{"id":2194,"date":"2026-06-04T08:00:00","date_gmt":"2026-06-04T05:00:00","guid":{"rendered":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/?p=2194"},"modified":"2026-06-03T17:05:14","modified_gmt":"2026-06-03T14:05:14","slug":"kaukanaronojan-kaksitasouoman-toiminta-ja-niittokauhakasittely","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/2026\/06\/04\/kaukanaronojan-kaksitasouoman-toiminta-ja-niittokauhakasittely\/","title":{"rendered":"Kaukanaronojan kaksitasouoman toiminta ja niittokauhak\u00e4sittely"},"content":{"rendered":"\n

Kaukanaronojaa on kuluneen vuosikymmenen aikana tutkittu, ehostettu ja kunnostettu kattavilla menetelmill\u00e4 Pyh\u00e4j\u00e4rvi-instituutin koordinoimana. Ojauoma sijaitsee K\u00f6yli\u00f6nj\u00e4rven l\u00e4ntisell\u00e4 puolella R\u00e4pin tilan vieress\u00e4 laskien K\u00f6yli\u00f6nj\u00e4rveen. Valuma-aluetta ojalla on n. 5,8 km2<\/sup>, joka on n. 4,3 % K\u00f6yli\u00f6nj\u00e4rven koko valuma-alueesta. Vuonna 2017 ojan loppup\u00e4\u00e4st\u00e4 600\u2013700 m ehostettiin kauttaaltaan, kun silloinen tavanomainen oja muutettiin toispuoleiseksi kaksitasouomaiseksi ojaksi eli tulvatasanteiseksi ojaksi. Kaksitasouomalla tarkoitetaan ojaa, jossa p\u00e4\u00e4asiallisen ojauoman sivuille on korkeammalle kaivettuna tulvatasanne. Tulvatasanne voi olla kaivettu ojan yhdelle tai molemmille puolille. Onnistuneessa kaksitasouomassa kulkee alivirtaaman aikaan vesi p\u00e4\u00e4uomassa ja korkeamman veden aikaan vesi nousee tulvatasanteelle asti.<\/p>\n\n\n\n

Tulvatasanne on leve\u00e4, mik\u00e4 hidastaa vedenvirtausta tehostaen ravinteiden ja kiintoaineiden laskeutumista tasanteelle, jossa ravinnevarastoa hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 ja sitoo tulvatasanteelle kehittyv\u00e4 kasvillisuus. Kasvit osaltaan my\u00f6s hidastavat veden virtausta tasanteella. Etuna ratkaisulla on eroosioriskin pienentyminen ja vesist\u00f6ihin p\u00e4\u00e4tyv\u00e4n ravinne- ja kiintoainekuorman pienentyminen. Rakenne itsess\u00e4\u00e4n tarjoaa my\u00f6s monipuolisemman ja luonnollisemman habitaatin eli\u00f6st\u00f6lle. Haittapuolena on, ett\u00e4 tulvatasanteella varustetun ojan kaivaminen vie pinta-alallisesti enemm\u00e4n tilaa, mik\u00e4 voi pienent\u00e4\u00e4 esim. viljelt\u00e4v\u00e4\u00e4 peltoalaa ja kaivuu-urakka on kustannuksiltaan suurempi suurempien maamassojen kaivamisen ja l\u00e4jityksen t\u00e4hden. Onnistuneen kaksitasouoman yll\u00e4pito voi toisaalta olla edullisempaa kuin perinteisen V-ojan. Vesiensuojelullisen tehokkuuden kasvattamiseksi tulvatasanteiden kasvillisuutta olisi kuitenkin hyv\u00e4 poistaa muutaman vuoden v\u00e4lein.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/a>
Kuva 1: Havainnekuva tavallisesta ja tulvatasanteisista ojista (Kuva: Kaisa V\u00e4stil\u00e4 ja Juha J\u00e4rvel\u00e4)<\/em><\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Toimivassa kaksitasouomassa virtaa aina alivirtaamauomassa vett\u00e4, joka pit\u00e4\u00e4 alivirtausuoman avoimena ja usein liettym\u00e4tt\u00f6m\u00e4n\u00e4. Liettyminen toisaalta riippuu vahvasti valuma-alueen pintamaan materiaalista. Pienest\u00e4 virtauksesta ei aiheudu suurta eroosiota ojaan edes tulva-aikana, sill\u00e4 tulvatasanne hidastaa virtaa ylivirtaaman aikana.<\/p>\n\n\n\n

Kaukanaronojan niittokauhap\u00e4iv\u00e4 24.4.2026<\/strong><\/h3>\n\n\n\n

Kaukanaronojalla j\u00e4rjestettiin 24.4.2026 ojan kunnostustilaisuus yleis\u00f6lle. Tilaisuudessa p\u00e4\u00e4stiin n\u00e4kem\u00e4\u00e4n ty\u00f6ss\u00e4 k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4n niittokauhan suoriutumista ty\u00f6ss\u00e4. Kunnostus suoritettiin maaseudun ymp\u00e4rist\u00f6investointiavustusta Lounais-Suomen elinvoimakeskuksen kautta saaman SEUTUVESI -hankkeen voimin<\/a>, josta my\u00f6s hy\u00f6dynnetty niittokauha oli hankittu. Katsojiakin saatiin paikalle mukavasti huolimatta hieman lyhyest\u00e4 varoitusajasta tilaisuudelle, kenties munkkikahvitarjoilu t\u00e4kyn\u00e4 ennen vappua tuotti tulosta.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/a>
Kuva 2: Yleis\u00f6\u00e4 seuraamassa kuinka niittokauha puree ojan pajustoon.<\/em><\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Miten niittokauha eroaa perinteisest\u00e4 ojaperkuukauhasta?<\/strong><\/h3>\n\n\n\n

Niittokauha nimens\u00e4 mukaisesti niitt\u00e4\u00e4. L\u00e4ht\u00f6kohtaisesti sill\u00e4 poistetaan ojasta vain kasvillisuus, mik\u00e4 tekee ojakunnostuksesta melko hell\u00e4varaisen toimenpiteen verrattuna pintamaan rikkomiseen, joka tapahtuu perinteist\u00e4 kauhaa k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4ll\u00e4. Pelk\u00e4n kasvillisuuden poistolla v\u00e4ltet\u00e4\u00e4n suurempien ravinnekuormituksien koituminen ty\u00f6st\u00e4, jos pintamaata ei k\u00e4sitell\u00e4. Etuna niittokauhassa my\u00f6s on, ett\u00e4 sill\u00e4 ei siirret\u00e4 vett\u00e4, sill\u00e4 se valuu kauhan s\u00e4leik\u00f6st\u00e4 pois.\u00a0 Kauhalla pystyy niiton lis\u00e4ksi kaivamaankin esim. poistamaan mahdollista lietett\u00e4 alivirtaamauomasta.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/a>
Kuva 3: Mense:n NK7-250 niittokauha lis\u00e4laidoilla.<\/em><\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Niittokauhalla pystyt\u00e4\u00e4n ojien tavanomaista vesikasvillisuutta poistamaan kuten osmank\u00e4\u00e4mi ja j\u00e4rviruo\u2019ot yms. sek\u00e4 pajukot ja vastaavat puskat, jotka ovat l\u00e4pimitaltaan enint\u00e4\u00e4n n. 7 cm. Ojan niittokauhak\u00e4sittelyn suorittanut kaivinkoneurakoitsijan kokemuksien mukaan oli niittokauha melko hidas ty\u00f6kalu tihe\u00e4\u00e4n pusikkoon, mutta toisaalta niittokauhan ty\u00f6leveys on 2,5 m, joka kompensoi ty\u00f6tahdin verkkaisuutta. <\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/a>
Kuva 4: Kaukanaronoja ennen ja j\u00e4lkeen niittokauhak\u00e4sittelyn.<\/em><\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Kaukanaronojan niittokauhak\u00e4sittely suoritettiin kahdessa vuorokaudessa. Ojakin alkoi kasvien poistamisen j\u00e4lkeen n\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n tulvatasanteella varustetulta ojauomalta.  Ty\u00f6n ajankohta ei ollut ihanteellisin, mutta ty\u00f6n n\u00e4yt\u00f6sluonteisuuden ja hanketeknisten muuttujien johdosta suorite toteutui kev\u00e4\u00e4ll\u00e4. Tehokkaampi ajankohta niittokauhaty\u00f6lle olisi kasvukauden loppupuolella.<\/p>\n\n\n\n

Miten Kaukanaronojan kakstasouoma on toiminut ravinnepid\u00e4tyksess\u00e4?<\/strong><\/h3>\n\n\n\n

Kaukanaronojan kaksitasouoman kautta on saatu monenlaista oppia kantap\u00e4\u00e4n kautta. Uoma on perustamisen alkuvaiheissa k\u00e4rsinyt yl\u00e4osaltaan luiskan eroosiohaasteista ja lis\u00e4ksi yl\u00e4puolisen valuma-alueen herk\u00e4sti huuhtoutuva maa aines on t\u00e4ytt\u00e4nyt vuosien aikana alivesiuomaa. Toisaalta uomarakenne on kuitenkin hyvin pid\u00e4tt\u00e4nyt t\u00e4t\u00e4 yl\u00e4puoliselta valuma-alueelta huuhtoutuvaa kiintoainekuormaa ojanpohjaan ja tulvatasanteelle. Pyh\u00e4j\u00e4rvi-instituutti on useina vuosina seurannut Kaukanaronojan kuormituspotentiaalia ja rakennetun tulvatasanteen tehokkuutta vesin\u00e4yttein. Yhteenvetona vaikuttaisi, ett\u00e4 kaksitasouoma leikkaa kiintoaine- ja ravinnekuormitusta korkeimpien virtaamapiikkien aikana eli juuri silloin kun pitoisuudet ovat korkeimmillaan. Alivirtaamien aikaan ojarakenteella ei ole merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4 vaikutusta vedenlaatuun, mik\u00e4 onkin luonnollista, sill\u00e4 t\u00e4ll\u00f6in vesivirtaa p\u00e4\u00e4osin alivirtaamauomassa ja toimii niin sanotusti perinteisen ojauoman tavoin.<\/p>\n\n\n\n

Kaukanaronojan kuormituksen hallinta ei p\u00e4\u00e4ty viel\u00e4 tulvatasanteelle vaan on ojan p\u00e4\u00e4tyyn ja K\u00f6yli\u00f6nj\u00e4rven v\u00e4liin 1990-luvun alussa rakennettu pinta-alaltaan 1 800 m2<\/sup> laajuinen laskeutusallas, joka tehostaa omalta osaltansa Kaukanaronojasta koituvaa kuormitusta K\u00f6yli\u00f6nj\u00e4rveen. Laskeutusaltaan tehokkuudesta ei kuitenkaan ole ajankohtaista seurantatietoa saatavilla.<\/p>\n\n\n\n

\"logoja\"<\/a><\/figure>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Kaukanaronojaa on kuluneen vuosikymmenen aikana tutkittu, ehostettu ja kunnostettu kattavilla menetelmill\u00e4 Pyh\u00e4j\u00e4rvi-instituutin koordinoimana. Ojauoma sijaitsee K\u00f6yli\u00f6nj\u00e4rven l\u00e4ntisell\u00e4 puolella R\u00e4pin tilan vieress\u00e4 laskien K\u00f6yli\u00f6nj\u00e4rveen. Valuma-aluetta ojalla…<\/p>\n","protected":false},"author":4,"featured_media":2199,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[404,90],"tags":[187,468,467,470,469,471,472],"class_list":["post-2194","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-asiantuntija-jerome-tornikoski","category-harjoittelija-lauri-anttila","tag-jokiohjelma","tag-kaksitasouoma","tag-kaukanaronoja","tag-niittokauha","tag-niittonaytos","tag-seutuvesi","tag-ymparistoinvestointi"],"rttpg_featured_image_url":{"full":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2026\/06\/Kauhan-tyhjaysta_24.4.2026_JT-scaled.jpg",2560,1707,false],"landscape":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2026\/06\/Kauhan-tyhjaysta_24.4.2026_JT-scaled.jpg",2560,1707,false],"portraits":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2026\/06\/Kauhan-tyhjaysta_24.4.2026_JT-scaled.jpg",2560,1707,false],"thumbnail":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2026\/06\/Kauhan-tyhjaysta_24.4.2026_JT-150x150.jpg",150,150,true],"medium":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2026\/06\/Kauhan-tyhjaysta_24.4.2026_JT-300x200.jpg",300,200,true],"large":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2026\/06\/Kauhan-tyhjaysta_24.4.2026_JT-1024x683.jpg",1024,683,true],"rpg_gallery_admin_thumb":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2026\/06\/Kauhan-tyhjaysta_24.4.2026_JT-150x150.jpg",150,150,true],"rpg_gallery_thumb":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2026\/06\/Kauhan-tyhjaysta_24.4.2026_JT-150x150.jpg",150,150,true],"1536x1536":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2026\/06\/Kauhan-tyhjaysta_24.4.2026_JT-1536x1024.jpg",1536,1024,true],"2048x2048":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2026\/06\/Kauhan-tyhjaysta_24.4.2026_JT-2048x1365.jpg",2048,1365,true],"archive-thumbnail":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2026\/06\/Kauhan-tyhjaysta_24.4.2026_JT-470x140.jpg",470,140,true],"single-thumbnail":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2026\/06\/Kauhan-tyhjaysta_24.4.2026_JT-470x260.jpg",470,260,true],"featured-thumbnail":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2026\/06\/Kauhan-tyhjaysta_24.4.2026_JT-750x380.jpg",750,380,true],"slider-nav-thumbnail":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2026\/06\/Kauhan-tyhjaysta_24.4.2026_JT-110x70.jpg",110,70,true]},"rttpg_author":{"display_name":"admin","author_link":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/author\/admin\/"},"rttpg_comment":0,"rttpg_category":"Asiantuntija | Jerome Tornikoski<\/a> Asiantuntija | Lauri Anttila<\/a>","rttpg_excerpt":"Kaukanaronojaa on kuluneen vuosikymmenen aikana tutkittu, ehostettu ja kunnostettu kattavilla menetelmill\u00e4 Pyh\u00e4j\u00e4rvi-instituutin koordinoimana. Ojauoma sijaitsee K\u00f6yli\u00f6nj\u00e4rven l\u00e4ntisell\u00e4 puolella R\u00e4pin tilan vieress\u00e4 laskien K\u00f6yli\u00f6nj\u00e4rveen. Valuma-aluetta ojalla...","post_mailing_queue_ids":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2194","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/4"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2194"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2194\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2200,"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2194\/revisions\/2200"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/2199"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2194"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=2194"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=2194"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}