![\"IMG_1604\"](\"https:\/\/pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2016\/04\/IMG_1604.jpg\")
<\/a><\/p>\nTraktorimarssin kanssa sattumalta samana p\u00e4iv\u00e4n\u00e4, perjantaina 11. maaliskuuta 2016 j\u00e4rjestimme S\u00e4kyl\u00e4ss\u00e4 lantaty\u00f6pajan (linkki sivulle). Ty\u00f6paja kokosi yhteen maataloustuottajia sek\u00e4 lannan ja sen ravinteiden kierr\u00e4tyksen kanssa ty\u00f6skentelevi\u00e4 tutkijoita, yritt\u00e4ji\u00e4, neuvojia ja virkamiehi\u00e4. Pyh\u00e4j\u00e4rven alueella kotiel\u00e4intuotanto on intensiivist\u00e4 ja lantaa syntyy paljon \u2013 paikoin yli tarpeen. Mik\u00e4 siis neuvoksi: mist\u00e4 l\u00f6yd\u00e4mme uusia ratkaisuja lannan kest\u00e4v\u00e4\u00e4n k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n ja ravinteiden kierr\u00e4tykseen? Koska kest\u00e4v\u00e4 lannan kierr\u00e4tt\u00e4minen edellytt\u00e4\u00e4 alueellista ja paikallista yhteisty\u00f6t\u00e4 ja ennakkoluulotonta teknologisten mahdollisuuksien hy\u00f6dynt\u00e4mist\u00e4, on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 pohtia eri toimijoiden vastuita ja rooleja. <\/p>\n
Maanviljelij\u00e4t ovat keskeisess\u00e4 asemassa el\u00e4intuotannosta syntyv\u00e4n lannan hy\u00f6tyk\u00e4yt\u00f6ss\u00e4. Lanta on tuottajille usein vain kuluer\u00e4, koska huomio on ruoan tuottamisessa. Lannoitusk\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 lanta vertautuu helppok\u00e4ytt\u00f6isiin ja varsin edullisiin mineraalilannoitteisiin. Toisaalta turhan usein unohdetaan se my\u00f6nteinen viljavuuskierre<\/a>, jonka lanta ja kierr\u00e4tysravinteet voivat saada aikaan. Investoinnit<\/a> lannan ravinteiden ja energiasis\u00e4ll\u00f6n hy\u00f6dynt\u00e4miseen voivat siten olla pitk\u00e4ll\u00e4 t\u00e4ht\u00e4imell\u00e4 kannattavia. <\/p>\n Lannan prosessointi- ja energiatuotantoratkaisuista saa tietoa ja opastusta neuvojilta, kuten ProAgrialta. Keskusteluissa v\u00e4littyi toive v\u00e4litt\u00e4jist\u00e4, jotka tuovat yhteen kokemuksia sek\u00e4 pilotointi- ja tukimahdollisuuksia. Siksi neuvontaorganisaatioilta kaivattiin aktiivisen roolin ottamista. <\/p>\n Urakoitsijat toimivat t\u00e4rke\u00e4n\u00e4 linkkin\u00e4 lannan tuottajien ja vastaanottajien v\u00e4lill\u00e4. Tietotaito prosessoinnista ja levityksest\u00e4 sek\u00e4 ravinnekierr\u00e4tyst\u00e4 tukevat kalustohankinnat voivat avata uusia liiketoimintamahdollisuuksia. <\/p>\n Biokaasuyritykset luovat investoinneillaan mahdollisuuksia lannan kierr\u00e4tykseen. Investointien taustalla voi olla maataloustuottajien yhteinen intressi kehitt\u00e4\u00e4 ratkaisuja lannan k\u00e4yt\u00f6lle. Uudet toimijat alueella, kuten Gasum, voivat suunnata lantavirtoja enenev\u00e4ss\u00e4 m\u00e4\u00e4rin energiantuotantoon. Bioenergian sy\u00f6tteiss\u00e4 lanta on valitettavan usein marginaalissa: vain 3 % Suomessa tuotetun biokaasun raaka-ainepaletista on el\u00e4inper\u00e4ist\u00e4 lantaa. Sen metaanintuottokapasiteetti on alhainen, mink\u00e4 vuoksi se on usein osana sy\u00f6tteit\u00e4, ei p\u00e4\u00e4raaka-aineena. <\/p>\n Bioenergian tuottavuus paranee sit\u00e4 my\u00f6t\u00e4 kun sit\u00e4 ohjataan liikennek\u00e4ytt\u00f6\u00f6n. Varsinais-Suomen ja Satakunnan alueella kaasuautoja on liikenteess\u00e4 v\u00e4h\u00e4n. Suomalaiset kunnat eiv\u00e4t ole ottaneet aktiivista roolia liikenteen biokaasun kulutuksen edist\u00e4misess\u00e4. Asiaa voi korjata esimerkiksi niin, ett\u00e4 julkiseen liikenteen hankintoja suunnataan biokaasuajoneuvoihin. Turun ja Porin LNG -terminaalien valmistuminen saattaa toimia sys\u00e4yksen\u00e4 alueellisten kaasuklusterien synnylle. <\/p>\n Biokaasuyritykset toimivat my\u00f6s kierr\u00e4tyslannoitteiden tuottajina. Biokaasulaitosten toimintaratkaisut vaikuttavat oleellisesti siihen, kuinka hyvin laitokset kykenev\u00e4t tukemaan nimenomaan vesiviisasta kiertotaloutta. Parhaimmillaan jakeet p\u00e4\u00e4tyv\u00e4t korvaamaan mineraalilannoitteita et\u00e4\u00e4ll\u00e4kin syntypaikastaan.<\/p>\n Pyh\u00e4j\u00e4rven seutu on yksi t\u00e4rkeimmist\u00e4 elintarviketuotantoalueista Suomessa. Elintarvikealan yritykset voivat edist\u00e4\u00e4 lannan ravinteiden kierr\u00e4tt\u00e4mist\u00e4. Tuote- ja hankintapolitiikan kautta ne ovat erinomaisessa asemassa vaikuttamassa siihen, mit\u00e4 ja miten tiloilla tuotetaan. \u201dRavinne- ja vesiviisas\u201d elintarvike voi parhaimmillaan olla br\u00e4ndi, josta kuluttaja on valmis maksamaan. Sopimusviljelyn ehtojen kautta voitaisiin tukea materiaalitehokasta ja ymp\u00e4rist\u00f6yst\u00e4v\u00e4llist\u00e4 tuotantoa. <\/p>\n Lupa- ja valvontaviranomaiset (aluehallintovirastot, ELY-keskukset, EVIRA, energiavirasto) voivat toimintatavoillaan edist\u00e4\u00e4 tai hidastaa uusien ratkaisujen kehittymist\u00e4 ja k\u00e4ytt\u00f6\u00f6nottoa. EVIRAn lanseeraama iskulause \u201dvalvojasta valmentajaksi\u201d kiteytt\u00e4\u00e4 hyvin sen k\u00e4\u00e4nteen, jota Satakunnassa ja muuallakin tarvitaan. Viranomaisty\u00f6skentelyn haaste suhteessa esimerkiksi biokaasusektorin kehitykseen on sen nopeus: teknologiset innovaatiot kehittyv\u00e4t nopeammin kuin viranomaisten tieto ja ymm\u00e4rrys niist\u00e4. <\/p>\n Lannan ravinteet kiertoon -ty\u00f6pajassa keskusteltiin runsaasti my\u00f6s lannan k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 ohjaavista rajoitteista ja kannustimista<\/a>. Ymp\u00e4rist\u00f6korvausj\u00e4rjestelm\u00e4n lannan k\u00e4yt\u00f6lle asettamat ehdot luovat paineita uusien ratkaisujen l\u00f6yt\u00e4miselle, mutta n\u00e4in tehdess\u00e4\u00e4n my\u00f6s v\u00e4hent\u00e4v\u00e4t j\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4n sitoutumista. Ravinteiden kierr\u00e4tyksen edist\u00e4minen vaatii kepin lis\u00e4ksi my\u00f6s riitt\u00e4v\u00e4\u00e4 porkkanaa sek\u00e4 tilayksik\u00f6n ylitt\u00e4vi\u00e4 ratkaisuja. <\/p>\n Monista ongelmista huolimatta toiveikkuudelle ja tekemiselle on sijaa. Pyh\u00e4j\u00e4rven alue tarjoaa hyv\u00e4t edellytykset uuden etsimisille ja kokeilulle. T\u00e4\u00e4ll\u00e4 kohtaavat lanta ja elintarviketeollisuuden sivuvirrat, lyhyet et\u00e4isyydet, yhteisty\u00f6verkostot, rakenteilla oleva satakuntalainen kaasuklusteri sek\u00e4 toisaalta ratkaisua kaipaavat ongelmat, kuten lannan ylituotanto ja paikoin korkean fosforiluvun viljelylohkot.<\/p>\n Helena Valve & Niko Humalisto<\/p>\n Kirjoittajat ovat tutkijoita Suomen ymp\u00e4rist\u00f6keskuksen ja It\u00e4-Suomen yliopiston QUMARE-tutkimushankkeessa<\/a>. Tekstiin on upotettu seminaarip\u00e4iv\u00e4n esityksi\u00e4. Koko ”Lannan ravinteet kiertoon” -seminaarin luennot on luettavissa t\u00e4\u00e4lt\u00e4<\/a>. ”Lannan ravinteet kiertoon” ja ”Elintarviketjun kiertotalous” -seminaarit j\u00e4rjestettiin hankkeessa ”Kohti vesiviisasta kiertotaloutta”<\/a>.<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Lanta on arvokas ravinteiden l\u00e4hde. Sen sis\u00e4lt\u00e4m\u00e4 orgaaninen aines auttaa my\u00f6s yll\u00e4pit\u00e4m\u00e4\u00e4n maan kasvukuntoa. Toisaalta lannan lannoitusk\u00e4ytt\u00f6\u00f6n sis\u00e4ltyy my\u00f6s ongelmia. Mineraalilannoitteisiin verrattuna lannan k\u00e4ytt\u00f6 voi…<\/p>\n","protected":false},"author":4,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[25],"tags":[61,64,39,63,60],"class_list":["post-330","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-yhteiskyna","tag-kiertotalous","tag-lanta","tag-ravinteiden-kierratys","tag-seminaari","tag-vesiviisas"],"rttpg_featured_image_url":null,"rttpg_author":{"display_name":"admin","author_link":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/author\/admin\/"},"rttpg_comment":0,"rttpg_category":"Yhteiskyn\u00e4<\/a>","rttpg_excerpt":"Lanta on arvokas ravinteiden l\u00e4hde. Sen sis\u00e4lt\u00e4m\u00e4 orgaaninen aines auttaa my\u00f6s yll\u00e4pit\u00e4m\u00e4\u00e4n maan kasvukuntoa. Toisaalta lannan lannoitusk\u00e4ytt\u00f6\u00f6n sis\u00e4ltyy my\u00f6s ongelmia. Mineraalilannoitteisiin verrattuna lannan k\u00e4ytt\u00f6 voi...","post_mailing_queue_ids":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/330","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/4"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=330"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/330\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":332,"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/330\/revisions\/332"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=330"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=330"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=330"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}<\/a> <\/p>\n