{"id":309,"date":"2016-03-03T10:20:05","date_gmt":"2016-03-03T08:20:05","guid":{"rendered":"https:\/\/pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/?p=309"},"modified":"2016-03-03T10:16:48","modified_gmt":"2016-03-03T08:16:48","slug":"waterchain-projektissa-vahennetaan-itamereen-kohdistuvaa-haitallista-kuormitusta","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/2016\/03\/03\/waterchain-projektissa-vahennetaan-itamereen-kohdistuvaa-haitallista-kuormitusta\/","title":{"rendered":"WATERCHAIN-projektissa v\u00e4hennet\u00e4\u00e4n It\u00e4mereen kohdistuvaa haitallista kuormitusta"},"content":{"rendered":"

Lehdist\u00f6tiedote 3.3.2016<\/em><\/p>\n

It\u00e4meren ravinteiden ja vaaralliseksi luokiteltujen kemikaalien v\u00e4hent\u00e4minen on suuri haaste koko Euroopalle. Lokakuussa 2015 alkaneessa kansainv\u00e4lisess\u00e4 WATERCHAIN-projektissa pyrit\u00e4\u00e4n v\u00e4hent\u00e4m\u00e4\u00e4n n\u00e4iden aineiden p\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4 It\u00e4mereen eri puolilla It\u00e4merta sijaitsevissa ja siihen laskevissa vesist\u00f6iss\u00e4. Projektin keski\u00f6ss\u00e4 ovat ns. pilottivesist\u00f6alueet (Suomessa Eurajoki ja Aurajoki), joista tunnistetaan merkitt\u00e4vimm\u00e4t p\u00e4\u00e4st\u00f6l\u00e4hteet, ja pilotoidaan kustannustehokkaita teknologioita ravinteiden ja haitallisten aineiden p\u00e4\u00e4st\u00f6jen v\u00e4hent\u00e4miseksi. Eri maiden nykytilannetta ja k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6j\u00e4 vertaillaan ja opitaan toisilta parhaita k\u00e4yt\u00e4nteit\u00e4.<\/p>\n

Projektin p\u00e4\u00e4tavoitteena on saada kukin toimija, oli h\u00e4n miss\u00e4 roolissa tahansa, hahmottamaan oman toimintansa vaikutus It\u00e4mereen ja pohtimaan, mit\u00e4 voi tehd\u00e4 omalta osaltaan meren tilan parantamiseksi. Pilottialueilla aktivoidaan ihmisi\u00e4 lapsista vanhuksiin erilaisissa tapahtumissa ja sosiaalisen median keinoin. Aiempi olemassa oleva tieto ja pilottivesist\u00f6jen esimerkit kootaan interaktiiviseen k\u00e4sikirjaan, joka tulee sis\u00e4lt\u00e4m\u00e4\u00e4n esimerkiksi k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n ohjeet kustannustehokkaisiin suodatusmenetelmiin. Projektin tuloksena yhteinen meremme on tulevaisuudessa puhtaampi verrattuna nykytilaan. <\/p>\n

Eurajoen pilottialue yhdist\u00e4\u00e4 laajan toimijajoukon
\n<\/strong>
\nEurajoen vesist\u00f6alueen joissa (Eurajoki, K\u00f6yli\u00f6njoki, Yl\u00e4neenjoki ja Pyh\u00e4joki) sek\u00e4 j\u00e4rviss\u00e4 (mm. Pyh\u00e4j\u00e4rvi, K\u00f6yli\u00f6nj\u00e4rvi ja Turaj\u00e4rvi) on tehty kuormituksen v\u00e4hent\u00e4misty\u00f6t\u00e4 jo 1960-luvulta alkaen kuntien, teollisuuden, vesiensuojeluyhdistysten ja muiden toimijoiden yhteisty\u00f6n\u00e4. Viranomaisten vesienhoitosuunnitelmissa todetaan, ett\u00e4 koko vesist\u00f6alueella on tarpeen v\u00e4hent\u00e4\u00e4 erityisesti ravinnekuormitusta, joka on per\u00e4isin yhdyskuntaj\u00e4tevesist\u00e4, maa- ja mets\u00e4taloudesta, turvetuotannosta ja haja-asutuksen j\u00e4tevesist\u00e4. T\u00e4n\u00e4kin vuonna esiintyneet talvitulvat kertovat, ett\u00e4 ilmastonmuutoksen my\u00f6t\u00e4 haastetta kuormituksen pienent\u00e4misess\u00e4 riitt\u00e4\u00e4.<\/p>\n

WATERCHAIN-projektissa hy\u00f6dynnet\u00e4\u00e4n aiemmin tehdyn ty\u00f6n tuloksia koko vesist\u00f6alueen hyv\u00e4ksi. Ty\u00f6 on aloitettu kartoittamalla koko vesist\u00f6alueella tiedossa olevat kuormittajat ja ne osavaluma-alueet, joilta kuormitusta syntyy eniten. N\u00e4ilt\u00e4 nk. hotspot-alueilta valitaan paikkoja, joihin voidaan t\u00e4m\u00e4n ja muiden hankkeiden puitteissa kehitell\u00e4 ja rakentaa ravinnekuormitusta v\u00e4hent\u00e4vi\u00e4 toimenpiteit\u00e4 yhteisty\u00f6ss\u00e4 asukkaiden kanssa. Hanke tukee hyvin jo tehty\u00e4 ja tulevaa Eurajoen vesist\u00f6alueen vesiensuojeluty\u00f6t\u00e4 ja vahvistaa toimijoiden v\u00e4list\u00e4 vuorovaikutusta, joka on tarpeen vaikeiden haasteiden kohtaamisessa.<\/p>\n

Aurajoella pilotoidaan fosforinpid\u00e4tyst\u00e4
\n<\/strong>
\nAurajoen valuma-alueelta muodostuvalla ravinnekuormituksella on merkitt\u00e4v\u00e4 vaikutus Saaristomeren rehev\u00f6itymiskehitykselle. Ravinnekuormituksen v\u00e4hent\u00e4miseksi tullaan Aurajoen valuma-alueella demonstroimaan fosforipid\u00e4tyst\u00e4 pienikokoisilla, mutta korkean ravinnepitoisuuden omaavilla kuormitusl\u00e4hteill\u00e4. N\u00e4ill\u00e4 kuormituksen hotspot-kohteilla tutkitaan, kehitet\u00e4\u00e4n ja esitell\u00e4\u00e4n kemialliseen fosforin pid\u00e4tykseen perustuvaa vesiensuojelumenetelm\u00e4\u00e4. Hankkeen aikana tullaan pilottivaluma-alueen toimijoille jakamaan tietoa erilaisista haitallisten aineiden ja ravinteiden kuormituksen v\u00e4hent\u00e4mismenetelmist\u00e4 sek\u00e4 esitell\u00e4\u00e4n erilaisia ratkaisuja toiminnassa.<\/p>\n

WATERCHAIN-projektia rahoittaa EU:n Central Baltic -ohjelma ja siihen osallistuu maakuntia Suomesta, Ahvenanmaalta, Ruotsista, Virosta ja Latviasta.
\nProjektia koordinoi Satakunnan ammattikorkeakoulun Vesi-Instituutti WANDER ja Manner-Suomessa sit\u00e4 toteuttavat my\u00f6s Turun ammattikorkeakoulun Vesitekniikan tutkimusryhm\u00e4 ja Pyh\u00e4j\u00e4rvi-instituutti. <\/p>\n

Lis\u00e4tietoja: waterchain.samk.fi<\/a> <\/p>\n

Yhteystiedot:
\nWaterchain-projektin koordinaattori Merja Ahonen
\nSatakunnan ammattikorkeakoulu \/ Vesi-Instituutti WANDER
\nPuh. 044 710 3061
\nmerja.ahonen@samk.fi<\/p>\n

Vesist\u00f6toimialan p\u00e4\u00e4llikk\u00f6 Anne-Mari Ventel\u00e4
\nPyh\u00e4j\u00e4rvi-instituutti
\nPuh. 050 370 2919
\nanne-mari.ventela@pji.fi<\/p>\n

Projektip\u00e4\u00e4llikk\u00f6 Antti Kaseva
\nTurun ammattikorkeakoulu \/ Vesitekniikan tutkimusryhm\u00e4
\nPuh. 040 355 0909
\nantti.kaseva@turkuamk.fi<\/p>\n

\"WClogorivikuvana_interreg\"<\/a><\/p>\n

\"WClogorivikuvana\"<\/a><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Lehdist\u00f6tiedote 3.3.2016 It\u00e4meren ravinteiden ja vaaralliseksi luokiteltujen kemikaalien v\u00e4hent\u00e4minen on suuri haaste koko Euroopalle. Lokakuussa 2015 alkaneessa kansainv\u00e4lisess\u00e4 WATERCHAIN-projektissa pyrit\u00e4\u00e4n v\u00e4hent\u00e4m\u00e4\u00e4n n\u00e4iden aineiden p\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4 It\u00e4mereen…<\/p>\n","protected":false},"author":4,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[25],"tags":[62,67,68,72,20,66],"class_list":["post-309","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-yhteiskyna","tag-hanke","tag-itameri","tag-ravinnekuormitus","tag-tiedote","tag-vesiensuojelu","tag-waterchain"],"rttpg_featured_image_url":null,"rttpg_author":{"display_name":"admin","author_link":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/author\/admin\/"},"rttpg_comment":0,"rttpg_category":"Yhteiskyn\u00e4<\/a>","rttpg_excerpt":"Lehdist\u00f6tiedote 3.3.2016 It\u00e4meren ravinteiden ja vaaralliseksi luokiteltujen kemikaalien v\u00e4hent\u00e4minen on suuri haaste koko Euroopalle. Lokakuussa 2015 alkaneessa kansainv\u00e4lisess\u00e4 WATERCHAIN-projektissa pyrit\u00e4\u00e4n v\u00e4hent\u00e4m\u00e4\u00e4n n\u00e4iden aineiden p\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4 It\u00e4mereen...","post_mailing_queue_ids":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/309","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/4"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=309"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/309\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":312,"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/309\/revisions\/312"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=309"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=309"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=309"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}