![\"avovesinuottaus-2011-tf\"](\"https:\/\/pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2016\/11\/Avovesinuottaus-2011-TF.jpg\")
<\/a><\/p>\nKuoreen kasvussa voi olla varsin paljon vuosien v\u00e4list\u00e4 vaihtelua. Tihe\u00e4n kannan aikana kasvu yleens\u00e4 heikkenee ravintokilpailun vuoksi, kun ravintoa j\u00e4\u00e4 v\u00e4hemm\u00e4n kalayksil\u00f6\u00e4 kohden. My\u00f6s lajienv\u00e4linen ravintokilpailu heijastuu kuoreen kasvuun. Kalastus ja petokalojen saalistus tasapainottavat kasvua \u2013 harvennetussa joukossa kala kasvaa paremmin. <\/p>\n
Kuore onkin t\u00e4rke\u00e4 ravintokohde monille petokaloille. Pyh\u00e4j\u00e4rvess\u00e4 keskeisin kuoreen ahmija on ahven. Kuore taas itse nauttii ravinnokseen mieluiten el\u00e4inplanktonia, kuten vesikirppuja ja hankajalkaisia, jotka puolestaan sy\u00f6v\u00e4t kasviplanktonia (siis v\u00e4hent\u00e4v\u00e4t esimerkiksi sinilevi\u00e4). N\u00e4in ollen puhtaasti veden laadun kannalta kuore on haitallinen laji. Kuore onkin vakiinnuttanut roolinsa hoitokalastettavien lajien listalla. <\/p>\n
Pyh\u00e4j\u00e4rvell\u00e4 kuoretta on perinteisesti saatu eniten talvinuotalla, eritoten viimeisill\u00e4 j\u00e4ill\u00e4, kun kuoreparvet valmistautuvat kev\u00e4iseen kutuunsa. Toisin kuin kuoreet yleens\u00e4, Pyh\u00e4j\u00e4rven kuoreet eiv\u00e4t nouse jokiin, vaan kutevat j\u00e4rveen. Viime vuosina kuoretta on pyydetty my\u00f6s syksyll\u00e4 avovesinuottauksella. Suurimmat vuosittaiset saaliit ovat olleet 180 000 kg:n luokkaa. J\u00e4lleen kuluvana syksyn\u00e4 kuoreen pyyntiin on kohdennettu Pyh\u00e4j\u00e4rven suojeluohjelman ja Pyh\u00e4j\u00e4rven kalastusalueen my\u00f6nt\u00e4m\u00e4\u00e4n erityist\u00e4 kuorerahaa. Kuore on haluttu ruokakala Keski- ja It\u00e4-Euroopassa. Viennin ongelmana on kuitenkin ollut riitt\u00e4v\u00e4n ja tasaisen volyymin yll\u00e4pit\u00e4minen suuren kysynn\u00e4n kattamiseksi. Valtaosa saaliista meneekin edelleen turkistuotannon rehuksi. Tilanne on v\u00e4hint\u00e4\u00e4nkin surullinen, resurssitehokkuutta, l\u00e4hiruokaa, ekologisuutta ja v\u00e4h\u00e4hiilisyytt\u00e4 uhkuvana aikakautena. <\/p>\n
Erityisen surulliseksi asian tekee se, ett\u00e4 kuore on mielest\u00e4ni yksi parhaista ruokakaloistamme. Kuore soveltuu erinomaisesti savukalaksi tai paistinpannulle. Kala on rakenteeltaan muikunkaltainen, lihaltaan hieman pehme\u00e4mpi. Tuoksu on raikkaan kurkkumainen. Maku on hienostunut, hieman kuhaa muistuttava. Ja mik\u00e4li onnistuu saamaan m\u00e4din turvottamaa kev\u00e4tkuoretta, ei sen laadukasta m\u00e4ti\u00e4 kannata j\u00e4tt\u00e4\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4tt\u00e4. Oivallisimmin vaaleankeltainen pienirakeinen m\u00e4ti maistuu suolattuna siirtoalustan virkaa toimittavan ohuen saaristolaisleip\u00e4viipaleen p\u00e4\u00e4lt\u00e4 suurena k\u00f6k\u00f6n\u00e4, smetanasipaisulla ter\u00e4stettyn\u00e4. <\/p>\n
Kuitenkin ehk\u00e4 yksinkertaisin tapa kuoreen valmistamiseen on paistaminen pannulla. Perkaaminen on hyvin yksinkertaista: 1. P\u00e4\u00e4 pois saksilla, 2. sis\u00e4lmykset pois sormella, 3. huuhtelu juoksevassa vedess\u00e4 (ks. muikun perkaaminen Youtubesta ja sovella). Peratut kuoreet kieritell\u00e4\u00e4n ensin kananmunassa ja sitten ruisjauho-suola-mustapippuri -seoksessa. Paistamiseen k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n voita. Kylkeen voi m\u00e4tk\u00e4ist\u00e4 vaikka aiolia, mutta tekee kauppansa sellaisenaankin! <\/p>\n
Erinomaisuudestaan huolimatta kuoretta voi olla kaupoista vaikea l\u00f6yt\u00e4\u00e4. N\u00e4in ollen julistettakoon valveutuneille kalansy\u00f6jille ja muillekin kulinaristeille, jotka tuntevat kasvavan kuoreen himon sisimm\u00e4ss\u00e4\u00e4n, haasteeksi kysy\u00e4 kuoretta kalatiskeilt\u00e4 ja -myym\u00e4l\u00f6ist\u00e4.<\/p>\n
Teksti on osa kuukausittain ilmestyv\u00e4\u00e4 Pyh\u00e4j\u00e4rven puolesta -juttusarjaa, jota on julkaistu Auranmaan Viikkolehdess\u00e4 ja Alasatakunta-lehdess\u00e4 jo vuodesta 1995. Juttusarjan kaikki jutut on luettavistaa Pyh\u00e4j\u00e4rven suojeluohjelman sivuilta t\u00e4\u00e4lt\u00e4<\/a>.<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Ulappavesill\u00e4 viihtyv\u00e4 kuore, tai paikallisemmin norssi, on yksi Pyh\u00e4j\u00e4rven runsaslukuisimmista kalalajeista. Vihert\u00e4v\u00e4n, kyljist\u00e4\u00e4n hopean harmaan pienehk\u00f6n kalan tuntomerkkeihin kuuluvat vakuuttava hammaskalusto ja lohikaloille tyypillinen rasvaev\u00e4….<\/p>\n","protected":false},"author":4,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[10],"tags":[48,114,32,113,33,26],"class_list":["post-496","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-tero-forsman","tag-hoitokalastus","tag-jarvi","tag-jarvikalaa-nam","tag-kuore","tag-pyhajarven-puolesta","tag-pyhajarven-suojelu"],"rttpg_featured_image_url":null,"rttpg_author":{"display_name":"admin","author_link":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/author\/admin\/"},"rttpg_comment":0,"rttpg_category":"Kehitt\u00e4misp\u00e4\u00e4llikk\u00f6 | Tero Forsman<\/a>","rttpg_excerpt":"Ulappavesill\u00e4 viihtyv\u00e4 kuore, tai paikallisemmin norssi, on yksi Pyh\u00e4j\u00e4rven runsaslukuisimmista kalalajeista. Vihert\u00e4v\u00e4n, kyljist\u00e4\u00e4n hopean harmaan pienehk\u00f6n kalan tuntomerkkeihin kuuluvat vakuuttava hammaskalusto ja lohikaloille tyypillinen rasvaev\u00e4....","post_mailing_queue_ids":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/496","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/4"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=496"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/496\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":497,"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/496\/revisions\/497"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=496"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=496"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=496"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}