{"id":2205,"date":"2026-06-05T11:34:17","date_gmt":"2026-06-05T08:34:17","guid":{"rendered":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/?p=2205"},"modified":"2026-06-05T11:34:46","modified_gmt":"2026-06-05T08:34:46","slug":"pellontasauslanaus-parantaa-pellon-vesitaloutta-ja-lisaa-satovarmuutta","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/2026\/06\/05\/pellontasauslanaus-parantaa-pellon-vesitaloutta-ja-lisaa-satovarmuutta\/","title":{"rendered":"Pellontasauslanaus parantaa pellon vesitaloutta ja lis\u00e4\u00e4 satovarmuutta"},"content":{"rendered":"\n

Pyh\u00e4j\u00e4rvi-instituutti j\u00e4rjesti torstaina 28.5.2026 pellontasauslanaukseen liittyv\u00e4n pellonpiennartapahtuman Somerolla paikallisen viljelij\u00e4n pellolla osana Lounais-Suomen elinvoimakeskuksen meilt\u00e4 tilaamaa Uomakohtaisen maatalouden vesiensuojeluprosessia. <\/p>\n\n\n\n

Tuulisesta kev\u00e4ts\u00e4\u00e4st\u00e4 huolimatta tapahtuma ker\u00e4si paikalle viljelij\u00f6it\u00e4 ja aiheesta muuten kiinnostuneita tutustumaan menetelm\u00e4\u00e4n, jolla peltojen vesitaloutta ja kasvukuntoa kyet\u00e4\u00e4n parantamaan. Tilaisuudessa esiteltiin GPS- teknologiaan pohjautuvan pellontasauksen ty\u00f6vaiheita k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4. <\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/a>
Parikymment\u00e4 viljelij\u00e4\u00e4 ja kiinnostunutta saapui seuraamaan Someron ty\u00f6n\u00e4yt\u00f6st\u00e4<\/em>.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Ennen varsinaisen tasausty\u00f6n aloittamista pellolle laaditaan kuitenkin aina suunnitelmakartta yhteisty\u00f6ss\u00e4 viljelij\u00e4n kanssa. Suunnittelussa huomioidaan muun muassa pellon korkeuserot, veden kulkusuunnat sek\u00e4 lohkon viljelytekniset tarpeet. Tavoitteena on l\u00f6yt\u00e4\u00e4 ratkaisu, joka parantaa pellon vesitaloutta ja sujuvoittaa ty\u00f6skentely\u00e4 peltolohkolla. Tasaisempi pellon pinta edist\u00e4\u00e4 maan tasaisempaa kuivumista ja v\u00e4hent\u00e4\u00e4 veden kertymist\u00e4 pellon alavimpiin kohtiin. Kasvusto saa siten tasaisemmat kasvuolosuhteet koko lohkon alueella.<\/p>\n\n\n\n

Varsinainen ty\u00f6 alkaa pellon tarkalla kartoituksella. Pellontasauslana kulkee pellon yli lana ylh\u00e4\u00e4ll\u00e4, jolloin GPS-j\u00e4rjestelm\u00e4 mittaa pellon pinnan korkeudet senttimetrien tarkkuudella. Kartoituksen avulla saadaan tarkka kuva pellon muodoista ja voidaan varmistaa, ett\u00e4 tasausty\u00f6 toteutetaan suunnitelman mukaisesti. Lis\u00e4ksi ennen lanausta tasattavan lohkon tulee olla muokattu kuohkeaksi, jotta maan siirto lanalla onnistuu helposti. <\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/a>
Pellontasauslanan ty\u00f6skentelyleveys on 5 metri\u00e4.<\/em><\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Ty\u00f6n\u00e4yt\u00f6kseen valittu kyseinen peltolohko oli muokattu kultivaattorilla, jonka j\u00e4lkeen lopuksi viel\u00e4 hienonnettu lautasmuokkaimella. Tasausvaiheessa maata siirret\u00e4\u00e4n hallitusti pellon korkeammilta kohdilta painanteisiin. Ty\u00f6n tavoitteena on tasata pellon pinnan korkeuseroja ilman, ett\u00e4 pohjamaata tuodaan esiin. T\u00e4m\u00e4n vuoksi tasaus toteutetaan p\u00e4\u00e4asiassa pintamaata siirt\u00e4m\u00e4ll\u00e4, jolloin pellon kasvukunto s\u00e4ilyy. N\u00e4in vesi jakautuu pellolla tasaisemmin, m\u00e4r\u00e4t painanteet v\u00e4henev\u00e4t ja koko lohkon kasvuolosuhteet yhten\u00e4istyv\u00e4t.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/a>
Ty\u00f6n\u00e4yt\u00f6s ja sen sis\u00e4lt\u00f6 oli sovittu tarkasti viljelij\u00e4n kanssa.<\/em><\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Pellon tasaisuus on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 kaikille viljelykasveille, mutta sen merkitys korostuu erityisesti syyskasveilla ja erikoiskasveilla, kuten perunalla. Vaikka pellontasaus voi toteutushetkell\u00e4 tuntua hehtaarikohtaisesti merkitt\u00e4v\u00e4lt\u00e4 investoinnilta, sen hy\u00f6dyt n\u00e4kyv\u00e4t usein pitk\u00e4lle tulevaisuuteen. Tasaisempi pelto parantaa vesitaloutta, lis\u00e4\u00e4 satovarmuutta ja tehostaa tuotantopanosten hy\u00f6dynt\u00e4mist\u00e4. N\u00e4m\u00e4 vaikutukset tukevat siis viljelyn kannattavuutta ja pellon tuottokyky\u00e4 viel\u00e4 vuosienkin p\u00e4\u00e4h\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n

Kuvat: Aarne Suominen ja Jari Ruski<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Pyh\u00e4j\u00e4rvi-instituutti toteuttaa Lounais-Suomen Elinvoimakeskuksen toimeksiannosta Uomakohtaisen maatalouden vesiensuojeluprosessin<\/strong>, joka rahoitetaan Saaristomeri-ohjelmasta. Tilaisuus on osa prosessin toimenpiteit\u00e4. Ty\u00f6 on tehty yhteisty\u00f6ss\u00e4 pilottialueiden kanssa eli Aurajokis\u00e4\u00e4ti\u00f6n, Paimionjoki-yhdistyksen ja Kemi\u00f6nsaaren kunnan kanssa.<\/em><\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/a><\/figure>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Pyh\u00e4j\u00e4rvi-instituutti j\u00e4rjesti torstaina 28.5.2026 pellontasauslanaukseen liittyv\u00e4n pellonpiennartapahtuman Somerolla paikallisen viljelij\u00e4n pellolla osana Lounais-Suomen elinvoimakeskuksen meilt\u00e4 tilaamaa Uomakohtaisen maatalouden vesiensuojeluprosessia. Tuulisesta kev\u00e4ts\u00e4\u00e4st\u00e4 huolimatta tapahtuma ker\u00e4si paikalle…<\/p>\n","protected":false},"author":5,"featured_media":2211,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[473],"tags":[465,294,228,158,369,229],"class_list":["post-2205","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-kesatyontekija-aarne-suominen","tag-erikoiskasvit","tag-kannattavuus","tag-kasvukunto","tag-maanviljely","tag-pellonpiennar","tag-vesitalous"],"rttpg_featured_image_url":{"full":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2026\/06\/Picture2.jpg",1467,611,false],"landscape":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2026\/06\/Picture2.jpg",1467,611,false],"portraits":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2026\/06\/Picture2.jpg",1467,611,false],"thumbnail":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2026\/06\/Picture2-150x150.jpg",150,150,true],"medium":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2026\/06\/Picture2-300x125.jpg",300,125,true],"large":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2026\/06\/Picture2-1024x426.jpg",1024,426,true],"rpg_gallery_admin_thumb":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2026\/06\/Picture2-150x150.jpg",150,150,true],"rpg_gallery_thumb":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2026\/06\/Picture2-150x150.jpg",150,150,true],"1536x1536":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2026\/06\/Picture2.jpg",1467,611,false],"2048x2048":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2026\/06\/Picture2.jpg",1467,611,false],"archive-thumbnail":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2026\/06\/Picture2-470x140.jpg",470,140,true],"single-thumbnail":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2026\/06\/Picture2-470x260.jpg",470,260,true],"featured-thumbnail":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2026\/06\/Picture2-750x380.jpg",750,380,true],"slider-nav-thumbnail":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2026\/06\/Picture2-110x70.jpg",110,70,true]},"rttpg_author":{"display_name":"Ellinoora Havaste","author_link":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/author\/ellinoora\/"},"rttpg_comment":0,"rttpg_category":"Kes\u00e4ty\u00f6ntekij\u00e4 | Aarne Suominen<\/a>","rttpg_excerpt":"Pyh\u00e4j\u00e4rvi-instituutti j\u00e4rjesti torstaina 28.5.2026 pellontasauslanaukseen liittyv\u00e4n pellonpiennartapahtuman Somerolla paikallisen viljelij\u00e4n pellolla osana Lounais-Suomen elinvoimakeskuksen meilt\u00e4 tilaamaa Uomakohtaisen maatalouden vesiensuojeluprosessia. Tuulisesta kev\u00e4ts\u00e4\u00e4st\u00e4 huolimatta tapahtuma ker\u00e4si paikalle...","post_mailing_queue_ids":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2205","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/5"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2205"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2205\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2213,"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2205\/revisions\/2213"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/2211"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2205"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=2205"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=2205"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}