{"id":360,"date":"2016-05-12T12:33:34","date_gmt":"2016-05-12T09:33:34","guid":{"rendered":"https:\/\/pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/?p=360"},"modified":"2016-05-12T12:33:34","modified_gmt":"2016-05-12T09:33:34","slug":"muisteluksia-pyhajarven-tutkimuksen-ja-suojelun-vuosikymmenilta","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/2016\/05\/12\/muisteluksia-pyhajarven-tutkimuksen-ja-suojelun-vuosikymmenilta\/","title":{"rendered":"Muisteluksia Pyh\u00e4j\u00e4rven tutkimuksen ja suojelun vuosikymmenilt\u00e4"},"content":{"rendered":"

T\u00e4llainen tunnustus l\u00e4mmitt\u00e4\u00e4 tietenkin suuresti – kiitos siit\u00e4! Samalla se her\u00e4tt\u00e4\u00e4 monia aiheeseen liittyvi\u00e4 muistoja kuluneiden vuosien varrelta.<\/p>\n

Sattuneista syist\u00e4 mieleeni on erityisesti j\u00e4\u00e4nyt ensimm\u00e4inen julkinen esiintymiseni Pyh\u00e4j\u00e4rvi-seudulla syksyll\u00e4 1982. Kollegani Martti Soikkelin oppilaat tekiv\u00e4t 1980-luvun alussa paikallisella rahoituksella kes\u00e4isin tutkimusta Pyh\u00e4j\u00e4rvell\u00e4, ja perinteisiin kuului, ett\u00e4 kes\u00e4n tuloksista kerrottiin syksyll\u00e4 paikallisille asukkaille. Olin juuri aloittanut Turun yliopistossa elokuun alusta 1982, joten minulla ei ollut viel\u00e4 mit\u00e4\u00e4n tekemist\u00e4 kentt\u00e4t\u00f6iden kanssa. Mutta Martti pyysi minua kertomaan muutamalla sanalla yleisemmin j\u00e4rvitutkimuksista Suomessa. Mik\u00e4s siin\u00e4, lupasin, ja kiireisen opetusp\u00e4iv\u00e4n aikana ehdin hahmotella puheen sis\u00e4lt\u00f6\u00e4 paperille muutaman ranskalaisen viivan verran. Perill\u00e4 S\u00e4kyl\u00e4n kunnantalolla paljastui, ett\u00e4 kyseess\u00e4 olikin iso yleis\u00f6tilaisuus, jollaista en ollut osannut aavistaakaan. Heti ovella lehdist\u00f6 tuli kysym\u00e4\u00e4n paperiselostetta tulossa olevasta esityksest\u00e4. Jouduin kertomaan, ettei paperia ollut ja ett\u00e4 esitys oli viel\u00e4 kokonaan omassa p\u00e4\u00e4ss\u00e4ni, joten heid\u00e4n oli koetettava poimia olennainen sis\u00e4lt\u00f6 puheestani. Hyvin tuo reporttereilta onnistui, puhetta oli varsin laajasti ja aivan oikein referoitu my\u00f6s valtakunnan lehdiss\u00e4. Turun Sanomien lis\u00e4ksi Helsingin Sanomat antoi mukavasti palstatilaa, sill\u00e4 vedenottohankkeen takia Pyh\u00e4j\u00e4rven ekologia oli silloin \u201dkuuma\u201d aihe.<\/p>\n

Kaikkein varhaisin yhteyteni Pyh\u00e4j\u00e4rven asioihin juontuu kuitenkin jo 1970-luvun loppupuolelle. Olimme 1972-1974 toteuttaneet Suomen ensimm\u00e4isen j\u00e4rviekosysteemitutkimuksen Lammin P\u00e4\u00e4j\u00e4rvell\u00e4, ja hankitun aineiston perkaaminen ja jatkotutkimukset olivat viel\u00e4 k\u00e4ynniss\u00e4. Limnologi Hans Vogt soitti minulle ja kysyi, riittiv\u00e4tk\u00f6 P\u00e4\u00e4j\u00e4rvi-tutkimuksen tuottamat tiedot sen arviointiin, miten mahdollinen vedenotto vaikuttaisi S\u00e4kyl\u00e4n Pyh\u00e4j\u00e4rveen, vai pit\u00e4isik\u00f6 itse\u00e4\u00e4n Pyh\u00e4j\u00e4rve\u00e4 viel\u00e4 tutkia. Vastauksesta ei liene ep\u00e4ilyst\u00e4 – n\u00e4m\u00e4 j\u00e4rveth\u00e4n ovat t\u00e4ysin erilaisia, P\u00e4\u00e4j\u00e4rvi Suomen syvimpi\u00e4 j\u00e4rvi\u00e4 ja melko ruskeavetinen, Pyh\u00e4j\u00e4rvi kokoonsa n\u00e4hden matala ja luonnostaan kirkasvetinen. Niin kuin n\u00e4hty on, ihan v\u00e4h\u00e4ll\u00e4 tutkimuksella Pyh\u00e4j\u00e4rven ekosysteemin k\u00e4ytt\u00e4ytyminen ei auennut.<\/p>\n

Yksi ensimm\u00e4isi\u00e4 tutkimusteht\u00e4vi\u00e4 Turkuun saavuttuani 1982 oli uudistaa Pyh\u00e4j\u00e4rve\u00e4 koskeva tutkimushankehakemus Suomen Akatemialle. Aikaisempi Martti Soikkelin nimiss\u00e4 tehty hakemus ei ollut tuottanut tulosta, ja kirjoitimme sen pienen ryhm\u00e4n kanssa t\u00e4ysin uusiksi. L\u00e4hdimme etsim\u00e4\u00e4n Pyh\u00e4j\u00e4rven poikkeukselliseksi tunnetun kalaisuuden ekologisia perusteita. T\u00e4ll\u00e4 hakemuksella saimme Suomen Akatemialta kolmivuotisen tutkimussopimuksen. Se oli ensimm\u00e4inen kaikkiaan kymmenen johtamani l\u00e4hes per\u00e4kk\u00e4isen Akatemian rahoittaman tutkimushankkeen sarjassa. Kolme seuraavaa hanketta keskittyiv\u00e4t muikun kannanvaihtelun syihin, mutta sen j\u00e4lkeen p\u00e4\u00e4paino siirtyi rehev\u00f6ityneiden j\u00e4rvien kunnostusten tutkimukseen, jossa Pyh\u00e4j\u00e4rvi oli vain yhten\u00e4 kohteena muiden j\u00e4rvien joukossa. Sarjan viimeisimm\u00e4t hankkeet t\u00e4ht\u00e4siv\u00e4t vesist\u00f6jen ravintoverkkojen rakenteen s\u00e4\u00e4nn\u00f6nmukaisuuksien selvitt\u00e4miseen luonnon vakaiden isotooppien m\u00e4\u00e4r\u00e4suhteiden avulla.<\/p>\n

Jo ensimm\u00e4ist\u00e4 hanketta suunniteltaessa kiinnitin huomiota siihen, ett\u00e4 Pyh\u00e4j\u00e4rven ulkoinen kuormitus oli hiukan liian korkea javoisi johtaa j\u00e4rven rehev\u00f6itymiseen. Toisaalta j\u00e4rven veden fosforipitoisuus oli tuntuvasti alhaisempi ja veden laatu siten parempi kuin kansainv\u00e4lisest\u00e4 j\u00e4rviaineistosta olisi kuormituksen ja j\u00e4rven ominaisuuksien perusteella voinut odottaa. T\u00e4m\u00e4 j\u00e4lkimm\u00e4inen havainto voi liitty\u00e4 siihen my\u00f6hemmin selvinneeseen faktaan, ett\u00e4 Pyh\u00e4j\u00e4rvi on aikaisemmin ollutkin paljon nykyist\u00e4 rehev\u00e4mpi – sen ekosysteemin nykyinen suhteellisen hyv\u00e4 tila voikin olla seurausta ravintoverkon rakenteesta. Pyh\u00e4j\u00e4rven v\u00e4hitt\u00e4isen rehev\u00f6itymisen uhka kirkastui itselleni 1980-luvun aikana niin ett\u00e4 ryhdyin siit\u00e4 puhumaan my\u00f6s julkisesti, kannustaen toimintaan kehityksen torjumiseksi. En toki ollut ensimm\u00e4inen t\u00e4st\u00e4 puhumassa – Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistyksen toiminnanjohtaja Ky\u00f6sti Jumppanen varoitti rehev\u00f6itymisest\u00e4 jo 1980-luvun alkuvuosina, kun fosfori- ja perustuotantoarvot kohosivat parina vuonna h\u00e4lytt\u00e4v\u00e4sti, ja vuonna 1982 koettiin syanobakteerien massaesiintym\u00e4. N\u00e4ihin oli kyll\u00e4 silloin ohimenevi\u00e4 syit\u00e4, kes\u00e4n 1981 poikkeuksellinen sateisuus ja vuonna 1982 syntynyt poikkeusvahva kuorevuosiluokka.<\/p>\n

Muutaman vuoden kuluessa t\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen, kun my\u00f6s ymp\u00e4rist\u00f6viranomaiset olivat olleet aloitteellisia asiassa, vastuu Pyh\u00e4j\u00e4rven rehev\u00f6itymisen pys\u00e4ytt\u00e4misest\u00e4 siirtyi paikallisten toimijoiden k\u00e4siin. Pyh\u00e4j\u00e4rven suojelurahasto perustettiin 1995, ja se on siit\u00e4 l\u00e4htien koordinoinut j\u00e4rven hoitoa. Toiminnan jatkuvuus vahvistui, kun Pyh\u00e4j\u00e4rvi-instituuttiin perustettiin vesist\u00f6toimiala vuonna 2006. Keskeinen piirre t\u00e4ss\u00e4 ty\u00f6ss\u00e4 on ollut jatkuva vuoropuhelu tutkimuksen ja k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n j\u00e4rven hoidon v\u00e4lill\u00e4. Yleisesti maailmallahan ongelmana on pitk\u00e4 viive tutkimustulosten julkistamisen ja niiden k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00f6n soveltamisen v\u00e4lill\u00e4. Pyh\u00e4j\u00e4rvell\u00e4 tutkimusta on tehty pitk\u00e4lti j\u00e4rven hoidon tarpeista l\u00e4htien; toisaalta hoitoa on suunniteltu tutkimustiedon pohjalta. Sama periaate on ollut k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 my\u00f6s Kaarinan ja Liedon Littoistenj\u00e4rven hoidossa, vaikka siell\u00e4 j\u00e4rven tilan heikkenemist\u00e4 ei kyettyk\u00e4\u00e4n 2000-luvulla est\u00e4m\u00e4\u00e4n. Yksi Pyh\u00e4j\u00e4rven suojelurahaston menestyksen keskeinen perusta on juuri tutkimuksen luonteva ja vahva osuus toiminnassa. Tietoa on my\u00f6s haettu kaikkialta maailmasta, ja useat kansainv\u00e4liset hankkeet ovat olleet hyvin antoisia.<\/p>\n

Syksyn 1982 esitelm\u00e4tilaisuuden yhteydess\u00e4 Turun yliopisto lahjoitti S\u00e4kyl\u00e4n kunnalle tammen taimen, jonka istutin yhdess\u00e4 Martti Soikkelin kanssa S\u00e4kyl\u00e4n kunnantalon j\u00e4rvenpuoleiseen puistoon. Tammen kasvu oli aluksi kituliasta, sill\u00e4 kasvitieteellisest\u00e4 puutarhasta saadun taimen juuret olivat aika pahasti kuivahtaneet ennen kuin p\u00e4\u00e4simme istutushommiin. Mutta my\u00f6hemmin kasvu kyll\u00e4 parani, ja puu lienee yh\u00e4 hengiss\u00e4. Puun juurella on muistolaatta, josta lahjoittaja selvi\u00e4\u00e4. Olen ristinyt t\u00e4m\u00e4n tammen \u201dhyv\u00e4n tiedon puuksi\u201d. Tammi on sitke\u00e4, hidaskasvuinen mutta vankka ja pitk\u00e4ik\u00e4inen puu – vertauskuvallisesti se sopii kuvaamaan my\u00f6s Pyh\u00e4j\u00e4rven suojelun ja tutkimuksen kehityst\u00e4!<\/p>\n

\"touko16_jokke\"<\/a><\/p>\n

Kiitospuheen on kirjoittanut professori emeritus Jouko Sarvala, jolle my\u00f6nnettiin 18.4.2016 Pyh\u00e4j\u00e4rven suojelija -palkinto. Pyh\u00e4j\u00e4rven tutkimuksen alkuvaiheista on kirjoitettu lyhennetty versio my\u00f6s Pyh\u00e4j\u00e4rven puolesta palstalle. Pyh\u00e4j\u00e4rven puolesta palsta ilmestyy kerran kuussa Alasatakunta -lehdess\u00e4 ja Auranmaan viikkolehdess\u00e4. Kaikki Pyh\u00e4j\u00e4rven puolesta jutut ovat luettavissa t\u00e4\u00e4lt\u00e4<\/a>.<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

T\u00e4llainen tunnustus l\u00e4mmitt\u00e4\u00e4 tietenkin suuresti – kiitos siit\u00e4! Samalla se her\u00e4tt\u00e4\u00e4 monia aiheeseen liittyvi\u00e4 muistoja kuluneiden vuosien varrelta. Sattuneista syist\u00e4 mieleeni on erityisesti j\u00e4\u00e4nyt ensimm\u00e4inen…<\/p>\n","protected":false},"author":4,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[25],"tags":[33,26,86],"class_list":["post-360","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-yhteiskyna","tag-pyhajarven-puolesta","tag-pyhajarven-suojelu","tag-pyhajarvitutkimus"],"rttpg_featured_image_url":null,"rttpg_author":{"display_name":"admin","author_link":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/author\/admin\/"},"rttpg_comment":0,"rttpg_category":"Yhteiskyn\u00e4<\/a>","rttpg_excerpt":"T\u00e4llainen tunnustus l\u00e4mmitt\u00e4\u00e4 tietenkin suuresti – kiitos siit\u00e4! Samalla se her\u00e4tt\u00e4\u00e4 monia aiheeseen liittyvi\u00e4 muistoja kuluneiden vuosien varrelta. Sattuneista syist\u00e4 mieleeni on erityisesti j\u00e4\u00e4nyt ensimm\u00e4inen...","post_mailing_queue_ids":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/360","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/4"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=360"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/360\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":367,"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/360\/revisions\/367"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=360"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=360"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=360"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}