{"id":319,"date":"2016-03-14T10:11:10","date_gmt":"2016-03-14T08:11:10","guid":{"rendered":"https:\/\/pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/?p=319"},"modified":"2016-03-14T10:11:10","modified_gmt":"2016-03-14T08:11:10","slug":"tulkaa-talvet-takaisin","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/2016\/03\/14\/tulkaa-talvet-takaisin\/","title":{"rendered":"Tulkaa talvet takaisin!"},"content":{"rendered":"

\"P1010038\"<\/a><\/p>\n

T\u00e4ll\u00e4 viikolla ty\u00f6aikaa on kulunut aikaa aivan liikaa auton ratissa siirtyess\u00e4 paikkakunnalta toiselle ja kokouksesta kokoukseen. Toisaalta tuttuja reittej\u00e4 ajaessa tulee pohdiskeltua kaikenlaista. Viime p\u00e4ivin\u00e4 mieless\u00e4ni on vahvasti py\u00f6rinyt talvien muuttuminen. Tiistaina ajaessani Porista kohti Euraa havahduin, ett\u00e4 joko nyt on kev\u00e4t. Maaliskuu on vasta alkanut ja aurinko paistaa l\u00e4mpim\u00e4sti sulattaen teilt\u00e4 ja pelloilta lunta ja j\u00e4\u00e4t\u00e4. Vesi solisee ojissa ja puroissa ja r\u00e4yst\u00e4\u00e4t tippuvat. Matkalla pys\u00e4hdyin huoltoasemalla ja avuliaan myyj\u00e4n tankatessa autoani juttelimme talvien muuttumisesta. Muistelimme lapsuuden maaliskuisia lumihankia. Joka talvi oli niin vahvat hankikannot, ett\u00e4 hangella p\u00e4\u00e4si hiiht\u00e4m\u00e4\u00e4n, potkimaan kelkalla, juoksemaan ja joskus ajamaan py\u00f6r\u00e4ll\u00e4 tai jopa mopolla. <\/p>\n

Milloin viimeksi on ollut hankikantoja? Itse muistan 2000-luvulta yhden talven, jolloin p\u00e4\u00e4sin kotiovelta hiihtelem\u00e4\u00e4n hankikannoilla Kiukaisten ja Euran peltoaukeilla. P\u00e4\u00e4osin talvet ovat olleet hyvin leutoja, lyhyit\u00e4 ja vaihtelevia. Sateet ovat viime talvina tulleet p\u00e4\u00e4osin veten\u00e4 ja talvitulvat ovat olleet l\u00e4hes jokavuotisia. Vesist\u00f6illemme leutojen, runsassateisten talvien yleistyminen ovat uhka. Talvisateet huuhtovat maa-alueilta runsaasti mukaansa humusta, kiintoainesta ja ravinteita. Kosteikot eiv\u00e4t talviaikana sido ravinteita yht\u00e4\u00e4n ja pahimmillaan suuret virtaamat huuhtovat kosteikoista ja laskeutusaltaista sinne pid\u00e4ttyneen aineksen.<\/p>\n

Kuluva talvi on ollut vesist\u00f6kuormituksen kannalta hyvin hankala. Loppuvuosi 2015 oli hyvin l\u00e4mmin ja sateinen. Joulukuun alussa esimerkiksi Yl\u00e4neenjoen virtaama oli yli kaksinkertainen ajankohdan keskim\u00e4\u00e4r\u00e4iseen virtaamaan n\u00e4hden. Vaihtelu on ollut hyvin voimakasta. Tammikuun puoliv\u00e4liss\u00e4 oli kovat pakkaset ja virtaama pieneni aivan minimiin. Tammi-helmikuun vaihteessa s\u00e4\u00e4 taas l\u00e4mpeni ja vett\u00e4 satoi reippaasti, mik\u00e4 kasvatti virtaamat taas huippulukemiin. Sulan ja pakkasen jatkuva vaihtelu lis\u00e4\u00e4 maa-aineksen ja ravinteiden huuhtoutumista merkitt\u00e4v\u00e4sti. Kun maa on muutoin roudassa ja pintakerros sulaa, maa-aines liukuu herk\u00e4sti vesisateen mukana roudan pinnalta vesiin. Paitsi ett\u00e4 se lis\u00e4\u00e4 vesist\u00f6kuormitusta, se heikent\u00e4\u00e4 maaper\u00e4n kasvukuntoa, kun t\u00e4rke\u00e4\u00e4 eloper\u00e4ist\u00e4 ainesta ja ravinteita huuhtoutuu pois. Maaper\u00e4n kasvukunnon turvaaminen ja parantaminen onkin keskeinen ravinnehuuhtoutumien v\u00e4hent\u00e4mismenetelm\u00e4.<\/p>\n

T\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 p\u00e4iv\u00e4 pitenee kukon askelin. Siit\u00e4 olen nauttinut ty\u00f6p\u00e4ivien j\u00e4lkeen hiihtelem\u00e4ll\u00e4 seudun j\u00e4rvien j\u00e4ill\u00e4. Pyh\u00e4j\u00e4rvell\u00e4 er\u00e4\u00e4n\u00e4 iltana hiihdelless\u00e4ni pohdin, ett\u00e4 mit\u00e4h\u00e4n j\u00e4\u00e4n alla tapahtuu. Pyh\u00e4j\u00e4rvelle j\u00e4\u00e4 tuli vasta tammikuun alussa 2016. Aiemmin, kun j\u00e4\u00e4peitteinen aika oli selv\u00e4sti pidempi, j\u00e4rveen tuleva kuormitus ehti laskeutua j\u00e4\u00e4peitteisen\u00e4 aikana suurelta osin Pyh\u00e4j\u00e4rven syv\u00e4nteeseen. Kun j\u00e4rvi velloo vapaana pitk\u00e4lle talveen, kuormitusta tulee runsaasti ja j\u00e4\u00e4peitteinen aika j\u00e4\u00e4 lyhyeksi, ravinteet ja kiintoaines eiv\u00e4t ehdi laskeutua, vaan py\u00f6riv\u00e4t vesimassassa l\u00e4hes ymp\u00e4ri vuoden. Se lis\u00e4\u00e4 veden sameutta sek\u00e4 lev\u00e4kukintojen ja rehev\u00f6itymisen riski\u00e4. Talvien l\u00e4mpeneminen, sateisuuden lis\u00e4\u00e4ntyminen ja talvitulvat ovat yksi suurimmista vesiensuojeluhaasteista t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4. Haitallisten vaikutusten torjumiseen tarvitaan kaikkien alueella toimivien ja vaikuttavien tahojen osaaminen ja tahto.<\/p>\n

J\u00e4rven j\u00e4\u00e4lt\u00e4 palattuani korvissa soi (alkuper\u00e4isest\u00e4 sanoituksesta hieman poiketen) korvamato: Tulkaa talvet takaisin, olkaa niin kuin ennenkin\u2026<\/p>\n

Juttu on osa Pyh\u00e4j\u00e4rven puolesta -juttusarjaa. Pyh\u00e4j\u00e4rven puolesta ilmestyy kerran kuussa Alasatakunta -lehdess\u00e4 ja Auranmaan viikkolehdess\u00e4. Kaikki sarjan jutut on luettavissa Pyh\u00e4j\u00e4rven suojeluohjelman sivuilta t\u00e4\u00e4lt\u00e4<\/a>.<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

T\u00e4ll\u00e4 viikolla ty\u00f6aikaa on kulunut aikaa aivan liikaa auton ratissa siirtyess\u00e4 paikkakunnalta toiselle ja kokouksesta kokoukseen. Toisaalta tuttuja reittej\u00e4 ajaessa tulee pohdiskeltua kaikenlaista. Viime p\u00e4ivin\u00e4…<\/p>\n","protected":false},"author":4,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[12],"tags":[33,26,34,40,74,73],"class_list":["post-319","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-teija-kirkkala","tag-pyhajarven-puolesta","tag-pyhajarven-suojelu","tag-pyhajarven-suojeluohjelma","tag-pyhajarvi","tag-talvitulva","tag-virtaama"],"rttpg_featured_image_url":null,"rttpg_author":{"display_name":"admin","author_link":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/author\/admin\/"},"rttpg_comment":1,"rttpg_category":"Toiminnanjohtaja | Teija Kirkkala<\/a>","rttpg_excerpt":"T\u00e4ll\u00e4 viikolla ty\u00f6aikaa on kulunut aikaa aivan liikaa auton ratissa siirtyess\u00e4 paikkakunnalta toiselle ja kokouksesta kokoukseen. Toisaalta tuttuja reittej\u00e4 ajaessa tulee pohdiskeltua kaikenlaista. Viime p\u00e4ivin\u00e4...","post_mailing_queue_ids":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/319","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/4"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=319"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/319\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":322,"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/319\/revisions\/322"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=319"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=319"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=319"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}