Purojen kunnostamiselle on tarvetta, sill\u00e4 vain pieni osa Etel\u00e4-Suomen puroista on en\u00e4\u00e4 luonnontilaisia ojitusten, perkauksien ja maank\u00e4yt\u00f6n seurauksena. Luonnontilaiselle latvapurolle ominaista on varjostava rantamets\u00e4, joka tarjoaa kasviravintoa puron pohjael\u00e4imille, viilent\u00e4\u00e4 virtaavaa vett\u00e4 sek\u00e4 luo kostean mikroilmaston puron \u00e4\u00e4relle. Lis\u00e4ksi luontainen mutkittelevuus ja ajoittainen tulviminen sek\u00e4 uoman leveys- ja virtausvaihtelut, kivikkoiset kosket ja virtapaikat sek\u00e4 vesisammaleet ja lahopuu kuuluvat luonnontilaisen puron ominaispiirteisiin.<\/p>\n\n\n\n
Pyh\u00e4j\u00e4rvi-instituutin Monimuotoisuutta Pyh\u00e4j\u00e4rviseudun purovesiin -hankkeessa suunnitellaan ja toteutetaan kunnostustoimenpiteit\u00e4 Eurajoen vesist\u00f6alueella vuosien 2025\u20132027 aikana. Arvokkaita virtavesi\u00e4 kunnostamalla pyrit\u00e4\u00e4n parantamaan virtavesiluonnon monimuotoisuutta ja uhanalaisten vaelluskalojen sek\u00e4 muiden vesieli\u00f6iden elinymp\u00e4rist\u00f6j\u00e4. Lis\u00e4ksi pyrit\u00e4\u00e4n edist\u00e4m\u00e4\u00e4n kokonaisvaltaista vesienhallintaa ja valuma-aluel\u00e4ht\u00f6ist\u00e4 vesiensuojelua. Hankkeeseen on saatu rahoitusta Lounais-Suomen Elinvoimakeskuksen kautta.<\/p>\n\n\n\n
T\u00e4h\u00e4n menness\u00e4 hankkeen konkreettiset toimet ovat kohdistuneet Pyh\u00e4j\u00e4rveen laskevien Pyh\u00e4joen ja Myllyojan varrelle. Pyh\u00e4joen keskiosassa kunnostustarvetta aiheutti uoman umpeenkasvu. Vajaan 200 metrin pituisella jokiosuudella kasvoi tihe\u00e4\u00e4 vesikasvillisuutta, joka koostui p\u00e4\u00e4asiassa j\u00e4rvikortteesta ja tukki jokiuomaa. Umpeenkasvun haittana oli joen virtauksen hidastuminen, virtavesieli\u00f6st\u00f6n elinymp\u00e4rist\u00f6jen muutokset ja virkistysk\u00e4yt\u00f6n estyminen. Alkusyksyll\u00e4 2025 kasvillisuutta poistettiin ty\u00f6h\u00f6n soveltuvalla Truxor-amfibiokoneella, jolla kasvillisuutta voitiin nyppi\u00e4, niitt\u00e4\u00e4 ja ker\u00e4t\u00e4 paikoin matalassa ja kapeassa uomassa. Kuluneen vuoden loppukes\u00e4ll\u00e4, eli vuosi toimenpiteen j\u00e4lkeen, joki oli edelleen avoin ja kasvillisuus oli palannut harvempana. Kuten tavallista, vesikasvillisuuden niitto vaatii usein toistoa, jotta kasvien kasvu taantuu pitk\u00e4ll\u00e4 aikav\u00e4lill\u00e4. Lis\u00e4ksi kasvien poisto juurineen tuottaa usein tehokkaamman lopputuloksen niittoon verrattuna, mik\u00e4 oli havaittavissa my\u00f6s Pyh\u00e4joen kunnostuskohteella. <\/p>\n\n\n\n
Hankkeen toinen kohde, Myllyoja, laskee Pyh\u00e4j\u00e4rveen j\u00e4rven kaakkoisrannalla l\u00e4hell\u00e4 S\u00e4kyl\u00e4n ja P\u00f6yty\u00e4n rajaa. Myllyoja kattaa kaksi kilometri\u00e4 puron alaosaa, kun taas puron yl\u00e4osa tunnetaan Nummiojana. Puron valuma-alue on vajaa 10 km2<\/sup> ja se kattaa p\u00e4\u00e4asiassa mets\u00e4maata. Myllyojan kunnostustarvetta arvioitiin inventoimalla puro alavirrasta yl\u00e4virtaan kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 2026. Puron luonnontilaisuutta arvioitiin tarkastelemalla uoman rakennetta, kuten pohjanlaatua, mutkittelua ja virtavesikaloille soveltuvien kutupaikkojen m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4. Myllyoja on monin paikoin luonnontilaisen kaltainen ja sen rantamets\u00e4t ovat hyvin s\u00e4ilyneet ja p\u00e4\u00e4osin mets\u00e4lain mukaisesti suojeltuja. Purouoman tilaa heikent\u00e4v\u00e4t kuitenkin valuma-alueen ojituksista kulkeutuva kiintoainekuormitus, erityisesti hiekka, ja virtavesieli\u00f6st\u00f6n liikkumista haittaavat nousuesteet.<\/p>\n\n\n\n Myllyojan varrelta valikoitui nelj\u00e4 kunnostettavaa purojaksoa, joissa toimenpiteisiin kuuluu vaellusestein\u00e4 toimivien kivikynnysten muokkaaminen sek\u00e4 uoman elinymp\u00e4rist\u00f6jen ja virtausolosuhteiden monipuolistaminen puu- ja kivimateriaalia lis\u00e4\u00e4m\u00e4ll\u00e4. Ennen kunnostustoimia puron kalaston koostumusta tutkittiin s\u00e4hk\u00f6koekalastamalla. Saaliiksi ei saatu kaloja, mutta virrassa esiintyi varsin runsaasti t\u00e4pl\u00e4rapuja.<\/p>\n\n\n\n Myllyojan kunnostukset ovat k\u00e4ynniss\u00e4 ja valmistuvat vaiheittain lokakuun aikana. Kohteen valmistuttua ty\u00f6 jatkuu ensi vuonna muilla hankkeen kohteilla, kuten esimerkiksi Yl\u00e4neenjokeen laskevalla Lietsanojalla, jossa toteutetaan purouoman alaosan kunnostustarveinventointi ja sen pohjalta laaditaan kunnostussuunnitelma.<\/p>\n\n\n\n Teksti on osa kuukausittain ilmestyv\u00e4\u00e4 Pyh\u00e4j\u00e4rven puolesta -juttusarjaa, jota on julkaistu Auranmaan Viikkolehdess\u00e4 ja Alasatakunta-lehdess\u00e4 jo vuodesta 1995. Vuodesta 2015 jutut l\u00f6ytyv\u00e4t Puhdas vesi, paremmat ev\u00e4(\u00e4)t -blogista. Juttusarjan vanhimmat jutut on luettavissa Pyh\u00e4j\u00e4rven suojeluohjelman sivuilta t\u00e4\u00e4lt\u00e4<\/a>.<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Purojen kunnostamiselle on tarvetta, sill\u00e4 vain pieni osa Etel\u00e4-Suomen puroista on en\u00e4\u00e4 luonnontilaisia ojitusten, perkauksien ja maank\u00e4yt\u00f6n seurauksena. Luonnontilaiselle latvapurolle ominaista on varjostava rantamets\u00e4, joka…<\/p>\n","protected":false},"author":4,"featured_media":2232,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_jetpack_newsletter_access":"","_jetpack_dont_email_post_to_subs":false,"_jetpack_newsletter_tier_id":0,"_jetpack_memberships_contains_paywalled_content":false,"_jetpack_memberships_contains_paid_content":false,"footnotes":"","jetpack_post_was_ever_published":false},"categories":[281],"tags":[33,476],"class_list":["post-2231","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-asiantuntija-essi-kiiskinen","tag-pyhajarven-puolesta","tag-pyhapuro"],"jetpack_shortlink":"https:\/\/wp.me\/p6q9Wj-zZ","jetpack_sharing_enabled":true,"jetpack_featured_media_url":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2026\/11\/puro_jalkeen-2-scaled.jpg","rttpg_featured_image_url":{"full":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2026\/11\/puro_jalkeen-2-scaled.jpg",1920,2560,false],"landscape":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2026\/11\/puro_jalkeen-2-scaled.jpg",1920,2560,false],"portraits":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2026\/11\/puro_jalkeen-2-scaled.jpg",1920,2560,false],"thumbnail":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2026\/11\/puro_jalkeen-2-150x150.jpg",150,150,true],"medium":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2026\/11\/puro_jalkeen-2-225x300.jpg",225,300,true],"large":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2026\/11\/puro_jalkeen-2-768x1024.jpg",768,1024,true],"rpg_gallery_admin_thumb":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2026\/11\/puro_jalkeen-2-150x150.jpg",150,150,true],"rpg_gallery_thumb":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2026\/11\/puro_jalkeen-2-150x150.jpg",150,150,true],"1536x1536":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2026\/11\/puro_jalkeen-2-1152x1536.jpg",1152,1536,true],"2048x2048":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2026\/11\/puro_jalkeen-2-1536x2048.jpg",1536,2048,true],"smart-post-landscape":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2026\/11\/puro_jalkeen-2-870x570.jpg",870,570,true],"smart-post-portrait":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2026\/11\/puro_jalkeen-2-600x900.jpg",600,900,true],"archive-thumbnail":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2026\/11\/puro_jalkeen-2-470x140.jpg",470,140,true],"single-thumbnail":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2026\/11\/puro_jalkeen-2-470x260.jpg",470,260,true],"featured-thumbnail":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2026\/11\/puro_jalkeen-2-750x380.jpg",750,380,true],"slider-nav-thumbnail":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2026\/11\/puro_jalkeen-2-110x70.jpg",110,70,true]},"rttpg_author":{"display_name":"admin","author_link":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/author\/admin\/"},"rttpg_comment":0,"rttpg_category":"Asiantuntija | Essi Kiiskinen<\/a>","rttpg_excerpt":"Purojen kunnostamiselle on tarvetta, sill\u00e4 vain pieni osa Etel\u00e4-Suomen puroista on en\u00e4\u00e4 luonnontilaisia ojitusten, perkauksien ja maank\u00e4yt\u00f6n seurauksena. Luonnontilaiselle latvapurolle ominaista on varjostava rantamets\u00e4, joka...","post_mailing_queue_ids":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2231","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/4"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2231"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2231\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2234,"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2231\/revisions\/2234"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/2232"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2231"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=2231"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=2231"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}