![\"P6040046\"](\"https:\/\/pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2015\/06\/P6040046.jpg\")
<\/a><\/p>\nPyh\u00e4j\u00e4rven suojeluohjelma on toiminut kuntien, teollisuuden ja yhdistysten rahoittamana jo 20 vuotta. Pyh\u00e4j\u00e4rven rehev\u00f6itymisen syyn\u00e4 on liian suuri ravinnekuormitus (fosfori ja typpi), joka tulee j\u00e4rveen ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4lt\u00e4 maa-alueelta ojien ja jokien mukana, fosforista 10 % tulee ilman kautta. Voimakkaat sateet lis\u00e4\u00e4v\u00e4t ravinnekuormitusta. Pyh\u00e4j\u00e4rven valuma-alueella on tehty valtavasti toimenpiteit\u00e4 ravinnekuormituksen v\u00e4hent\u00e4miseksi, mutta ty\u00f6ss\u00e4 joudutaan priorisoimaan ne ojat, jotka tuovat eniten fosforia tullessaan. Viranomaiset ovat v\u00e4hent\u00e4neet ymp\u00e4rist\u00f6seurantoja, joten suojeluohjelma joutuu rahoittamaan my\u00f6s sek\u00e4 valuma-alueen ett\u00e4 j\u00e4rven seurantaty\u00f6n. Maa- ja mets\u00e4talouden ravinnekuormitus on haasteellinen kokonaisuus, jossa on kuitenkin tapahtunut my\u00f6nteist\u00e4 kehityst\u00e4. Kalastus on toinen j\u00e4rven hoidon kulmakivi: kalansaaliin mukana poistuu ravinteita ja j\u00e4rven ravintoketju pysyy kunnossa (v\u00e4hemm\u00e4n kaloja, paljon el\u00e4inplanktonia, v\u00e4hemm\u00e4n lev\u00e4\u00e4 jne.)<\/p>\n
Pyh\u00e4j\u00e4rvi on suuri j\u00e4rvi ja eri osat ovat kehittyneet eri tavoilla. Asiat n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t erilaisilta rannalta ja ulapan vesin\u00e4ytteiss\u00e4. Tieteellisten tutkimusten mukaan viimeisten kymmenen vuoden aikana koko j\u00e4rven veden laadun huononeminen on pys\u00e4htynyt ja toipumista on tapahtunut. Tutkimuksissa ei ole tarkasteltu ranta-alueita eik\u00e4 ihmisten kokemusta asiasta. Samaan aikaan asukkailla voi olla kokemus, ett\u00e4 rantavesiss\u00e4 ja lahtien perukoilla on tapahtunut kasvillisuuden lis\u00e4\u00e4ntymist\u00e4. <\/p>\n
My\u00f6s huolenaiheeksi nousseeseen Luvalahteen laskee useita ojia. Luvalahti on yksi Pyh\u00e4j\u00e4rven suojaisimmista lahdista ja v\u00e4h\u00e4virtaisena alueena se on alttiina muutoksille ja vesikasvien lis\u00e4\u00e4ntymiselle. On hyv\u00e4 muistaa, ett\u00e4 j\u00e4rvi reagoi ravinteisiin joko lev\u00e4kukinnalla tai kasveilla (vrt. akvaario, johon lis\u00e4t\u00e4\u00e4n ravinteita: jos on kasveja, ne k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t ravinteet ja vesi on kirkasta tai jos ei ole kasveja, vesi samenee lev\u00e4m\u00f6ss\u00f6ksi). Monessa maassa kasvien lis\u00e4yst\u00e4 k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n j\u00e4rven kunnostusmenetelm\u00e4n\u00e4, jolla estet\u00e4\u00e4n sinilevien runsastuminen. Vaikka kasvit haittaavat virkistysk\u00e4ytt\u00f6\u00e4, veden laadun kannalta ne ovat suodattimia, jotka viev\u00e4t ravinteet levilt\u00e4. Eli vaikka me suomalaiset kammoksumme vesikasveja, ne suojaavat j\u00e4rve\u00e4 mm. silt\u00e4, ett\u00e4 tuuli ja aallot vapauttavat pohjaan kertyneit\u00e4 ravinteita. T\u00e4m\u00e4 todettiin juuri viime vuonna tutkimuksissa, joissa selvitettiin j\u00e4rven sis\u00e4ist\u00e4 kuormitusta. T\u00e4m\u00e4 on t\u00e4rke\u00e4 asia, josta enimm\u00e4kseen ihmisill\u00e4 on v\u00e4\u00e4r\u00e4 k\u00e4sitys. T\u00e4m\u00e4n takia suurimittakaavainen vesikasvien poisto ei ole perusteltua ja siit\u00e4 voi olla jopa enemm\u00e4n haittaa kuin hy\u00f6ty\u00e4. Jos ja kun vedess\u00e4 on ravinteita ja kasvit poistetaan, sinilev\u00e4kukinnat ovat v\u00e4ist\u00e4m\u00e4tt\u00f6mi\u00e4. Tutkimusten mukaan kasveilla on Pyh\u00e4j\u00e4rven historian kuluessa ollut eritt\u00e4in merkitt\u00e4v\u00e4 vedenlaatua s\u00e4\u00e4telev\u00e4 vaikutus: paljon kasveja saa aikaan hyv\u00e4n vedenlaadun, v\u00e4h\u00e4n kasveja samean veden. <\/p>\n
Tietysti runsaana esiintyv\u00e4t kasvustot saattavat haitata virkistysk\u00e4ytt\u00f6\u00e4 ja veneily\u00e4 ja silloin niit\u00e4 voi pieness\u00e4 mittakaavassa uimarannoilta ja venepaikoilta poistaa. Pyh\u00e4j\u00e4rven kasvilajistosta l\u00f6ytyy kuitenkin poiston kannalta erityisen ongelmallisiakin kasvilajeja, esimerkiksi vesiruton ja karvalehden kanssa t\u00e4ytyy toimia varovasti, koska lajit pystyv\u00e4t levi\u00e4m\u00e4\u00e4n jo pienist\u00e4 kasvinosista. N\u00e4in ollen runsas poistaminen saattaa kiihdytt\u00e4\u00e4 umpeenkasvua, jolloin saadaan aikaan enemm\u00e4n haittaa kuin hy\u00f6ty\u00e4\u2026 J\u00e4rvi on monimutkainen maailma! <\/p>\n
Suojeluohjelma paneutuu Luvalahteen laskevien ojien ravinnekuormitukseen l\u00e4hitulevaisuudessa ja selvit\u00e4mme mahdollisuuksia v\u00e4hent\u00e4\u00e4 niiden kuormitusta ja parantaa lahden virtaamaoloja.<\/p>\n
Pyh\u00e4j\u00e4rvell\u00e4 on parhaillaan lev\u00e4kukinta. Ilmi\u00f6 on marraskuussa erikoinen ja selittyy vuodenaikaan n\u00e4hden poikkeuksellisen suurella valon m\u00e4\u00e4r\u00e4ll\u00e4. Kyseess\u00e4 on Aphanizomenon sinilev\u00e4, joka ei s\u00e4ik\u00e4hd\u00e4 kylm\u00e4\u00e4 vett\u00e4 ja pystyy itse sitomaan ilmasta typpe\u00e4. Fosforia se saa erikoisella keinolla ’huijaamalla’ muita kasviplanktonlajeja. Se eritt\u00e4\u00e4 kemikaalia, joka saa muut lajit luovuttamaan veteen ep\u00e4orgaanista fosfaattia, jonka Aphanizomenon sitten k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 itse. Se on my\u00f6s kehitt\u00e4nyt suojamekanismin el\u00e4inplanktonin laidunnusta vastaan liitt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 useita soluja yhteen m\u00f6ykyiksi, jotka ovat liian suuria el\u00e4inplanktonin sy\u00f6t\u00e4v\u00e4ksi. Se osaa my\u00f6s s\u00e4\u00e4dell\u00e4 omaa kelluntasyvyytt\u00e4\u00e4n solun sis\u00e4isill\u00e4 rakkuloilla. Ei siis mik\u00e4\u00e4n yksinkertainen otus. Sinilev\u00e4t ovat maailman ensimm\u00e4isi\u00e4 eli\u00f6it\u00e4 ja Pyh\u00e4j\u00e4rvenkin vanhimpia asukkaita. Niill\u00e4 on siksi ollut tuhansia vuosia aikaa sopeutua ja kehitt\u00e4\u00e4 n\u00e4it\u00e4 hy\u00f6dyllisi\u00e4 taitoja. Osa kannoista on myrkyllisi\u00e4, mutta myrkytt\u00f6mist\u00e4 on viime aikoina kehitetty lis\u00e4ravinteita ihmisille \u2013 lev\u00e4 kun sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 mm. paljon hyvi\u00e4 rasvahappoja. <\/p>\n T\u00e4llaista kukintaa ei ole aiemmin ollut Pyh\u00e4j\u00e4rvess\u00e4, emmek\u00e4 viel\u00e4 tied\u00e4 onko juuri t\u00e4m\u00e4 myrkyllist\u00e4 kantaa. Otamme n\u00e4ytteet ja ne pit\u00e4\u00e4 l\u00e4hett\u00e4\u00e4 laboratorioanalyyseihin. Tiedotamme tuloksista mahdollisimman pian. Muissa j\u00e4rviss\u00e4 tehtyjen tutkimusten perusteella noin puolet kannoista on myrkyllisi\u00e4. Toistaiseksi on hyv\u00e4 noudattaa varovaisuutta ja runsaasti lev\u00e4\u00e4 sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4\u00e4 vett\u00e4 ei kannata k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 juoma- tai l\u00f6ylyveten\u00e4.<\/p>\n Linkkej\u00e4: Yhteisill\u00e4 vesill\u00e4 -hankkeessa laadittu esitys Miten j\u00e4rvi toimii: Aphanizomenon (englanniksi): https:\/\/en.wikipedia.org\/wiki\/Aphanizomenon<\/a><\/p>\n Pyh\u00e4j\u00e4rven rehevyyden historia (englanniksi): http:\/\/link.springer.com\/article\/10.1007\/s10750-015-2552-2?wt_mc=internal.event.1.SEM.ArticleAuthorOnlineFirst<\/a><\/p>\n Juttu on osa Pyh\u00e4j\u00e4rven puolesta -sarjaa, jonka kaikki jutut 20 vuoden ajalta on luettavissa t\u00e4\u00e4lt\u00e4<\/a>.<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Pyh\u00e4j\u00e4rvi on her\u00e4tt\u00e4nyt viime viikkoina keskustelua. Aurinkoinen loka-marraskuu on saanut j\u00e4rven lev\u00e4t kukoistamaan ja Luvalahden umpeenkasvu huolestuttaa asukkaita niin, ett\u00e4 on ollut aiheellista kysy\u00e4, mik\u00e4…<\/p>\n","protected":false},"author":4,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[11],"tags":[33,26,34,40],"class_list":["post-256","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-anne-mari-ventela","tag-pyhajarven-puolesta","tag-pyhajarven-suojelu","tag-pyhajarven-suojeluohjelma","tag-pyhajarvi"],"rttpg_featured_image_url":null,"rttpg_author":{"display_name":"admin","author_link":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/author\/admin\/"},"rttpg_comment":0,"rttpg_category":"Erikoistutkija | Anne-Mari Ventel\u00e4<\/a>","rttpg_excerpt":"Pyh\u00e4j\u00e4rvi on her\u00e4tt\u00e4nyt viime viikkoina keskustelua. Aurinkoinen loka-marraskuu on saanut j\u00e4rven lev\u00e4t kukoistamaan ja Luvalahden umpeenkasvu huolestuttaa asukkaita niin, ett\u00e4 on ollut aiheellista kysy\u00e4, mik\u00e4...","post_mailing_queue_ids":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/256","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/4"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=256"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/256\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":259,"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/256\/revisions\/259"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=256"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=256"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=256"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}<\/a>
\nKuvassa: Aphanizomenon soluja. Lev\u00e4 puolustautuu vesikirppujen laidunnusta vastaan solunsa yhteen sy\u00f6m\u00e4kelvottomaksi m\u00f6ykyksi. Kuva: https:\/\/en.wikipedia.org\/wiki\/Aphanizomenon#\/ T\u00e4m\u00e4n hetkisen kukinnan myrkyllisyys tutkitaan ja siit\u00e4 tiedotetaan erikseen. Muissa j\u00e4rviss\u00e4 tehtyen tutkimusten perusteella noin puolet kukinnoista on myrkyllisi\u00e4.<\/em><\/p>\n
\nwww.pyhajarvensuojelu.net<\/a><\/p>\n
\n https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/image\/pdf-tiedostot\/yhve2015_miten_jarvi_toimii_final.pdf<\/a><\/p>\n