu n\u00e4ky. Yht\u00e4 kaikki, olipa resepti taikka leipomistapa mik\u00e4 tahansa, kakkoon liittyy varmasti monella satakuntalaisella erilaisia muistoja ja erilaiset kakot ovat suku- ja aluehistorian mainio ruokaperinteen ilmentym\u00e4.<\/p>\n
Ahkerille kakkoleipureille kehittyy vuosien saatossa oma n\u00e4ppituntumansa kakon leipomiseen ja selke\u00e4\u00e4 resepti\u00e4 voikin olla vaikeaa antaa, kun ainesosia on tottunut annostelemaan \u201dsillai sopivast\u201d. T\u00e4ss\u00e4 kuitenkin yksi resepti, ei se ainoa oikea, mutta jo 1800-luvulla k\u00e4ytetty. T\u00e4st\u00e4 taikinam\u00e4\u00e4r\u00e4st\u00e4 leipi\u00e4 syntyy n. 9 kpl, joten puolita ohjeen ainesosat, mik\u00e4li haluat niit\u00e4 v\u00e4hemm\u00e4n. Itse tehty leip\u00e4lahja on kuitenkin oivallinen joululahja! <\/p>\n
1 l\tmaitoa
\n1 l\tvett\u00e4
\n100 g\thiivaa (kuivahiivaa 2,5 pss)
\n7 tl\tsuolaa
\n1,2 kg\thiivaleip\u00e4jauhoja
\n1 dl\truisjauhoja<\/p>\n
(Mik\u00e4li haluat leip\u00e4\u00e4n lis\u00e4\u00e4 kuitua, sekoita taikinaan vehn\u00e4leiseit\u00e4 0,5 dl. Leseit\u00e4 ei kannata laittaa taikinaan paljoa enemp\u00e4\u00e4, sill\u00e4 se tekee taikinasta karheaa ja vaikeammin ty\u00f6stett\u00e4v\u00e4\u00e4.)<\/p>\n
Sekoita kesken\u00e4\u00e4n vesi ja maito ja l\u00e4mmit\u00e4 neste k\u00e4denl\u00e4mp\u00f6iseksi. Lis\u00e4\u00e4 hiiva ja suola. Alusta taikinaan v\u00e4hitellen jauhot. Ruisjauhojen k\u00e4ytt\u00f6 ei ole v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4, mutta niit\u00e4 k\u00e4ytett\u00e4ess\u00e4 kakko ei maistu niin hiivaiselta ja se pysyy tuoreempana pidemp\u00e4\u00e4n, eik\u00e4 se murustu kuivanakaan niin herk\u00e4sti.<\/p>\n
Taikinan huolellinen vaivaaminen on t\u00e4rke\u00e4\u00e4, jotta kakon kuoren alle ei muodostu paistovaiheessa ilmataskuja. Leivo taikinasta halkaisijaltaan n. 20 cm kokoisia leipi\u00e4 ja pistele niihin esim. haarukalla muutamia reiki\u00e4 ilmakuplien v\u00e4ltt\u00e4miseksi. Nostata kakot liinan alla ennen paistamista. Paista kakot uunin alaosassa noin 250 asteessa kunnes niiden kuori on kauniin tumman ruskea.<\/p>\n
Joulu tulee ilman kakkoakin, mutta maistuvampi se on kakon kanssa. Joulukinkun ja piim\u00e4juuston kruunaama kakko on herkku vailla vertaansa!<\/p>\n
L\u00e4hiruokalautasella,
\nJohanna<\/p>\n
T\u00e4m\u00e4 blogiteksti kuuluu Pyh\u00e4j\u00e4rvi-instituutin L\u00e4hiruokalautasella-sarjaan, jossa Pyh\u00e4j\u00e4rvi-instituutin henkil\u00f6kunta kertoo suhteestaan l\u00e4hiruokaan. Juttusarja ilmestyy kerran kuussa. L\u00e4hiruoka-aiheesta lis\u00e4\u00e4 Satakunnasta – Sikses parasta \u2013hankkeen<\/a> nettisivuilla ja Sillai kai?<\/a> \u2013blogissa.<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Kakkoa on leivottu satakuntalaisissa keitti\u00f6iss\u00e4 useiden sukupolvien ajan. Maakuntaleip\u00e4n\u00e4 tunnettu kakko on ollut perheiden perusleip\u00e4\u00e4, jota on leivottu kerran viikossa tulevan viikon tarpeiksi. Nyky\u00e4\u00e4n kakko…<\/p>\n","protected":false},"author":4,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[6],"tags":[115,15,105,19],"class_list":["post-518","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-johanna-pihala","tag-kakko","tag-lahiruoka","tag-lahiruokalautasella","tag-sikses-parasta"],"rttpg_featured_image_url":null,"rttpg_author":{"display_name":"admin","author_link":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/author\/admin\/"},"rttpg_comment":0,"rttpg_category":"Asiantuntija | Johanna Pihala<\/a>","rttpg_excerpt":"Kakkoa on leivottu satakuntalaisissa keitti\u00f6iss\u00e4 useiden sukupolvien ajan. Maakuntaleip\u00e4n\u00e4 tunnettu kakko on ollut perheiden perusleip\u00e4\u00e4, jota on leivottu kerran viikossa tulevan viikon tarpeiksi. Nyky\u00e4\u00e4n kakko...","post_mailing_queue_ids":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/518","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/4"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=518"}],"version-history":[{"count":6,"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/518\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":525,"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/518\/revisions\/525"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=518"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=518"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=518"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}