{"id":448,"date":"2016-09-16T10:07:59","date_gmt":"2016-09-16T07:07:59","guid":{"rendered":"https:\/\/pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/?p=448"},"modified":"2016-09-26T12:45:09","modified_gmt":"2016-09-26T09:45:09","slug":"olipa-kerran-rehevampi-pyhajarvi","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/2016\/09\/16\/olipa-kerran-rehevampi-pyhajarvi\/","title":{"rendered":"Olipa kerran rehev\u00e4mpi Pyh\u00e4j\u00e4rvi"},"content":{"rendered":"

J\u00e4\u00e4kauden j\u00e4lkeen t\u00e4ss\u00e4 Pyh\u00e4j\u00e4rvi-instituutin kohdalla lainehti It\u00e4meri. Maankohoamisen seurauksena meri on hitaasti, mutta varmasti siirtynyt nykyiselle paikalleen. Noin 5600 vuotta sitten maa oli noussut niin paljon, ett\u00e4 Pyh\u00e4j\u00e4rvi kuroutui merest\u00e4 ja muodostui j\u00e4rvi. Ihmiset olivat asuttaneet rantoja jo paljon kauemmin, vanhimmat havainnot ihmisasutuksesta ovat 9000 vuoden takaa. J\u00e4rvi oli jo silloin rantojensa asukkaille t\u00e4rke\u00e4, oletettavaa on, ett\u00e4 se toimi kalaveten\u00e4 ja auringossa l\u00e4ikehtiv\u00e4 j\u00e4rvenpinta tyynnytti jo silloin katsojan ajatukset.<\/p>\n

J\u00e4rvien pohjaan tallentuu j\u00e4lki\u00e4 menneist\u00e4 otuksista ja niit\u00e4 tutkimalla voidaan selvitt\u00e4\u00e4, mink\u00e4lainen j\u00e4rvi oli syntym\u00e4ns\u00e4 aikoihin ja sen j\u00e4lkeen. Pohjaan kerrostunut mutapatja on aikaj\u00e4rjestyksess\u00e4 oleva luonnonhistoriallinen arkisto, johon on taltioitunut vesist\u00f6n ja sen l\u00e4hialueen ymp\u00e4rist\u00f6historia. T\u00e4t\u00e4 tutkivaa tieteenhaaraa kutsutaan paleolimnologiaksi. Paleo viittaa menneeseen ja limnologia sis\u00e4vesien tutkimukseen. Paleolimnologista tutkimusta teht\u00e4ess\u00e4 j\u00e4rven pohjaan ty\u00f6nnet\u00e4\u00e4n pitk\u00e4 ontto putki, jolla kairataan ja nostetaan yl\u00f6s p\u00f6tk\u00f6 pohjasavea. Kukin kohta p\u00f6tk\u00f6ss\u00e4 edustaa tietty\u00e4 aikaa, ajoitus voidaan tehd\u00e4 mm. radioisotooppimenetelm\u00e4ll\u00e4, joka perustuu siihen, ett\u00e4 alkuaineiden isotoopit hajoavat tunnetulla vauhdilla toisiksi alkuaineiksi tai isotoopeiksi. Saven joukosta etsit\u00e4\u00e4n eli\u00f6iden j\u00e4\u00e4nteit\u00e4, kuten el\u00e4inplanktonin kuoren palasia, kasviplanktonin eli levien kovia rakenteita ja kasvien siitep\u00f6ly\u00e4. Pohjasaven l\u00f6yd\u00f6sten perusteella voidaan paitsi kuvata muinaisia j\u00e4rven eli\u00f6it\u00e4, my\u00f6s mallintaa erilaisia muuttujia, kuten tutkittavan ajanjakson l\u00e4mp\u00f6tilaolot, suolaisuus, pH, syvyysolot, ravinnetaso ja veden v\u00e4ri sek\u00e4 humuspitoisuus. My\u00f6s vesist\u00f6\u00e4 ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4n alueen kasvillisuushistoriaa on mahdollista selvitt\u00e4\u00e4.<\/p>\n

\"Paleolimnologisia<\/a>

Paleolimnologisia tutkimuksia tehd\u00e4\u00e4n kairaamalla putkeen pohjasedimentti\u00e4.<\/p><\/div>\n

Pyh\u00e4j\u00e4rven paleolimnologinen tutkimus on paljastanut yll\u00e4tt\u00e4vi\u00e4 asioita. L\u00f6ydetyn lajiston perusteella voidaan nimitt\u00e4in p\u00e4\u00e4tell\u00e4, ett\u00e4 Pyh\u00e4j\u00e4rvi oli syntym\u00e4ns\u00e4 j\u00e4lkeen monta tuhatta vuotta selv\u00e4sti nykyist\u00e4 rehev\u00e4mpi ja sameavetinen j\u00e4rvi. J\u00e4rvi on sittemmin muuttunut voimakkaasti. Tutkimusaineiston perusteella veden pinta on laskenut mahdollisesti Eurajoen perkaamisen yhteydess\u00e4 ensimm\u00e4isen kerran jo 1600-luvulla, jolloin j\u00e4rven eli\u00f6st\u00f6 muuttui ja j\u00e4rvi alkoi muuttua karummaksi ja kirkkaammaksi. T\u00e4t\u00e4 vaihetta on tarpeen tutkia lis\u00e4\u00e4 yhteisty\u00f6ss\u00e4 arkeologien ja maisemantutkijoiden kanssa. Toisen kerran veden pintaa laskettiin 1850-luvulla, jolloin haluttiin saada lis\u00e4\u00e4 viljelymaata ja Pyh\u00e4j\u00e4rven veden pintaa laskettiin noin 2 metri\u00e4. T\u00e4ss\u00e4 yhteydess\u00e4 j\u00e4rven valaistusolot muuttuivat niin ett\u00e4 pohjaan tuli enemm\u00e4n valoa ja vesikasvit p\u00e4\u00e4siv\u00e4t runsastumaan. Kasvit voittivat ravinnekilpailussa lev\u00e4t ja vesi kirkastui. Todenn\u00e4k\u00f6isesti my\u00f6s pohjaveden osuus Pyh\u00e4j\u00e4rveen tulevista vesist\u00e4 kasvoi ja se lis\u00e4si veden kirkkautta \u2013 t\u00e4m\u00e4 tosin vaatii lis\u00e4tutkimusta. Seurasi siis kirkkaan veden jakso, jolloin j\u00e4rvess\u00e4 oli runsaasti vesikasveja ja suuria vesikirppuja, jotka pystyiv\u00e4t laiduntamalla pit\u00e4m\u00e4\u00e4n veden kirkkaana. T\u00e4st\u00e4 voidaan p\u00e4\u00e4tell\u00e4, ett\u00e4 el\u00e4inplanktoniin kohdistui vain v\u00e4h\u00e4n kalojen saalistusta. Pyh\u00e4j\u00e4rven luontaista planktonin sy\u00f6j\u00e4\u00e4 kuoretta kalastettiin tehokkaasti, eik\u00e4 j\u00e4rveen oltu viel\u00e4 istutettu siikaa ja muikkua.<\/p>\n

\"Sedimenttip\u00f6tk\u00f6ss\u00e4<\/a>

Sedimenttip\u00f6tk\u00f6ss\u00e4 n\u00e4kyv\u00e4t kerrokset kertovat mm. ilmastosta, kasvillisuudesta ja lajistosta.<\/p><\/div>\n

Siika istutettiin Pyh\u00e4j\u00e4rveen 1910-luvulla. Sen vaikutus el\u00e4inplanktoniin ei n\u00e4y tutkimuksissamme kovin selv\u00e4sti, mutta muikun istutus 1950-luvulla n\u00e4kyy eritt\u00e4in selv\u00e4sti siten, ett\u00e4 el\u00e4inplanktonin keskikoko pienenee ja m\u00e4\u00e4r\u00e4 v\u00e4henee. T\u00e4m\u00e4 kiihdytti omalta osaltaan rehev\u00f6itymiskehityksen alkua, sill\u00e4 lev\u00e4t p\u00e4\u00e4siv\u00e4t runsastumaan, kun el\u00e4inplankton ei niit\u00e4 en\u00e4\u00e4 pystynyt yht\u00e4 tehokkaasti laiduntamaan. Valitettavasti my\u00f6s tehostuneen maatalouden ja asutuksen ravinnekuormitus alkoi kasvaa samaan aikaan, jolloin j\u00e4rvi alkoi j\u00e4lleen palautua rehev\u00e4mm\u00e4ksi. Toisaalta 1990-luvulla alkaneiden vesiensuojelutoimien vaikutus n\u00e4kyy tutkimuksessa selv\u00e4sti. Kirkkaan ja karun veden lajien osuus on j\u00e4lleen kasvanut ja rehevyytt\u00e4 kuvastavien v\u00e4hentynyt.<\/p>\n

Tutkimus osoittaa, ett\u00e4 ihmistoiminta on vaikuttanut Pyh\u00e4j\u00e4rveen jo kauan. J\u00e4rvi on reagoinut muutoksiin voimakkaasti ja koko ekosysteemin tasolla. N\u00e4iden suurten muutosten ymm\u00e4rt\u00e4minen antaa meille ymm\u00e4rryst\u00e4 siihen, miten voimme sek\u00e4 valuma-alueella ett\u00e4 j\u00e4rvell\u00e4 varautua tuleviin ilmastonmuutoksen tuomiin haasteisiin.<\/p>\n

\"Jutun<\/a>

Jutun on kirjoittanut Anne-Mari Ventel\u00e4, Pyh\u00e4j\u00e4rvi-instituutin vesist\u00f6toimialan p\u00e4\u00e4llikk\u00f6 ja Turun yliopiston akvaattisen ekologian dosentti<\/p><\/div>\n

Pyh\u00e4j\u00e4rven paloelimnologista tutkimusta ovat rahoittaneet Suomen akatemia ja Nesslingin s\u00e4\u00e4ti\u00f6. Uusi tutkimusartikkeli (englanniksi) on luettavissa t\u00e4\u00e4lt\u00e4<\/a>. <\/p>\n

Teksti on osa kuukausittain Alasatakunta-lehdess\u00e4 ja Auranmaan Viikkolehdess\u00e4 ilmestyv\u00e4\u00e4 Pyh\u00e4j\u00e4rven puolesta -juttusarjaa. Juttusarjaa on kirjoitettu vuodesta 1995 ja kaikki sarjan jutut ovat luettavissa Pyh\u00e4j\u00e4rven suojeluohjelman sivuilta t\u00e4st\u00e4 linkist\u00e4<\/a>.<\/em> <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

J\u00e4\u00e4kauden j\u00e4lkeen t\u00e4ss\u00e4 Pyh\u00e4j\u00e4rvi-instituutin kohdalla lainehti It\u00e4meri. Maankohoamisen seurauksena meri on hitaasti, mutta varmasti siirtynyt nykyiselle paikalleen. Noin 5600 vuotta sitten maa oli noussut niin…<\/p>\n","protected":false},"author":4,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[11],"tags":[33,34,86],"class_list":["post-448","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-anne-mari-ventela","tag-pyhajarven-puolesta","tag-pyhajarven-suojeluohjelma","tag-pyhajarvitutkimus"],"rttpg_featured_image_url":null,"rttpg_author":{"display_name":"admin","author_link":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/author\/admin\/"},"rttpg_comment":0,"rttpg_category":"Erikoistutkija | Anne-Mari Ventel\u00e4<\/a>","rttpg_excerpt":"J\u00e4\u00e4kauden j\u00e4lkeen t\u00e4ss\u00e4 Pyh\u00e4j\u00e4rvi-instituutin kohdalla lainehti It\u00e4meri. Maankohoamisen seurauksena meri on hitaasti, mutta varmasti siirtynyt nykyiselle paikalleen. Noin 5600 vuotta sitten maa oli noussut niin...","post_mailing_queue_ids":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/448","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/4"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=448"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/448\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":449,"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/448\/revisions\/449"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=448"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=448"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=448"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}